Teksti: Janne Kosonen

Hannula: Kertausharjoitusten alasajolla vaarallisia seurauksia

Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula esitti vakavan huolensa siitä, että kertausharjoitusten alasajo heikentää joukkojen suorituskykyä, murentaa yleisen asevelvollisuuden ja horjuttaa merkittävästi maanpuolustustahtoa. Hannula puhui Suur-Savon Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhlassa Mikkelissä 11.9.

– Puolustusvoimauudistuksen tehtävänä on säilyttää sodan ajan joukkojemme suorituskyky, ei suinkaan ajaa sitä alas. Uudistus olisi joka tapauksessa ollut edessä, mutta puolustusbudjetin leikkauksen vuoksi siihen jouduttiin ryhtymään suunniteltua aikaisemmin. Vaikka puolustusbudjettia on nyt leikattu ja vaikka Puolustusvoimat tekee parhaansa ylläpitääkseen uskottavaa puolustuskykyä yhä pienemmillä resursseilla, en Reserviupseeriliiton puheenjohtajana voi olla täysin samaa mieltä siitä, millä tavalla vaadittavat säästöt toteutetaan käytännössä.  Sodan ajan joukkojamme määrä supistuu lähivuosina noin 40 prosentilla 350 000 reiluun 200 000 sotilaaseen. Kun muistamme, että sodan ajan joukkojemme henkilöstöstä 95 % – 97 % on reserviläisiä, vaikuttaa supistaminen väistämättä myös meihin. Suurin osa noiden joukkojen upseeristosta, noin 4/5, on meitä reservin upseereja, sillä kadettikoulun käyneitä ammattiupseereja riittää vain kaikista keskeisimmille johtajapaikoille, Hannula muistutti.

Kertausharjoituksia alle kipurajan

Suomen puolustusratkaisu perustuu yleisen asevelvollisuuden kautta syntyvään reserviin, josta sodan ajan joukot muodostetaan valmiutta kohotettaessa. Yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviin perustuvan uskottavan puolustusratkaisun ehdoton edellytys on reservin riittävän osaamisen ja koulutustason varmistaminen laadukkaalla varusmieskoulutuksella ja säännöllisillä kertausharjoituksilla.

Puolustusvoimat on kuitenkin ilmoittanut, että puolustusbudjetin leikkauksen seurauksena kertausharjoitukset ajetaan alas neljäksi vuodeksi siten, että vuosittain harjoitetaan vain ehkä 2200 reserviläistä, kunnes vuonna 2016 määrä nostettaisiin 18000 reserviläiseen. Näin pienen joukon kertausharjoituttaminen tuskin mahdollistaa edes kriisiajan suunnitelmien ylläpitoa esikunnissa, saati sitten joukkojen harjoittamista. 2200 reserviläistä on noin 8 % vuonna 2011 koulutettujen reserviläisten määrästä!

Kertausharjoituksia karsimalla ei saada merkittäviä säästöjä

-Eriskummalliseksi tilanteen tekee myös se tosiasia, että kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä. Vuonna 2011 kertausharjoitettiin noin 27000 reserviläistä. Julkisen tiedon perusteella tämä maksoi noin 20 milj. euroa. Summa on vain 0,7 % puolustusbudjetista. Samaan aikaan kansainväliseen kriisinhallintaan kohdistetaan lisää rahaa. Tänä vuonna käytämme tähän tarkoitukseen verorahoja noin 120 miljoonaa euroa, joka on kuusi kertaa enemmän kuin kertausharjoitusten kustannukset viime vuonna. Säästämällä kansainvälisestä kriisinhallinnasta noin 15 % turvattaisiin kotimaan kertausharjoitukset. En sinänsä vastusta tai kyseenalaista kansainvälistä kriisinhallintaa, mutta jonkinlainen tasapaino tässäkin asiassa pitäisi olla, Hannula sanoi.

Suorituskyky heikkenee, tahto murenee

Kertausharjoitusten määrän alasajolla neljäksi vuodeksi on useita vahingollisia vaikutuksia. Välitön vaikutus on sodan ajan joukkojemme suorituskyvyn merkittävä heikentyminen jo muutaman vuoden aikana. Samalla reserviläisten mielikuva oman joukkonsa suorituskyvystä ja toiminnasta jää varusmiespalveluksen varaan ja sodan ajan joukkoihin sijoitettujen reserviläisten osaaminen ei kehity, vaan taantuu.  Huolestuttavaa on myös se, että niin palkatun henkilöstön kuin reserviläisjohtajien kyky kouluttaa omat alaisensa heikkenee. Lisäksi puolustusvoimien rauhan ajan organisaation kyky järjestää kertausharjoituksia taantuu ja työnantajien ymmärrys kertausharjoituksia kohtaan vähenee. Jos kykenemme palauttamaan kertausharjoitusten määrän kohtuulliselle tasolle neljän vuoden kulutta, kestää vuosia, että rutiini harjoitusten järjestämiseen palautuu nykyiselle tasolle.

Kertausharjoitusten alasajon myötä myös reserviläisten ja muiden kansalaisten yhteys puolustusvoimiin ja sotilaallisen maanpuolustukseen yleisesti heikkenee. Tämä on omiaan murentamaan yleistä asevelvollisuutta sekä kansalaisten halua ylläpitää sotilaallista maanpuolustusta tulevaisuudessa. Julkisuudessa ei juuri ole tuotu esille sitä tosiasiaa, että suuri osa päättäjistä on reserviläisiä, joiden käsitykset sotilaallisen puolustuksen järjestelyistä vaikuttavat myös puolustuskyvyn ylläpitämiseen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Tällä hetkellä suomalaisten maanpuolustustahto on vielä korkealla, mutta on vaikeaa keksiä tehokkaampaa keinoa sen alasajamiseksi kuin reserviläisten vieraannuttaminen Puolustusvoimista. Kertausharjoitusten alasajo vaarantaa myös yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin perustuvan järjestelmän uskottavuuden maamme rajojen ulkopuolella. Olen aivan varma, että maamme puolustuskykyä seuraavat tahot panevat merkille sen, että meillä jätetään kouluttamatta ja harjoittamatta valtaosa sodan ajan joukoistamme, jotta voimme säästää alle 1 prosentin puolustusbudjetistamme.

– Itse uskon vakaasti, että Puolustusvoimat tekee parhaansa, jotta vähenevistä resursseista huolimatta pystyisimme jatkossakin ylläpitämään uskottavaa sotilaallista suorituskykyä. Puolustusvoimia on turha syyttää siitä, että sotilaallisen puolustukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa. Korostan vielä kerran, että kertausharjoitusten alasajossa ei ole kysymys puolustusvoimauudistuksesta, vaan säästötoimenpiteestä, joka on mielestäni kohdistettu väärään paikkaan Mika Hannula painotti.