Suomen Reserviupseeriliitto

Puheenjohtajisto

Puheenjohtaja Mika Hannula

Liiton puheenjohtajan valitsee jäsenistö kolmen vuoden välein koolle kutsuttavassa liittokokouksessa. Liiton puheenjohtaja johtaa liittohallitusta ja edustaa liittoa useissa eri yhteyksissä.

Perustiedot: 

43 v. kapteeni reservissä, tietojohtamisen professori, tekniikan tohtori (tuotantotalous) Tampereen teknillisen yliopiston teknis-taloudellisen tiedekunnan dekaani, Maanpuolustustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen dosentti.

Toiminta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa:

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) varapuheenjohtaja 2009 alkaen. Toiminut kurssin johtajana, johtoryhmän jäsenenä ja kouluttajana lukuisilla vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseilla vuodesta 1993 lähtien. Erityisteemoina koulutuksessa ovat olleet kriisi- ja sotilasjohtaminen sekä sodankäynti tietoyhteiskunnassa. Kurssien järjestämisessä on hyödyntänyt laajaa yhteistyöverkostoa, johon kuuluu asiantuntijoita yrityksistä, Puolustusvoimista ja muista julkisen sektorin organisaatioista.

RUL:n ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen haasteet seuraavalla kolmivuotiskaudella:

Keskeinen haaste meille on Suomen puolustusratkaisu. Nykyisin on nähtävissä kehitys laajasta koko kansakuntaa yhdistävästä ratkaisusta kohti ammattiarmeijaa. Useissa Euroopan maissa ongelma tässä kehityksessä ei kuitenkaan ole raha tai teknologian saatavuus, vaan osaavien henkilöiden rekrytointi. RUL:n on tehtävä työtä sen eteen, että päättäjät ymmärtävät osaavan reserviläisarmeijan arvon. Suomalainen hyvin koulutettu reservin upseeri on harjaantunut esimies, jolla on työelämän ja elämänkokemuksen mukanaan tuoma harkintakyky ja ennen kaikkea terve maanpuolustustahto.

Yhdistystoimintaan liittyvä haaste on pysyä houkuttelevana vaihtoehtona muiden harrastuksen rinnalla. Tärkeä keino tässä kilpailussa on korkealaatuinen ja kysyntää vastaava koulutus. Hyvää yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa kannattaa tehdä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Reservin upseerien verkostoa työpaikoilla on syytä vahvistaa.

Tulevaisuudessa on erityisen tärkeää huolehtia upseerien tehtävän mukaisesta koulutuksesta. Kertausharjoitukset eivät yksistään riitä. Reservin upseerien ja kadettiupseerien yhteistoimintaa on edelleen vahvistettava. RUL:n tulee jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä Kadettikunnan ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Vapaaehtoisessa koulutuksessa on hyvä käyttää valtakunnan ykköstason asiantuntijoita.

Suomen Reserviupseeriliitto on itsenäinen ja yhteistyökykyinen aatteellinen järjestö, joka muuttuu ja kehittyy muun yhteiskunnan myötä. Sen vahvuus on kansakunnan avainpaikoilla oleva puolustustahtoinen jäsenistö.

—

I Varapuheenjohtaja Mikko Halkilahti

Perustiedot:

39 v. yliluutnantti reservissä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, maanviljelijä

Toiminta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa:
RUL:n ja vapaaehtoisen maapuolustuksen haasteet seuraavalla kolmivuotiskaudella:

Maanpuolustustahdon ylläpitäminen on Reserviupseeriliiton yksi päätehtävistä. Toiminnassa tulee vaikuttaa ja puuttua ongelmakohtiin, jotka saattavat heikentää maanpuolustustahtoa. Tästä esimerkkinä on reservin upseerien Puolustusvoimien aseilla tapahtuva ampumataidon ylläpito, johon ei kaikilla reservin upseereilla tällä hetkellä ole mahdollisuutta, vaan ainoastaan niillä, joilla on SA-sijoitus.

Reservin upseerien edunvalvonta valtakunnan tasolla tulee viemään tulevaisuudessa entistä enemmän liiton toimiston ja johdon voimavaroja. Tämä on kuitenkin mielestäni erittäin tärkeää työtä, jota ehdottomasti tulee jatkaa vähintään aikaisemmalla intensiteetillä. Vaikutuskanavat on saatu luotua ja Reserviupseeriliiton sanalla on painoarvoa.

