Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen kertoi valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avauspuheessaan syyskuussa, että puolustusvoimat ei tule esittämään erillisten kodinturvajoukkojen perustamista. Päätöstä komentaja perusteli erityisesti edessä olevilla resurssien säästötarpeilla.
Tieto siitä, että kodinturvajoukkoja ei perusteta, aiheutti paljon keskustelua maanpuolustusaktiivien joukossa. Suuri pettymys oli luettavissa monista kirjoituksista. Komentajan puheeseen kannattaa kuitenkin tutustua tarkemmin, sillä puheen viesti oli sittenkin hyvin positiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen kannalta. Tämä tosin yhdellä suurella varauksella lisättynä.
Puheloisen mukaan ”kodinturvatehtävät” voidaan sijoittaa puolustusvoimien uudistettavaan aluetason organisaatioon. Näitä tehtäviä toteuttaisivat tulevaisuudessa paikallisjoukot sekä niihin sisältyvät maakuntajoukot. Paikallisjoukkojen tehtäviksi tulisivat muun muassa paikallispuolustus selustassa ja sivusuunnalla, alueen valvonta, sotilas- ja siviilikohteiden suojaaminen, liikenteen ohjaus, turvallisuusvalvonta, yhteydenpito eri viranomaisiin, joukkojen perustaminen ja siihen sisältyvä koulutus, henkilö- ja ajoneuvotäydennykset sekä virka-apu siviiliviranomaisille.
Komentaja lupasi myös, että reservin osaamista hyödynnetään paikallisjoukoissa entistä paremmin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa mm. vanhempien mutta kenttäkelpoisten ja kokeneiden reserviläisten sijoittamista paikallisjoukkojen tehtäviin nykyistä huolellisemman ja yksilöllisen valinnan perusteella. Tämä on asia, jonka RUL on jo useaan otteeseen esittänyt puolustusvoimille. Motivaatio kun on monessa tapauksessa syntymävuotta tärkeämpi tekijä haasteellisen sa-tehtävän onnistuneelle hoitamiselle.
Se suuri varaus liittyy siihen, kuinka tärkeäksi puolustusvoimat todella ja käytännössä kokee paikallisjoukkojen toiminnan kehittämisen. Valitettavasti historia ei kovin paljoa lupaa, sillä kovin usein puolustusbudjetin säästötalkoissa paikallispuolustus ja siihen olennaisesti liittyvät kertausharjoitukset ovat olleet ensimmäisiä leikkauskohteita.
Puolustusmäärärahoihin esitetään ensi vuodelle 3,4 miljoonan euron vähennystä. Puolustusministeriön mukaan todellisuudessa talousarvioesityksen määrärahat ovat 45,8 miljoonaa tätä vuotta pienemmät. Tällöin on huomioitu myös tilausvaltuuksien maksatuksiin ja määrärahoihin tehtyjen kustannustasotarkistusten vaikutukset budjettiin. Tuo jälkimmäinenkin summa on vain noin 1,6 % puolustusbudjetista.
Kun tämän budjettivajeen yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi puolustusvoimien piiristä esitetään kertausharjoitusten puolittamista tämän vuoden tasosta, niin usko haluun kehittää paikallispuolustusta ja reservin osaamisen hyödyntämistä on kyllä kovilla. Kertausharjoitusvajeen paikkaaminen vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella ei myöskään onnistu edes tämän vuoden tasoisesti, jos Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtion tuki joutuu suunniteltujen leikkausten kohteeksi. Viime kädessä budjettileikkausten kohdentamisessa on kysymys eurojen lisäksi myös arvovalinnoista. Kaikkeen mahdolliseen raha ei riitä, mutta tärkeisiin toimintoihin kylläkin.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
