16 toukokuu 2012 klo 11:25Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on julkisuudessa esitetty useita malleja siitä, miten Puolustusvoimien kanssa samanaikaisesti myös vapaaehtoista maanpuolustusta voitaisiin kehittää. Hyvä niin, sillä myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä ja tarpeet kehittyvät ajassa. Esillä ovat olleet ajatukset mm. maanpuolustusjärjestöjen rakenteesta, edelleen maanpuolustusjärjestöjen yhteisestä kattojärjestöstä ja mahdollisesti järjestöjen yhdentämisestä. Joissain esitetyissä kehitysmalleissa on kuitenkin unohtunut, mitä ehdotuksilla oikeastaan pyrittäisiin saavutettamaan, ja miten vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä nyt kuluvana vuonna 2012 toimii.
Vapaaehtoisen maanpuolustuskentän keskeisimpiin ja suurimpiin toimijoihin luen Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) lisäksi Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitto ry:n (RES) ja Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n (MPKL). Näissä järjestöissä tehdään valtaosa vapaaehtoisesta reserviläistoiminnasta. Myös muiden vapaaehtoisen maanpuolustuskentän järjestöjen toiminta on arvokasta ja merkittävää, mutta seuraavassa keskityn yksinkertaisuuden vuoksi kolmen suurimman väliseen yhteistyöhön ja rooleihin, sekä palaan tätä kautta koko vapaahetoisen maanpuolustuksen kentän toimintaan.
Nykyinen maanpuolustuskentän järjestörakenne on kehittynyt historian saatossa. Nykyisin järjestöistä MPKL profiloituu kiltatoiminnan osaajana, RUL reserviupseerien kattavana edunvalvojana ja maanpuolustusvaikuttajana, sekä RES avoimena maanpuolustusjärjestönä jonka jäsenistö koostuu valtaosin aliupseeri- ja miehistökoulutetuista. Liittojen toimistot toimivat samassa rakennuksessa, joka mahdollistaa toimistojen välisen päivittäisen yhteydenpidon. Liittojen puheenjohtajat ja puheenjohtajistot kokoontuvat säännöllisesti yhteispalavereihin, jossa käsitellään ajankohtaiset maanpuolustusasiat sekä liittojen yhteistyössä ajankohtaiset asiat. Lisäksi vapaahetoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteiset lausunnot muodostetaan näissä palavereissa. Esimerkki käytännön yhteistyön jatkuvasta kehittämisestä on aiemmin julkaistu selvitystyö, jossa käsiteltiin yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia tiedoitustoiminnan ja hallintopalveluiden saralla. Selvityksen pohjalta tehtyjä päätöksiä julkaistaneen lähikuukausina, kun liittojen päättävät elimet ovat käsitelleet selvitystyöryhmän suositukset.
Maanpuolustusjärjestöt ovat lisäksi viime vuosikymmeninä organisoineet liikunta- ja koulutustoimintansa yhteisiin instansseihin: Reserviläisurheiluliittoon (RESUL) ja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen (MPK). Jälkimmäinen on vuoden 2008 alusta lähtien ollut julkisoikeudellinen yhdistys, sen koulutuksellisen roolin korostuessa entisestään Puolustusvoimien säästötarpeiden seuraksena. Nämä organisaatiot on aikanaan perustettu toiminnallisista lähtökohdista toiminta-alueilla, jossa voimavarat on kannattanut yhdistää. Samoin on myös maanpuolustusjärjestöjen yhteisen varainkeräysorganisaation Maanpuolustuksen tuki ry:n kohdalla.
Edellä kuvatusta voidaan lukea, että ylimmillä organisaatiotasoilla vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyö näyttäisi nyt toimivan hyvin. Laajaa yhteistyötä tehdään myös paikallisesti. On meidän kaikkien asia varmistaa, että yhteistyö toimii käytännössä kaikkien vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhdistysten välillä, jottei vapaaehtoisen maanpuolustustyön energiaa pääse suuntautumaan eri kuppikuntien muodostumiseen.
