2014
KERHON 65-VUOTISJUHLAA VIETETTIIN PÄIVÖLÄSSÄ
Kerhon 65-vuotisjuhlaa vietettiin Päivölän Kansanopiston Severi-salissa perjantaina 5. pnä joulukuuta. Juhlaan osallistui 60 vierasta; jäseniä, puolisoita ja muutama kutsuttu vieras.
Juhlatoimikunta oli tehnyt juhlasta omannäköisemme. Muutama esitys, hyvää ruokaa ja hilpeää seurustelua musiikkiesitysten lomassa, sekä juhliin kuuluvia huomionosoituksia.
Juhlan tärkeimmäksi ja mieleenpainuvimmaksi hetkeksi muodostui kerhomme ensimmäisen kunniapuheenjohtajan julkistaminen. Kerhon hallitus kutsui vuosikokouksen antamin valtuuksin kunniapuheenjohtajaksi Pentti E.J.Uotilan. Hänelle luovutettiin puheenjohtajan nuija hopealaattoineen.
”En koe ansainneeni tätä kunnianosoitusta, olen ollut vain muiden mukana” Pentti luonnehti valintaansa. ”Maanpuolustushenkeä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan, ei luoteta liikaa vieraaseen apuun. Meidän tulee saada edelleen nuoria upseereita mukaan toimintaan ja saada kaikki alueen upseerikoulutuksen saanet henkilöt kerhoon jäseniksi”, hän evästää hallitukselle toiveitaan. Unohtamatta kuitenkaan läheistä kanssakäymistä vielä elossa olevien veteraanien kanssa ja heidän puolisoidensa kanssa.
Kerhon juhlapäivään osui myös Pentin 86-vuotissyntymäpäivä, jonka johdosta juhlaväki lauloi seisaaltaan Pentille perinteisen onnittelulaulun.
Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja Matti Koppanen toivotti vieraat tervetulleiksi kohottamalla tervetulomaljan.
Juhlaan oli otettu mukaan myös esitelmiä otsikon ”Historian ja nykypäivän käännekohtia” alle. Kauton Sami oli saanut esitelmäänsä aiheen naapurin sotaveteraanista, jonka vaiheita sukellusvenemiehenä hän kuvasi sotien aikana. Jukka Salmisen aiheena oli Lapin sota, josta hän etevänä historian tulkitsijana oli koonnut tiiviin esityksen. Raimo Antila ja Eero Lapinleimu käsittelivät Ukrainaa ennen ja nyt.
Puheiden lomaan kuhunkin esitelmään kietoutuneita musiikkiesityksiä soittivat viialalaiset nuori herra Valtteri Mönkö saksofonilla ja hänen äitinsä Anne Mönkö haitarilla.
Ruokailun jälkeen tapahtuneisiin huomionosoituksien jakoon meitä johdatti kerhon nuorten upseerien vetäjä Jussi Pekkala soittamalla pianolla Heino Kasken sävelmän ”Yö meren rannalla”.
Juhlassa luovutettiin seuraavat huomionosoitukset:
Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin hopeinen ansiomitali: Eila Arvonen, Helena Kylmälahti ja Petteri Jyrämö
Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin pronssinen ansiomitali: Helena Korpela
Reserviupseeriliiton standaari: Jukka Salminen
Ilta jatkui Jussi Pekkalan pianonsoiton, kahvittelun ja seurustelun merkeissä juontajan Jari Rantasen ohjatessa jämäkästi toimintaa. Arvat saatiin myytyä ja palkinnot jaettua.
Yksi valtakunnan johtavista stand up-komiikan taitajista Riku Suokas esiintyi juhlan päätteeksi ja nauruhermot saivat kyytiä.
Juhlatoimikunta (Hokkanen, Rantala, Turunen) sai palautteesta päätellen hyvän arvosanan järjestelyistä. Kiitokset myös tilaisuuden tukijoille: Akaan Seudun Op., Leomuovi Oy, Nordea Pankki, OmaSäästöpankki.
