Advertisement
Etusivu

Tiedotearkisto

Vanhat tiedotteet

Kalenteri

Ei tiedossa olevia tapahtumia
Tiedotteet
Sijoitusilta 26.1.2012

Tilaisuudessa oli paikalla 34 henkilöä.

Jyväskylän Reserviupseerit ry järjesti yhteistyössä Sampo Pankin ja Keski-Suomen Aluetoimiston kanssa jo perinteeksi muodostuneen sijoitusillan 26. tammikuuta Sammon tiloissa Kauppakadulla. Kahvitarjoilulla alkaneessa tilaisuudessa käsiteltiin sijoittamista kahdesta vinkkelistä: niin rahavarojen kuin reserviläisten sijoittamista. Sampo Pankki tarjosi näkökulman tämänhetkisille finanssimarkkinoille ja aluetoimisto mahdollisti tutustumisen omaan kantakorttiin: sodan ajan sijoitukseen, rekisteriin merkittyihin kertausharjoituksiin ja harjoituksissa annettuihin arvioihin.

Juhana Jacksén ja Antti Nieminen kävivät läpi pankkinsa taustoja sekä nykyistä markkinatilannetta. Esityksissään he kertoivat erilaisista palveluratkaisujen kokonaisuuksista ja yksityishenkilön varallisuuden sijoittamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Keskeisessä asemassa modernissa pankkitoiminnassa ovat sähköiset tietovälineet: monipuolisia palveluita voi käyttää tietokoneelta, tabletilta tai vaikka matkapuhelimesta. Molemmat muistuttivat aktiivisen säästämisen ja varainhoidon merkityksestä myös niin sanotulle tavan tallaajalle. Omaisuudestaan huolehtiminen ei ole rikkaiden yksinoikeus!

Kapteeni Petteri Kovalainen toi tilaisuuteen puolustusvoimien terveiset. Hän alusti kantakorttien jakamista kertomalla niistä leikkauspaineista, mitä valtionhallinnon säästökuuri todennäköisesti tuo tullessaan. Säästöjä pitäisi löytää lähivuosina 825 miljoonan euron edestä, mutta kauhulla odotettu leikkauslista julkaistaneen vasta presidentinvaalien jälkeen. Ongelmien ollessa tätä mittaluokkaa tarvitaan muitakin työkaluja kuin pelkkä "juustohöylä", joten koko puolustusratkaisun rakennetta tullaan muuttamaan.  Ikäluokkien pieneneminen ja materiaalin massavanheneminen myötävaikuttanevat joidenkin varuskuntien lakkauttamiseen. Todennäköisesti myös vakinaisessa palveluksessa olevaa henkilöstöä karsitaan.

Reserviläisiin uudistus vaikuttaa monin eri tavoin. Kertausharjoituksia ei tulevina vuosina juurikaan järjestetä, kun jopa varusmiesten sotaharjoituksista joudutaan tinkimään. Reservin kokoakin tultaneen supistamaan - moni jää varmasti lähitulevaisudessa kokonaan ilman sijoitusta. Kovalaisen esityksen faktat varjostivatkin lopuksi suoritettua kantakorttien jakoa. Moni tuumaili kauanko kestänee, että merkinnäksi muuttuu omallakin kohdalla "EI SIJOITUSTA". Tilaisuuden päätteeksi oli mahdollisuus saunoa ja keskustella vapaamuotoisesti reserviläisveljien ja -sisarten kesken illan annista.
 
Kertausharjoitusten alasajo vaarantaa puolustusratkaisun uskottavuuden

Suomen Reserviupseeriliitto                         Tiedote 16.12.2011
                                                                        Julkaisuvapaa heti

Puolustusministeri Stefan Wallin kertoi 15.12. eduskunnassa, että seuraavalla nelivuotiskaudella kertausharjoituksissa käy vain noin 2000 reserviläistä vuosittain. Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) ja Reserviläisliiton (RES) mukaan kertausharjoitusten määrän romahtaminen nykytasosta vajaaseen kymmenesosaan vaarantaa alueellisen puolustuksemme suorituskyvyn sekä uhkaa koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän uskottavuutta.

Mika Hannula, RUL

 Puolustusbudjetin leikkaukset sekä tuleva puolustusvoimauudistus asettavat puolustusvoimat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Säästöjä vaaditaan jo vuodelle 2012. Helppoja ratkaisuja asiaan ei ole, mutta kertausharjoitusten merkittävää vähentämistä pikaisena säästökeinona on vältettävä, toteaa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori Mika Hannula.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on tällä hetkellä 350.000 henkilöä. Näistä joukoista yli 95 prosenttia on reserviläisiä, joten kertausharjoituskoulutuksen vähentämisellä on suora ja välitön vaikutus puolustusvalmiuteemme. Mitä pienempi osa sodan ajan joukoistamme kutsutaan vuosittain kertausharjoituksiin, sitä alhaisempi puolustusvalmius Suomella on.