En nykytiedoin ole vielä havainnut sellaista organisaatiomuutoksiin perustuvaa mallia vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämiseksi, jolla olisi edellytykset toimia nykyistä yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa tehokkaammin. Esitetty mahdollinen kattojärjestötason perustaminen loisi uuden hallintotason ja -kustannukset, jotka tuskin ovat tarpeellisia maanpuolustusjärjestöjen pystyessä muutoinkin yhteisiin päätöksiin. Itsenäisten yhdistysten liittäminen samaan järjestöön puolestaan voisi olla juridisesti, identiteetillisesti ja jatkuvuudellisesti hankalaa.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän tulee pystyä kehittymään ajassa, ja pystyä käsittelemään analyyttisesti esitettyjä vapaaehtoisen maanpuolustuskentän kehittämisvaihtoehtoja. Nykyiset järjestöjen omat kehittämistoimet perustuvat käytettävissä olevin tiedoin perustettuun näkemykseen, jossa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyön lisääminen toiminnallisesti ja tehokkuudellisesti mielekkäillä yhteistyöalueilla on se tehokkain väylä. Tätä yhteistyön lisäämiseen tähtäävää kehitystyötä tarvitaan jatkossa niin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kuin niiden aktiivista toimintaa pyörittävien yhdistysten välillä.
Kirjoittanut: Aaro Mäkelä, RUL:n 2. varapuheenjohtaja
23 maaliskuu 2012 klo 12:09Helmikuussa julkaistu puolustusvoimauudistus on herättänyt runsasta keskustelua sekä itse prosessin että uudistuksen yksityiskohtien osalta. Pettymys ja turhautuminenkin eri puolilla maata on ollut oikeutettua ja ymmärrettävää. Arvatenkaan kovin suuria muutoksia esitykseen ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan puolustusvoimauudistuksen keskeiset palikat ovat nyt nähtävissä.
Varuskuntien lakkauttamiset, henkilöstövähennykset ja sodan ajan joukkojen pienentäminen ovat ymmärrettävästi asioita, joista keskusteltu eniten. Kaiken karsinnan keskellä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on esille nostettu myönteistäkin. Reserviläisten kannalta yksi tärkeimmistä asioista on lupaus yleistä asevelvollisuutta vahvistavista toimenpiteistä.
Tarkoituksena on parantaa koko ketjua kutsunnoista reserviläisten koulutukseen. Varusmieskoulutukseen tuleva 15 vuorokauden lyhennys on mahdollista toteuttaa ilman merkittävää koulutusvajetta, jos suunnitelmat simulaattorikoulutuksen lisäämisestä sekä erityisesti kouluttajien määrän kasvattamisesta toteutuvat. Kaikkiin koulutusjoukkueisiin on tarkoitus saada keskimäärin 2,5 kouluttajaa, kun luku nykyään on selvästi alle 2. Tämä toteutettaneen sekä kouluttajia lisäämällä että koulutusjoukkueiden kokoonpanoja pienentämällä. Nykyistä useampi kouluttaja mahdollistaa myös aikaisempaa yksilöllisemmän koulutuksen.
Varusmiespalveluksen kehittäminen on tärkeää, mutta liian usein unohtuu, että valtaosa asevelvollisuudesta on reservissä olo aikaa. Puolustusvoimien esittämässä puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallissa myös reserviläiskoulutukseen esitetään parannuksia. Tietojärjestelmäpalvelun kehittäminen, kertausharjoitusten laadun parantaminen sekä osaamisen ja vapaaehtoisuuden parempi hyödyntäminen ovat kaikki erittäin kannatettavia asioita. Ne kaikki ovat toimenpiteitä, joita RUL:kin on esittänyt toistuvasti viime vuosina, kun puhe on ollut reservin koulutuksen kehittämisestä.
Reserviläiskoulutuksen kehittämistoimien listalta puuttuu kuitenkin yksi ratkaisevan tärkeä asia, ja sen mukana koko rakennelma voi romahtaa. Tehokkaampi varusmiespalvelus ja kertausharjoitusten laadun parantaminen eivät yhdessäkään vahvista yleistä asevelvollisuutta paljoakaan, jos meillä ole riittävästi kertausharjoituksia reserviläisille. Kertausharjoitusten laatukaan ei voi korvata sitä ammottavaa aukkoa, joka aiheutuu kertausharjoituksiin määrättyjen reserviläisten määrän romahtaessa vajaaseen 10 prosenttiin viime vuoden tasosta.