Jukka Turunen
Syyskokous Saajanmajalla 5.11.2014
Marraskuisen pimeään iltaan oli kokoustamaan lähtenyt 24 kerhon jäsentä. Toijalan Seudun Maanpuolustusnaisten perinteiset kokouskahvit tarjoiltiin osin uusin voimin. Kokeneen Helena Korpelan lisäksi kahvinkeitossa olivat Ulla Eerola Iittalasta ja Sanni Koppanen Toijalasta. Tarjoilusta kiiteltiin mittavin taputuksin.
Ennen varsinaista kokousta kuultiin Aluetoimiston majuri Timo Hesson esitelmä ”Maavoimien uudistetusta taistelutavasta”. Hän havainnollisti sanomaansa videoesityksen avulla. Erityisesti kuulijakunnan vanhemmassa osastossa muuttunutta taistelutapaa ei varauksetta hyväksytty. Toki tunnustettiin maailman muuttuneen näissäkin asioissa.
Majuri Hesso avasi myös Aluetoimiston uusia tehtäviä Puolustusvoimien muuttuneessa organisaatiossa. Perustamistehtävä edelleen tärkeimpänä tehtävänä, sotilaspoliisikomppanian ja maakuntakomppanioiden ylläpito sekä tärkeiden kohteiden suojaaminen.
Majuri Hesso kehoitti nuoria reserviläisiä olemaan aktiivisia oman sijoituksensa suhteen. ”Käykää tiedustelemassa aluetoimistosta sijoitusta ja tuokaa julki siviilityönne, koska tätä osaamista haluaa Puolustusvoimat hyödyntää”.
Keskustelussa Majuri Hesso esitti meille pohdittavaksi kysymyksen: ”Mitä kerho voi tehdä mahdollisen kriisin syntyessä?”
Puheenjohtaja Matti Koppanen luovutti majuri Timo Hessolle kiitoksena ”Käskynä kohtalon” –kirjan.
Varsinainen syyskokous
Ennen kokousta läsnä olleet kerhon uusimmat jäsenet Jouko Pohjoismäki ja Heikki Savikko esittäytyivät.
Puheenjohtajaksi valittiin Reijo Rasmus ja sihteeriksi Jari Rantanen. Varsinaiset kokousasiat päätettiin seuraavasti:
- vahvistettiin hallituksen ja jaostojen toimintasuunnitelmat
- jäsenmaksun suuruudeksi vahvistettiin entinen 35,50 € ja nuoret 14 €
- vahvistettiin talousarvio
- vahvistettiin hallituksen jäsenten lukumääräksi 14
- suoritettiin henkilövalinnat puheenjohtajiksi ja hallitukseen hyvien esitysten pohjalta:
- puheenjohtaja Matti Koppanen
- varapuheenjohtaja Petri Airaksinen
- hallituksen muut jäsenet: Yrjänä Eskola, Ville Hölttä (uusi), Jukka-Pekka Jyrämö, Petteri Jyrämö, Jarkko Järvenpää, Timo-Pekka Koivuniemi (uusi), Jussi Pekkala, Sami Rantala, Jari Rantanen, Lauri Rekola, Jukka Turunen ja Jukka Yrjölä.
- toiminnantarkastajiksi Markku Hevonoja ja Martti Miikkulainen, varalle Eero Lapinleimu ja Olavi Leino.
- edustukset piirihallitukseen, piirikokoukseen ja mahdolliseen liittokokoukseen valittiin
- hallitukselle annettiin valtuudet valita kerholle ensimmäinen kunniapuheenjohtaja. Kunniapuheenjohtaja julkistetaan kerhon 65-vuotisjuhlassa Päivölän kansanopistolla 5. pnä joulukuuta.
Keskusteluissa esiin tulleita asioita:
- jos osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi muuttuu ilmoita siitä mahdollisimman pian sihteerille.