Markku Pakkanen, RESRUL:n puheenjohtaja Mika Hannula ja RES:n puheenjohtaja Markku Pakkanen korostavat, että 2000 kertausharjoitettavaa reserviläistä vuodessa on jo selkeästi alle kipurajan. Tämä määrä tuskin mahdollistaa edes kriisiajan suunnitelmien ylläpitoa esikunnissa, saati sitten joukkojen harjoittamista. Reserviläisjärjestöt eivät voi hyväksyä kotimaan sotilaallisen puolustuskyvyn alasajoa.

RUL ja RES katsovat, että jokaisen reserviläisen tulisi päästä kertaamaan vähintään viiden vuoden välein. Käytännössä tämä edellyttäisi runsaan 65.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan vuosittain. Puolustusministerin nyt esittämällä kertausharjoitustahdilla sodan ajan joukkojemme kertausharjoituttaminen kestää 168 vuotta.

Puolustusbudjetin merkittävät leikkaukset asettaa puolustusvoimat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen lähivuosina. Ensi vuonna puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 853 milj. euroa, mikä on noin 46 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2011 toteutuma. Kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä, sillä nykyisin niistä aiheutuva kustannus on vain noin 20 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on alle prosentti puolustusbudjetista.

Puolustusbudjetti siis pienenee ensi vuonna vain reilun prosentin, mutta kertausharjoitusten määrää ollaan vähentämässä yli 90 % tämän vuoden tasosta. RUL:n ja RES:n mielestä tämä on kestämätön ratkaisu. Kysymys on arvovalinnasta. Säännöllinen ja määrällisesti riittävä kertausharjoituskoulutus on välttämätöntä kansan maanpuolustustahdon sekä puolustusjärjestelmämme toimivuuden ja uskottavuuden kannalta. Reserviläinen, joka ei ole koskaan ollut kertausharjoituksessa, tuskin uskoo oman joukkonsa toimintakykyyn. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella voidaan vain pieneltä osalta korvata syntyvää koulutusvajetta.

Lisätietoja asiasta antavat liittojen puheenjohtajat Mika Hannula (RUL) 0400 331 838, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ja Markku Pakkanen (RES) 050 512 2575, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. sekä toiminnanjohtajat Janne Kosonen (RUL) 050 5810 819, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ja Olli Nyberg (RES) 0400 640 755, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. .

 
 
Kertausharjoitusten alasajo romuttaa puolustuksen uskottavuuden

Suomen Reserviupseeriliitto                         Tiedote 26.10.2011
                                                                        Julkaisuvapaa heti

Puolustusratkaisumme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin. Kertausharjoitusten alasajolla säästetään korkeintaan 20 miljoona euroa. Tämä on vain kuudesosa siitä summasta, mitä ensi vuonna aiotaan käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan maamme rajojen ulkopuolella. Tämä ei ole linjassa sen kanssa, että puolustusvoimien ensimmäinen tehtävä on kotimaan puolustaminen.

Puolustusbudjetin leikkaukset sekä tuleva puolustusvoimauudistus asettavat puolustusvoimat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Säästöjä vaaditaan jo vuodelle 2012. Helppoja ratkaisuja asiaan ei ole, mutta kertausharjoitusten merkittävää vähentämistä pikaisena säästökeinona on vältettävä, toteaa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori Mika Hannula.

Tulevissa puolustusbudjetin leikkausten kohdentamisissa on kyse arvovalinnoista. Leikkauslistalle on esitetty mm. reserviläisten kertausharjoituksia sekä varusmiesten maastovuorokausia. Tällä hetkellä reserviläisten kertausharjoitukset maksavat noin Kuva © Puolustusvoimat20 miljoonaa euroa. Tällä summalla harjoitetaan vuosittain noin 25 000 reserviläistä.

Julkisuudessa on esitetty, että leikkaamalla kertausharjoitettavien reserviläisten määrä 10 000 henkilöön saadaan säästöjä 12 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin esitetään 5 %:n kasvua. Näin ollen vuonna 2012 sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettäisiin 123 miljoonaa euroa. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin mitä kertausharjoituksiin varataan rahaa ensi vuonna. Tällä summalla pystytään pitämään yllä yhtä vajaata jääkärikomppaniaa Afganistanissa. Ymmärrän hyvin, että on tärkeää näyttää Suomen lippua kansainvälisessä kriisinhallinnassa, mutta sillä varjolla ei saa laiminlyödä kotimaan puolustuksen uskottavuutta, Hannula korostaa.

