Teksti: Reserviupseeriliitto

Tutkittua tietoa

Maanpuolustustiedostuksen suunnittelukunta (MTS) julkaisi jälleen vuotuisen teettämänsä haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Kysymyksiä on kaikkiaan 22, joista osa on vuodesta toiseen pysynyt samana, osa on uusia. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan aina vuodesta 1964. Tutkimus julkaistiin MTS:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin johdolla ja se nousi television pääuutisten pääuutiseksi. Otsikoihin nousi tutkimustulos, jonka mukaan kansalaisten turvattomuuden tunne on kasvanut. Tulos ei ole yllättävä ja siksikin vaatii koko yhteiskunnalta toimenpiteitä ihmisten yhden perustarpeen tyydyttämiseksi. Tarkastelen tässä kuitenkin tutkimuksen kahta muuta kysymystä: maanpuolustustahtoa ja suhtautumista yleiseen asevelvollisuuteen.

Maanpuolustustahtoa selvitetään kahdella erittäin vaativalla kysymyksellä.     Yleisen tason kysymys: ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” Ja yksilötason kysymys: ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Peräti 78 % vastaa yleisen tason kysymykseen myönteisesti. Miehistä näin ajattelee 84 % ja naisista 73 %. Maanpuolustustahto on vain parantunut edellisestä vuodesta, jolloin myönteisesti vastanneiden määrä oli 76 %. Varttuneempien sukupolvien suhtautuminen maanpuolustustahtoon on nuorempia ikäluokkia myönteisempää, mutta 15-24 vuotiaistakin 67 % vastaa myönteisesti. Vastaajan koulutuksella, työmarkkina-asemalla, asuinpaikkakunnalla tai puoluetaustalla on vaikutusta vastauksiin, mutta erot ei kuitenkaan ole merkittäviä. Kuriositeettina voi todeta, että meitä länsisuomalaisia usein pidetään erityisen maanpuolustushenkisinä. Tai ainakin itse itseämme pidämme. Tutkimuksen mukaan jäämme kuitenkin jälkeen Pohjois-, Itä- tai Etelä-Suomessa asuvista.

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastaukset ovat myönteisyydessään korkealla tasolla, niin henkilökohtaista maanpuolustustahtoa voi luonnehtia sanoilla: erittäin korkealla! Selvä enemmistö kansalaisista, 87 prosenttia, on itse valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin (vuonna 2014 luku oli 84 %). Miehistä 91 % ja naisista 83 %. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on korkeimmalla tasolla koko sen mittauksen aikajanalla.

Reserviupseeriliitto teki viime syksynä omaan jäsenkenttäänsä suuntautuneen vastaavan kyselyn. Ei ole yllättävää, että jäsentemme vastaukset ovat vieläkin myönteisempiä.

Suhtautumista yleiseen asevelvollisuuteen selvitetään pitkähköllä kysymyksellä: ”Suomessa on käytössä yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reservin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vai osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilöstömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?” Tutkimus osoittaa, että yleistä asevelvollisuutta tuetaan laajasti. Kolme neljäsosaa , 75 %, on sitä mieltä, että Suomessa tulee säilyttää yleinen asevelvollisuus. Naisten keskuudessa kannatus on jonkin verran korkeampaa kuin miesten. Palkka-armeijaan siirtyminen saa vain 10 prosentin kannatuksen. Palkka-armeijan kannattajien osuus on pysynyt viimeisen 15 vuoden ajan suurin piirein samoissa lukemissa, 7-12 prosentin välillä. Jonkin verran vaihtelua on ollut suhtautumisessa valikoivaan varusmiespalvelukseen, mutta senkin kannatus verrattuna yleisen asevelvollisuuteen on ollut varsin vähäistä.

Mitä tästä opimme?

Suomen puolustaminen perustuu laajaan reserviin. Vapaaehtoinen maapuolustustyö, reserviläistoiminta, tulisi nähdä selvemmin osana yleistä asevelvollisuutta. Reservin kouluttaminen, huoltaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ovat tietenkin isolta osalta puolustusvoimien tehtävää, mutta myös Maanpuolustuskoulutuksella ja reserviläisjärjestöillä on aivan keskeinen osuus reservin toimintakyvyn ylläpitämisessä. Suuren osan kansalaisista kannattaessa yleistä asevelvollisuutta, kannattaa se samalla laajan reservin keskuudessa tapahtuvaa valmiutta ylläpitävää toimintaa. Reserviläistoiminnalla on tilaus.

On sanottu, että korkea maanpuolustustahto, maanpuolustushenki, on maa-, ilma- ja merivoimien ohella neljäs puolustushaara. Eikä vähäisin niistä. Reserviupseeriliittona olemme sitoutuneet vaalimaan maanpuolustustahtoa. Sille on kansalaisten tuki. Teemme työtä, jossa ei tarvitse taistella yleistä ilmapiiriä vastaan. Hyväksyntää kannatta hyödyntää.

Jorma Kallio
RUL:n liittovaltuuston pj.

https://www.defmin.fi/files/3338/MTS_mielipidetutkimus_15_raportti_suomeksi.pdf

https://www.defmin.fi/files/3336/MTS_2015_kuvat_suomeksi.pdf