Puolustusvoimien esittämässä mallissa koulutettavien reserviläisten määräksi vuonna 2015 arvioidaan 18.000. Hyvä, jos silloin päästään edes tuohon lukuun, mutta tämän vuoden 2.000 reserviläistä on luku, joka on ehdottomasti saatava moninkertaistettua jo ensi vuodeksi. Muuten liian moni sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen jää kokonaan kertausharjoituskierron ulkopuolelle. Samalla liian moni ammattisotilas jää ilman ehdottomasti tarvitsemaansa kokemusta kertausharjoituksissa toimivista, motivoituneista reserviläisistä.
Puolustusvoimilla on aito halu vahvistaa yleistä asevelvollisuutta. Ilman riittävää kertausharjoituskoulutusta tämä tavoite ei toteudu. Siksi reserviläiskoulutuksen kohdalle pitää uskaltaa kirjoittaa kertausharjoitusten laadun parantamisen rinnalle se, että kertausharjoituksia järjestetään riittävän monelle reserviläiselle. Ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni silloinkin kun puolustusbudjetti on tiukoilla. Kysymys on nimittäin yleisen asevelvollisuuden yhdestä keskeisimmästä tekijästä.
09 maaliskuu 2012 klo 01:13Viime aikoina uutisoinnit maanpuolustuksen saralta ovat olleet varsin mollivoittoisia. Valtionhallinnon käsittämättömän mittavat puolustusbudjettileikkaukset ja puolustusvoimauudistuksen ennakoimat kylmät suihkut ovat saaneet monen maanpuolustajan pään painuksiin. Ajatukset kentällä tuntuvat liikkuvan nykyisin vain näissä aiheissa, vaikka reserviupseeritoiminta on myös paljon muuta.
Reserviupseeritoiminnan aamunkoitteessa 1920-luvulla, reserviupseerin koulutuksen saaneet henkilöt alkoivat kokoontua yhteen harrastamaan erilaisia asioita, vaikka monet heistä kuuluivatkin Suojeluskunta-organisaatioon ja saivat sitä kautta sodanajan tehtävään tarvittavaa koulutusta. Reservin upseerit alkoivat järjestäytyä ja kerhojen puitteissa he harrastivat yhdessä maanpuolustusta tukevaa toimintaa, johon kuului mm. urheilu-, ammunta- ja koulutustoimintaa. Vielä tänäkin päivänä nuo samat toimintamuodot ovat keskeisimmässä roolissa eri yhdistyksien toiminnassa kautta maan.
Viime vuonna RUL:n 80-juhlavuotena liitto lanseerasi Johtamispäivän. Yhdistyksille järjestelyiden osalta mahdollisimman vaivattomaksi tehdyn toimintapäivän, jossa esiintyy edellä mainittuja, juuri meille tärkeimpiä toimintamuotoja; koulutusta, liikuntaa ja ammuntaa.
Tänä vuonna tapahtuma saa jatkoa. Uudistettu nimi, Toimintapäivä 2012, kuvaa paremmin tapahtuman sisältöä ja saattaa jopa hieman laskea sen osallistumiskynnystä. Järjestötoimikunta on talven aikana työstänyt uusia rasteja, joten nyt tapahtuman järjestäjillä on valittavissa mieleisensä rastit yhteensä 20 valmiin rastin valikoimasta.
Viime vuonna järjestettyjä tapahtumia oli mahtava määrä, noin 60 tapahtumaa kautta maan. Toivottavasti tänä vuonna päästään vähintäänkin samaan. Jäsenistölle tarkoitettuun markkinointiin kannattaa tosin panostaa kunnolla. Rastien vetäjiä tarvitaan suhteellisen paljon, joten helposti voi käydä niin, että kaikki aktiivit ovatkin hommissa, jolloin markkinoinnin ontuessa itse osallistujat jäävät puuttumaan tapahtumasta.
Nyt on aika toimia! Oletpa sitten aktiivinen toimija tai satunnainen osallistuja, varmista että oma yhdistyksesi on mukana järjestämässä Toimintapäivää 2012. Valitkaa itse ajankohta, se mikä mielestänne parhaiten saavuttaa osallistujat. Usein pienten yhdistysten on turha järjestää tapahtumaa yksin, joten ottakaa järjestelyihin mukaan myös naapuriyhdistyksenne. Parasta jäsenhuoltoa mitä yhdistys voi tehdä, on järjestää jäsenilleen laadukasta toimintaa. Ja yhtä tärkeää on myös se, että siitä toiminnasta heille hyvissä ajoin ja useammalla eri foorumilla tiedotetaan.