- Kerhon jäsenmäärä 156 jäsentä => kaikkien tehtävä hankkia uusia jäseniä
- Jos osallistut muihin kuin kerhon omiin reserviläistapahtumiin, niin ilmoita siitä kerhon sihteerille sähköpostilla
Huomionosoituksia Timo Lehtoselle ja Seppo Valkamalle
Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon esityksestä Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin hopeiset ansiomitalit luovutettiin Timo Lehtoselle (vas.) ja Seppo Valkamalle Toijalan Seudun Reserviläiset r.y:n syyskokouksessa Pirtillä 8.10.
Huomionosoitukset on myönnetty ansiokkaasta maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä.
Ansiomitalit luovuttivat kerhomme puheenjohtaja Matti Koppanen ja Markku Lapinleimu.
Yhteistyötä Toijalan Seudun Reserviläiset r.y:n kanssa
Vuosittain tammikuussa ja syyskuussa järjestetään yhdessä Toijalan Seudun Reserviläiset ry:n kanssa ns. yhteiskokous. Kokoukseen osallistuvat molempien yhdistysten hallitusten jäsenet.
Kokouksessa käsitellään molempia järjestöjä koskevia asioita. Vakioasiana listalla on Saajanmajan hoitoon liittyvät kysymykset. Muita asioita ovat esim. yhdessä järjestettävät piirin tai liiton ampumakilpailut.
Kokouksen puheenjohtajuus ja sihteeriys vaihtuu vuosittain. Kerhojen puheenjohtajat hoitavat näitä tehtäviä.
Oheisessa kuvassa 16.9.2014 pidetyn yhteiskokouksen osanottajia.
Sotilastaitokilpailu tukee jäsenhuoltoa ja kenttäkelpoisuutta
Toijalan seudun reserviupseerikerhon järjestämällä Sotilastaitokilpailulla on vahva perinne. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma toteutettiin jo seitsemännen kerran tiistaina 19.8. Siitä on muodostunut yksi kerhon suosituimmista tapahtumista. Kilpailun tavoitteena on haastaa mahdollisimman laajalti yhdistyksen jäsenistö kertaamaan sotilasjohtajan ja sotilaan perustaitoja.
Jäsenistö laajasti liikkeelle
Kilpailu järjestetään kutsukilpailuna. Tapahtumaan kutsutaan mahdollisimman laajasti yhdistyksen jäsenkuntaa. Kerholaisten lisäksi osallistujina oli sidosryhmiä kuten kunnan johtoa, veljesjärjestön edustajia, sekä Etelä-Hämeen reserviupseeripiirin joukkue. Piiriä edustivat tänä vuonna Ilpo Heporauta, Esko Nyyssönen ja Jukka Rangell.
Kolmihenkisen partion vetäjän autolla siirryttiin rastilta toiselle, joissa suoritettiin tehtävät ja matkaa jatkettiin. Matkan aikana vastattiin teoriatietoja mittaaviin kysymyksiin, joiden aiheet vaihtelivat historia- ja sotilastietämyksestä päivänpolttaviin tapahtumiin.
Kilpailunjohtajana toimi tänä vuonna Juha Hämekoski. Kilpailu aloitettiin Toijalan urheilukentältä ja se päättyi Parolannummelle varuskunnan upseerikerholle, jossa saunottiin, syötiin ja jaettiin palkinnot.
Rasteilla ammuntaa ja suunnistusta
Rastitehtävät sisälsivät ammuntaa ilmapistoolilla ja –kiväärillä, savikiekkoammuntaa haulikolla, älykkyystehtävän vesiämpäreillä, Museo Militarian näyttelyyn perustuvan tietokilpailun sekä kaupunkisuunnistuksen Hämeen linnan ympäristössä. Järjestäjät olivat pisteyttäneet tehtävät huolella, jotta riittävää hajontaa pääsi syntymään. Partioiden järjestys saatiin selville ilman reklamaatioita. Tulosten selvittyä spekulaatiot olivat perinteisesti mittavat tyytyväisten osallistujien kesken.