Reserviupseeriliiton erityinen huolenaihe puolustusbudjetin leikkauksen yhteydessä on, että kertausharjoitusten alasajolla puututaan suoraan sodan ajan joukkojemme suorituskykyyn. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta noin 97 % on reserviläisiä. Sodan ajan joukkojen upseeristosta noin 4/5 on reservin upseereja.

Ilman säännöllisiä kertausharjoituksia ei voida olettaa, että yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin perustuva puolustusratkaisu olisi uskottava. Lopetetaan kertausharjoitukset neljäksi vuodeksi sitten kokonaan tai supistetaan niiden määrä alle puoleen nykyisestä, vaarannetaan joka tapauksessa suomalaisen puolustusratkaisun uskottavuus. Vaikutukset maanpuolustustahtoon ovat myös arvaamattomat.

Pahin skenaario tässä kehityskulussa on se, että neljän vuoden jälkeen joudumme toteamaan, että reserviläisarmeijan suorituskyky kertausharjoitusten alasalon vuoksi ei ole enää alkuunkaan uskottava. Tässä tilanteessa ammattiarmeijan kannattajien olisi helppo todeta, että nyt on pakko miettiä muita malleja, kuten niin sanottua valikoivaa asevelvollisuutta ja ammattiarmeijaa, Hannula muistuttaa.

Lisätietoja antaa RUL:n puheenjohtaja Mika Hannulalta (0400 331 838, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. ) tai toiminnanjohtaja Janne Kosonen (050 5810 819, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen. )

Suomen Reserviupseeriliitto on reserviupseereiden valmiuksia kehittävä aatteellinen ja toiminnallinen maanpuolustusjärjestö. Liiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat isänmaallisuus, hyvä johtajuus, veteraanien perintö ja yleinen asevelvollisuus. Liiton 320 jäsenyhdistyksessä on 28.000 henkilöjäsentä.

 Kuva © Puolustusvoimat

 
RUL:n kannanotot koskien puolustusvoimien uudistamista

Suomen Reserviupseeriliiton lausunto liittyen hallituksen esitykseen 15/2011 vp eduskunnalle tiivistettynä:

  • Liiton mielestä hallituksen esitys eduskunnalle Suomen liittymisestä jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä on yksiselitteisesti huono, koska se heikentää Suomen puolustusta, eikä ole taloudellisesti perusteltavissa.
  • Jalkaväkimiinoista luopuminen heikentää Suomen puolustuskykyä.
  • Miinat sopivat hyvin reserviläisarmeijalle.
  • Korvaavat asejärjestelmät ovat kalliita ja monimutkaisia
  • Ottawan sopimus ei ole kattava.

Suomen Reserviupseeriliiton kyselytutkimus sodan ajan joukkoihin sijoitetuille reserviläisille:

  • Sodan ajan joukoista noin 97 % on reserviläisiä, upseereista noin neljä viidestä on reservin upseereja.
  • Reserviläiset haluavat osallistua kertausharjoitusten suunnitteluun - puolustusvoimat voisi käyttää reserviläisten työpanosta nykyistä paremmin hyödyksi.
  • Reserviläisille jaettava ennakkomateriaali, sähköisen vuorovaikutuksen lisäämien sekä siviilissä hankitun osaamisen huomioiminen jo sijoitusvaiheessa voivat tehostaa kertausharjoituksia.
  • Kertausharjoituksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota miehistön motivointiin: paras motivointikeino on mielekäs ja haastava koulutus.

Lausunto ja tiedote kokonaisuudessaan:

 
Reserviläisten hyödyntäminen paikallisjoukoissa

Paikallisjoukot hyvä väline reserviläisten osaamisen hyödyntämiseen

Suomen Reserviupseeriliitto                 TIEDOTE 20.9.2011                 Julkaisuvapaa heti

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen totesi 19.9.2011 tervehdyksessään 198. maanpuolustuskurssille, ettei puolustusvoimat tule esittämään erillisten kodinturvajoukkojen perustamista. Kodinturvatehtäviä toteuttaisivat tulevaisuudessa paikallisjoukot ja niihin kuuluvat maakuntakomppaniat.

Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) mielestä tärkeintä ei ole se, millä nimellä joukkoa kutsutaan. Paikallisjoukot saattaa olla hyvinkin toimiva nimitys uudelle järjestelylle, toteaa RUL:n puheenjohtaja, professori Mika Hannula. Puolustusvoimien kielteinen kanta kodinturvajoukkoihin käsitteenä ei ollut yllätys. Jo aiemmin oli käynyt selväksi, että mahdolliset kodinturvajoukot olisivat joka tapauksessa osa puolustusvoimia.

Merkille pantavaa on, että puolustusvoimain Kuva: Puolustusvoimat, Försvarsmakten.komentaja mainitsee kodinturvatehtävien olevan sijoitettavissa uudistettavaan aluetason organisaatioon. Näitä tehtäviä toteuttaisivat tulevaisuudessa paikallisjoukot ja niihin kuuluvat maakuntakomppaniat. Paikallisjoukkojen tehtäviksi komentaja luettelee lukuisia sellaisia tehtäviä, joita keskustelussa on aiemmin mainittu ”kodinturvajoukkojen” tehtävinä. Eräänä tavoitteena on kenraali Puheloisen mukaan reservin osaamisen entistä parempi hyödyntäminen sijoittamalla muun muassa vanhempia, mutta kenttäkelpoisia ja kokeneita reserviläisiä paikallisjoukkojen tehtäviin nykyistä huolellisemman yksilöllisen valinnan perusteella.

– Olennaisinta tässä on nyt se, kuinka tosissaan puolustusvoimat on ”paikallisjoukkokonseptin” kanssa. Puolustusvoimain komentajan sanaan on voinut aikojen saatossa luottaa ja hänen viestinsä lupaa nyt paljon. Näyttää siltä, että puolustusvoimat on vastaamassa Reserviupseeriliitonkin usein esittämään pyyntöön; kenttäkelpoinen, sitoutumiskykyinen ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta sopiva reserviläinen saa tulevaisuudessa mahdollisuuden nykyistä kokonaisvaltaisemmin sitoutua Isänmaan puolustuskyvyn rakentamiseen ja ylläpitoon. Oikeastaan ainoa, mikä komentajan lupauksesta jäi nyt puuttumaan, oli reservin upseeriston käyttäminen myös nykyistä vaativampiin tehtäviin, Hannula toteaa.

Puheloinen lupasi tervehdyksessään myös, että puolustusvoimat tulee olemaan yhteydessä vapaaehtoiskenttään paikallisjoukkojen suunnittelussa. Tämä on hyvä lähtökohta. Samalla tulee ratkaista myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtävät uudessa järjestelyssä.

– Nyt sopii vain toivoa, että puolustusvoimat kykenee pitämään kiinni lupauksestaan kiristyvässä kustannuspaineessa. Vapaaehtoisuuden tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan ajan mittaan saada myös taloudellisia säästöjä, mutta erityisesti alkuvaiheessa uusi järjestely vaatii myös merkittäviä taloudellisia satsauksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti toimivaa kokonaisuutta, Hannula toteaa.

Suomen Reserviupseeriliitto ry. on vuonna 1931 perustettu reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Liiton 320 jäsenyhdistykseen kuuluu n. 28.000 reserviupseeria, joista kolmasosa on alle 35 vuotiaita.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Mika Hannula, 0400 331 838, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Toiminnanjohtaja Janne Kosonen, 050 5810 819, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

 
Syyskokouskutsu 10.10.2011

Jyväskylän reserviupseerit ry:n syyskokous pidetään maanantaina 10.10.2011 klo 18.00 Jyväskylän Messut -hallintorakennuksen tiloissa osoitteessa Piippukatu 7 A. (Punainen tiilitalo tehdaspiipun ja Dynamon välissä, lippu katolla.)

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § määrittämät asiat. Kahvitarjoilu.

Syyskokouksen esityslista:

  1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa.
  2. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.
  3. Vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus.
  4. Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.
  5. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä.
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, 1. varapj ja 2. varapj.
  7. Valitaan hallituksen jäsenet.
  8. Valitaan seuraavaksi vuodeksi kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.
  9. Päätetään piirin sääntöjen edellyttämien ehdokaiden valitsemisesta piirin kokouksiin.
  10. Päätetään piirin sääntöjen edellyttämien ehdokkaiden valitsemisesta piirin hallitukseen.
  11. Päätetään Suomen Reserviupseeriliiton sääntöjen edellyttämien edustajien valitsemisesta liittokokouksiin.
  12. Päätetään siitä, missä sanomalehdessä sääntöjen 9 §:n kolmannessa momentissa tarkoitettu kokouskutsu on julkaistava.
  13. Käsitellään muut hallituksen esittämät sekä jäsenten vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitettuja ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.