Suomen Reserviupseeriliiton kunniajäsen, asessori, reservin majuri Erkki Sutela kuoli Iitissä sunnuntaina 30. toukokuuta 94 –vuotiaana.

Erkki Sutela syntyi Uudellakirkolla Karjalan kannaksella vuonna 1915. Ylioppilaaksi hän tuli Viipurin klassillisesta lyseosta. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Viipurissa Karjalan Kaartin rykmentissä. Reserviupseerikurssin 35 Sutela kävi vuonna 1937.

Heinrichsin adjutantti Päämajassa
Talvisodassa Sutela taisteli etulinjan joukkueenjohtajana Erillinen Pataljoona 5:ssä Keski-Kannaksella haavoittuen sodan loppuvaiheessa Kuparsaaressa ja saaden pysyvän invaliditeetin. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa hän toimi aluksi rintamalla komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 2:ssa kunnes siirrettiin sotasairaalan kautta Päämajaan. Päämajassa Sutela toimi yleisesikunnan päällikön jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin adjutanttina vuosina 1942-1945. Sutela on ainoa tässä tehtävässä toiminut reservinupseeri. Reservin majuriksi Sutela ylennettiin vuonna 1968.

Sodan jälkeen Sutela palveli pari vuotta puolustusvoimissa Hämeen Ratsurykmentissä Lahdessa eskadroonanpäällikkönä. Varsinaisen päivätyönsä hän teki Elimäellä toimien 25 vuotta koulunjohtajana. Tämän jälkeen hän toimi 8 vuotta Iitinseutu -sanomalehden päätoimittajana ja lehtiyhtiön toimitusjohtajana.

Maanpuolustusaktiivi ja perinteen siirtäjä
Sutela osallistui reserviupseerien toimintaan erittäin aktiivisesti lukuisissa luottamustehtävissä. Hän perusti Elimäen Reserviupseerikerhon ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1953–1966. Kymenlaakson Reserviupseeripiirin hallituksessa hän toimi lähes 20 vuotta ja piirin puheenjohtajana 7 vuotta.

Suomen Reserviupseeriliiton hallitukseen Sutela kuului 13 vuotta, toimien myös liiton I varapuheenjohtajana vuosina 1970–1974. RUL:n liittoneuvoston (nykyisen neuvottelukunnan) jäsen hän oli vuodesta 1974 alkaen. Reserviupseeriliiton harrastuspisteitä Sutela keräsi yli 10000 – enemmän kuin kukaan toinen.

Sodan ajan Päämajan ja Suomen Marsalkka Mannerheimin perinteen siirtäjänä ja tunnetuksi tekijänä Sutela teki suuren työn mm. opastaen seurueita Mikkelin museoissa ja Marskin klubilla. Erkki Sutela toimi myös Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry:n ja Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön hallituksen jäsenenä.

Sutelan muistelmateos ”Heinrichsin adjutanttina” ilmestyi vuonna 1979 ja toinen teos ”Marskin Päämajasta ritareiden sotapoluille” vuonna 1994. Lisäksi hän avusti eri sanoma- ja maanpuolustuslehtiä.

Sutela piti tiiviisti yhteyttä virolaisiin aseveljiin. Hän toimi virolaisten Suomen Poikien perinnekillan puheenjohtajana vuonna 1994 ja hänet kutsuttiin Sotaveteraaniliiton Viron yhdistyksen kunniajäseneksi. Perinnetyön saralla hän oli myös perustamassa Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen Kymenlaakson osastoa vuonna 1993.

Vuosikymmenien työstään ja ansioistaan Erkki Sutelalle myönnettiin lukuisia huomionosoituksia ja kunniamerkkejä. Hänelle myönnettiin 2. lk:n Vapaudenristi vuonna 1993. Sodan aikana hänelle oli myönnetty mm. 3. lk:n Vapaudenristi miekkojen kera, 4. lk:n Vapaudenristi miekkojen ja tammenlehvän kera. Jo talvisodassa hänelle oli myönnetty VR4.

Erkki Sutela oli mm. Suomen Reserviupseeriliiton kunniajäsen, Kymenlaakson Reserviupseeripiirin ja Elimäen Reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja sekä Suomen Sotaveteraaniliiton Viron piirin kunniajäsen. 

Erkki Sutela ja hänen puolisonsa Liisa, joka oli lotta sekä tammenlehvään oikeutettu sairaanhoitaja, perustivat molempien vielä eläessä maanpuolustusrahaston, josta myönnetään stipendejä maanpuolustustyössä ansioituneille.

Majuri Erkki Sutelan siunaustilaisuus on Iitin kirkossa lauantaina 19.6. klo 13.00 alkaen.

Paavo Mikkonen
Kirjoittaja on Erkki Sutelan reserviupseeriveli