Tapahtuman järjestelyiden osalta kannattaa olla myös rohkea. Tapahtuman voi siirtää pois sieltä lähipururadalta ja tuoda sen vaikka kauppakeskukseen, jolloin kuka tahansa voi osallistua tapahtumaan. Se on parasta markkinointia yhdistyksenne ja koko liiton toiminnasta kaikelle kansalle.
Kirjoittanut: Mikko Halkilahti RUL:n 1. varapuheenjohtaja
24 tammikuu 2012 klo 02:00Maanpuolustajien uskoa koetellaan nyt oikein olan takaa. Puolustusbudjetin muutaman prosentin leikkaus johtaa kertausharjoitusten romahtamiseen. Kun vuonna 2011 kh-käskyn sai noin 23.000 reserviläistä, niin tänä vuonna käskyn saa vain 2.000 reserviläistä. Kysymys on toki erittäin tiukasta taloudellisesta tilanteesta puolustushallinnossa, mutta myös varsin selkeästä arvovalinnasta.
Lähiviikkoina julkistetaan puolustusvoimauudistuksen yksityiskohdat. Vaikka itse uudistus on välttämätön, niin sen käytännön toteutus tuo puutetta ja surua ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Sodan ajan joukot pienenevät ehkä 200.000 – 250.000 sotilaaseen, moni reserviläinen menettää sa-sijoituksen, useita varuskuntia lakkautetaan, moni puolustusvoimien palveluksessa oleva joutuu vaihtamaan paikkakuntaa tai etsimään itselleen uuden työnantajan.
Ikävä tilanne, mutta ei se surkuttelemalla tästä parane. Reserviupseerit ovat vastuunkantajia. Tämä rooli meille on tullut erottamattomana osana saamamme reserviupseerikoulutusta. Se velvoittaa meitä paitsi sodan myös rauhan aikana. Eikä tämä asia voi, eikä saa olla kiinni siitä, onko meillä sa-sijoitusta vai ei.
Tiukoissa paikoissa tuota vastuunkantoa testataan käytännössä. Nytkin voimme tehdä paljon oman osaamisen, kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi. Siis pidä itsesi kunnossa, käy ampumassa, osallistu MPK:n kursseille tai RUL:n toimintapäivätapahtumiin, ole aktiivisesti mukana oman yhdistyksesi toiminnassa, oli se kertausharjoitus käsky tulossa tai ei.
Puolustusvoimauudistuksessa puolustusjärjestelmän kehityskohteita ovat muun muassa johtamisjärjestelmä, puolustushaarojen yhteisoperaatiot sekä maavoimien uudistettu taktinen taistelutapa sekä paikallispuolustuksen vahventaminen.
Erityisellä mielenkiinnolla odotan, miten paikallisjoukkojen perustaminen onnistuu. Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloisen mukaan paikallisjoukot organisoidaan pääosin pataljooniksi, joihin voi tehtävien mukaan kuulua mm. maakuntakomppanioita, sissikomppanioita, sotilaspoliisi- sekä koulutus- ja tukiyksiköitä ja perustamiskeskuksia. Paikallisjoukkojen mahdollisia tehtäviä ovat joukkojen perustaminen ja koulutus, kohteiden suojaus, tiedustelu, etsintä ja pelastus, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittaminen, sissitoiminta sekä muiden viranomaisten tukeminen. Tarkoituksena on hyödyntää vapaaehtoisuutta ja siksipä paikallisjoukoissa avautunee tehtäviä myös kokeneemmille, kenttäkelpoisille ja sitoutumishaluisille reserviupseereille kouluttajina ja johtotehtävissä.
Paikallisjoukkojen perustamisen kohdalla me voimme osoittaa vastuunkantokykyämme tuomalla aktiivisesti reserviupseeri- ja vapaaehtoisnäkökulma suunnittelijoiden tietoon. Se on paitsi meidän oikeus, myös meidän velvollisuus valtuutettuina vastuunkantajina.
13 joulukuu 2011 klo 12:54Arvoisa reservin upseeri, Suomen Reserviupseeriliiton perustamisesta tuli toukokuussa kuluneeksi 80 vuotta. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta tehtävämme ovat säilyneet lähes samoina. Tämä on osoitus reserviupseeriaatteen elinvoimaisuudesta. Toiminta-ajatuksemme on edelleen olla reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Edistämme toiminnallamme Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta.
