Puolustusministeri kertoi kevään korvalla puolustusvoimien lähettävän 900.000 reserviläiselle kirjeen. Kirje sai etukäteen valtaisan huomio. Moni reserviläinen – minä mukaan lukien – ihastelin puolustusvoimien uutta avointa viestintää ja aktiivista yhteydenpitoa reserviläisiin. Samanaikaisesti jotkut epäilivät Suomen valmistautuvan sotaan Venäjää vastaan, kirjeen ajateltiin olevan jopa osa liikekannallepanoa.
Kirje tuli. Taisi molemmat ääripäät vähän yllättyä: ei kirje nyt mitään suurta vuorovaikutuksellista aktiivisuutta puolustusvoimien ja reserviläisen välille aiheuttanut. Mutta ei siitä myös pahallakaan tahdolla saa käsitystä, että Isänmaamme olisi nyt sotilaallisesti uhattuna ja valmiutta reserviläisarmeijan koollekutsumiseen tulisi nostaa.
Kirje oli lajissaan ensimmäinen. Olisiko ensimmäisen kokeilun jälkeen syytä miettiä ja kehittää edelleen puolustusvoimien ja reserviläisten yhteydenpitoa? Reserviläisten sijoittaminen sodanajan tehtäviin on tietenkin subjektiivisesti puolustusvoimien asia. Tiedämme kuitenkin omat edellytyksemme hoitaa joitakin tehtäviä paremmin kuin kukaan muu. Voitaisiinko kehittää järjestelmää, jossa reserviläisellä itsellään olisi velvollisuus päivittää muuttuneet henkilökohtaiset tietonsa puolustusvoimille? Tärkeät tiedot sijoituksia tekeville on kunkin oma terveydentila, fyysinen kunto, koulutus, harrastukset tai siviilityö. Lääkärin sijoittaminen kivääriryhmään ei liene resurssien parasta käyttöä. Esimerkkejä voisi kertoa paljon sekä huonoista, että edellä mainitut tekijät huomioivista hyvistä ratkaisuista. Kävin kirjeen innoittamana katsomassa omilla pankkitunnuksillani mitä väestörekisterikeskuksen www-sivuilla oli itsestäni taltioitu. Olisi sinne nimen, osoitteen ja ammatin lisäksi mahtunut muutakin. Sähköpostiosoitekin voisi olla viranomaiselle, vaikka puolustusvoimille, yhteydenpidon kehittämiseksi kova juttu.
Kirje taisi tuoda joillekin reserviläisille myös pahan pettymyksen: ”Reservissä – ei määrättyä tehtävää”. Tai kirjettä ei tullut ollenkaan. Tiedämme toki, että sijoitettuun reserviin kuuluu vain neljäsosa kirjeen saaneista. Silti jokainen salaisesti toivoi voivansa lukea omasta tärkeästä tehtävästä Isänmaan puolustamisessa. Monien pettymys taisi johtua enemmän väistämättömästä ikääntymisestä kuin puolustusvoimien harjoittamasta reserviläisten sijoittamisstrategista.
Onneksi on reserviläistoiminta. Siinä kaikilla on sijoitus. Joskus olen saanut yhteydenottoja, joissa reserviupseeri ilmoittaa jättävänsä RUL:n jäsenmaksun maksamatta kun ei enää kuulu sijoitettuun reserviin! Minusta ajatus on nurinkurinen. Puolustusvoimien reserviläisiin kohdistuva toiminta, mm. kertausharjoituskäskyt, kohdistuvat luonnollisesti pääosittain sijoitettuun reserviin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä ja reserviläisjärjestöillä on keskeisen tärkeä tehtävä myös sijoittamattoman reservin kouluttamisessa ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Ikä, sodanajan sijoitus tai sijoittamattomuus ei ole millään muotoa Reserviupseeriliiton toimintaan osallistumisen kriteereitä. Jokaista tarvitaan ja jokaiselle on Reserviupseeriliitossa ”sijoitus”!
Kirjoitan tämän kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Toivotan kaikille Lippujuhlan päivänä reservin ylennyksen saavilla parhaat onnittelut. Samalla kiitän kaikkia RUL:n kultaisen ansiomerkin tai kultaisen ansiomerkin soljen kera saavia reserviupseereita ansiokkaasta toiminnastanne. Esimerkkinne velvoittakoot.
Hyvää Puolustusvoimien lippujuhlan päivää
Jorma Kallio, majuri reservissä
Liittovaltuuston puheenjohtaja
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