Yhdistys- ja piiritasolla yhteistyötä tulee kehittää liiton koordinoimana. Yhdistystasolla on nähtävissä, että vaihtelu yhdistysten toiminnan määrässä ja laadussa on huomattavaa. Hyväksi koettujen tapahtumien ja toimien jakaminen kaikkien kesken saattaa motivoida passiivisempia yhdistyksiä yrittämään jatkossa enemmän. Piiritasolla tulee aktivoida ja pitää säännöllistä yhteyttä yhdistyksiin, joiden toiminta on vähäistä.

Reserviupseeriliiton tiedotustoiminta tulee päivittää vastaamaan nykypäivää. Varsinkin nuorten reserviupseerien suosiossa oleviin sosiaalisiin medioihin tulee myös liiton osallistua. Tällä näkyvyydellä pystytään osittain hoitamaan myös nuorten upseerien jäsenhuoltoa.

—

II Varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä

Perustiedot:

28 v. luutnantti reservissä, johtaja, ALM Partners Oy, kauppatieteiden maisteri

Toiminta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa:

RUL:n ja vapaaehtoisen maapuolustuksen haasteet seuraavalla kolmivuotiskaudella:

Valtiontalouden leikkaukset tulevat lähivuosina kohdistumaan voimakkaasti puolustusbudjettiin, ja myös kertausharjoituksiin. Tulevien vuosien kertausharjoitusmäärät tulevat näillä näkymin olemaan merkittävästi pienempiä kuin mm. vuosina 2010-2011, nyt kenties kertautetaan vain muutama tuhat reserviläistä. Kertaavien osuus on häivähdys niistä 350 tuhannesta henkilöstä, joista 95 % on reserviläisiä, jotka sodan ajan puolustustehtäviin on sijoitettu.

Reserviupseeriliiton toiminta-ajatukseen kuuluvat mm. kansallisen turvallisuuden tukeminen ja maanpuolustusedellytysten parantaminen. Kertaisharjoitusten vähentyessä tulevat vakaa maanpuolustustahto, sekä vapaaehtoisen kouluttautumisen ja yksittäisen reserviläisen vapaaehtoisen osaamisylläpidon merkitys entisestään korostumaan uskottavan puolustuksen tukipilareina. Reserviupseeriliiton tulee toiminnallaan vaikuttaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen, reserviupseerien kouluttautumismahdollisuuksien parantamiseen, ja reservin kenttäkelpoisuuden edistämiseen. Samalla liiton tulee pyrkiä vaikuttamaan keskeisiin päättäjiin kertausharjoitusten määrän palauttamiseksi tasolle, joka turvaa jatkossakin uskottavan, asevelvollisuuteen perustuvan, koko maan kattavan puolustusjärjestelmän.

Reserviupseeritoiminnan voimavara ovat aktiiviset reserviupseerit aktiivisissa toimivissa reserviupseeriyhdistyksissä. Toisaalta meillä on myös tärkeitä vähemmän aktiivisia jäseniä, jotka haluavat olla mukana tukemassa reserviupseeriyhdistysten työtä, sekä olla mukana osana reserviupseeriliittoa. Haasteenamme on jatkossakin saavuttaa suomalainen reserviupseeristo mahdollisimman hyvin, ja kehittää jäsenyydemme kattavuutta entisestään.

Lopuksi mainitsen kaksi itselleni tärkeää aktiivisen reserviupseeritoiminnan osa-aluetta: 1) Kenttäkelpoisuuden kehittäminen. Vapaaehtoinen tai kertauksen kautta tapahtuva kouluttautuminen, fyysisen kunnon ylläpito, sekä ampumataidon ylläpito ja kehittäminen ovat oleellinen osa kenttäkelpoisuutta. Pienessä porukassa tai MPK:n kursseilla taitojen vapaaehtoinen kehittäminen on usein opettavaista sekä hauskaa, ja esimerkiksi jotos-tapahtumat ovat mukava tapa oman osaamisen kehittämisessä ja mittaamisessa. 2) Aatteellinen toiminta ja sotiemme veteraanien perintö. Viime sotiemme veteraanien perinnön säilyttäminen ja vaaliminen, sekä vielä keskuudessamme olevien sotiemme veteraanien hyvinvointi ovat kunnia-asioitamme.