Lue lisää »
09 marraskuu 2011 klo 01:51Puolustusratkaisumme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin. Kertausharjoitusten alasajolla säästetään korkeintaan 20 miljoona euroa. Tämä on vain kuudesosa siitä summasta, mitä ensi vuonna aiotaan käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan maamme rajojen ulkopuolella. Tämä ei ole linjassa sen kanssa, että puolustusvoimien ensimmäinen tehtävä on kotimaan puolustaminen.
Lue lisää »
09 marraskuu 2011 klo 01:20Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen kertoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avauspuheessaan syyskuussa, että puolustusvoimat ei tule esittämään erillisten kodinturvajoukkojen perustamista. Päätöstä komentaja perusteli erityisesti edessä olevilla resurssien säästötarpeilla.
Tieto siitä, että kodinturvajoukkoja ei perusteta, aiheutti paljon keskustelua maanpuolustusaktiivien joukossa. Suuri pettymys oli luettavissa monista kirjoituksista. Komentajan puheeseen kannattaa kuitenkin tutustua tarkemmin, sillä puheen viesti oli sittenkin hyvin positiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen kannalta. Tämä tosin yhdellä suurella varauksella lisättynä.
Puheloisen mukaan ”kodinturvatehtävät” voidaan sijoittaa puolustusvoimien uudistettavaan aluetason organisaatioon. Näitä tehtäviä toteuttaisivat tulevaisuudessa paikallisjoukot sekä niihin sisältyvät maakuntajoukot. Paikallisjoukkojen tehtäviksi tulisivat muun muassa paikallispuolustus selustassa ja sivusuunnalla, alueen valvonta, sotilas- ja siviilikohteiden suojaaminen, liikenteen ohjaus, turvallisuusvalvonta, yhteydenpito eri viranomaisiin, joukkojen perustaminen ja siihen sisältyvä koulutus, henkilö- ja ajoneuvotäydennykset sekä virka-apu siviiliviranomaisille.
Komentaja lupasi myös, että reservin osaamista hyödynnetään paikallisjoukoissa entistä paremmin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa mm. vanhempien mutta kenttäkelpoisten ja kokeneiden reserviläisten sijoittamista paikallisjoukkojen tehtäviin nykyistä huolellisemman ja yksilöllisen valinnan perusteella. Tämä on asia, jonka RUL on jo useaan otteeseen esittänyt puolustusvoimille. Motivaatio kun on monessa tapauksessa syntymävuotta tärkeämpi tekijä haasteellisen sa-tehtävän onnistuneelle hoitamiselle.
Se suuri varaus liittyy siihen, kuinka tärkeäksi puolustusvoimat todella ja käytännössä kokee paikallisjoukkojen toiminnan kehittämisen. Valitettavasti historia ei kovin paljoa lupaa, sillä kovin usein puolustusbudjetin säästötalkoissa paikallispuolustus ja siihen olennaisesti liittyvät kertausharjoitukset ovat olleet ensimmäisiä leikkauskohteita.
Puolustusmäärärahoihin esitetään ensi vuodelle 3,4 miljoonan euron vähennystä. Puolustusministeriön mukaan todellisuudessa talousarvioesityksen määrärahat ovat 45,8 miljoonaa tätä vuotta pienemmät. Tällöin on huomioitu myös tilausvaltuuksien maksatuksiin ja määrärahoihin tehtyjen kustannustasotarkistusten vaikutukset budjettiin. Tuo jälkimmäinenkin summa on vain noin 1,6 % puolustusbudjetista.
Kun tämän budjettivajeen yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi puolustusvoimien piiristä esitetään kertausharjoitusten puolittamista tämän vuoden tasosta, niin usko haluun kehittää paikallispuolustusta ja reservin osaamisen hyödyntämistä on kyllä kovilla. Kertausharjoitusvajeen paikkaaminen vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella ei myöskään onnistu edes tämän vuoden tasoisesti, jos Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtion tuki joutuu suunniteltujen leikkausten kohteeksi. Viime kädessä budjettileikkausten kohdentamisessa on kysymys eurojen lisäksi myös arvovalinnoista. Kaikkeen mahdolliseen raha ei riitä, mutta tärkeisiin toimintoihin kylläkin.