Tänä vuonna kilpailun kärjessä oli nuoruutta ja senioriteettia. Voittajapartiossa olivat Villet Hölttä ja Ruola sekä Riku Immonen. Vahvan vastuksen he saivat partiosta Sami Rantala, Petri Airaksinen ja Seppo Airaksinen. Pisteroksi muodostui vain 3,5 pistettä. Kolmanneksi sijoittui partio Yrjänä Eskola, Ilari Rantala ja Jussi Turunen. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 19 partiota. Osallistujia kilpailijat ja kilpailuorganisaatio kokosi yhteensä n. 70 henkilöä. Kilpailutulokset nähtävillä www.rul.fi/toijala.
Kiitoksen ansaitsevat myös osallistujien, järjestäjien lisäksi Parolannummen varusmiehet ja kapteeni Petri Ruotsalainen.
Kilpailun tulokset excel formaatissa
Matkatehtävän oikeat vastaukset
Entiset puheenjohtajat ja sihteerit tapasivat.
Kerhon hallitus kutsui kaikki entiset puheenjohtajat ja sihteerit yhteiseen illanviettoon Saajanmajalle tiistaina 10.6.
Tilaisuus alkoi lipunnostolla, jonka suorittivat varapuheenjohtaja Petri Airaksinen ja Saajanmaja vastaava Sami Rantala. Puheenjohtaja Matti Koppanen toivotti vieraat tervetulleeksi pyytäen vilkasta keskustelua menneestä ja etenkin tulevasta. Tämä toive toteutuikin.
Kutsua oli kyennyt noudattamaan 12 puheenjohtajaa ja 5 sihteeriä. Vanhinta puheenjohtajuutta edusti Pentti E. J. Uotila. Hänen toimikautensa sijoittui vuosille 1971-72. Todetaan samalla, että hän toimi sihteerinä kolmeen otteeseen vuosina 1957-59, 1963-64 ja 1967-68. Useat puheenjohtajat ovat toimineet sihteereinä. Paikalla oli myös kerhon pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut sihteeri Seppo Airaksinen v. 1995-2006.
Illan ohjelmassa oli aluksi yhteinen ruokailu. Tällä kertaa ei ollut turvauduttu Toijalan Seudun Maanpuolustusnaisten apuun, vaan puheenjohtaja Koppanen grillasi maittavat broilerit ja makkarat lisukkeena terveellistä salaattia. Kahvin keitossa ja muutenkin apuna hääri hallituksen jäseniä.
Matti Koppanen pyysi kaikkia läsnäolijoita kertomaan asioita oman kautensa ajoilta, sekä esittämään näkemyksiään ja toiveita kerhon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Puheenvuorot käytettiin aikajärjestyksessä Pentti Uotilan aloittaessa.
Yhteenvetona kerhon nykyiseen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Monipuolinen toiminta sai kiitosta. Erityisen tyytyväisiä läsnäolijat olivat nuorten huomioimisesta kerhon toiminnassa ja rohkaistiin jatkamaan vähintään samalla tasolla.
Tilaisuudessa sanottua:
Pj. Pentti E.J.Uotila 1972-73: – toimintaympäristö oli tuolloin vaikea, ”RUL:ia ei lopettanut kommunistit eikä Kekkonen” => itsenäistä liittoa tarvittiin ja yhteistyötä muiden maanpuolustustahojen kanssa.
Pj. Esko Pitkänen 1974-76: – hallituksen 25 v.-juhlakokous Pirtillä, jossa päätettiin kerhon pienoislipun hankkimisesta – 1975 Saajanmajalle saatiin sähkö, jonka johdosta vietettiin ”Valon juhlat”, nimi mukaili majan suunnitellutta Veikko Valoa.
Siht. Jukka Kallio 1973-76: – Saajanmajalla oli ammuntakisa käynnissä, kun silloinen pj. Raimo Ranta (ammatiltaan lääkäri) hoksasi, että hänen kahvipannuun piilottamansa pirtu oli suuressa vaarassa, kun naiset ryhtyvät kahvinkeittoon – ammunta jäi kesken ja juoma pelastui. Jukka Kallio jakoi kaikille jäsenille (n. 90) polkupyörällä kutsuja eri tilaisuuksiin.
Siht. Olavi Leino 1977-79: – Saajanmajan lisämaiden hankinnan yhteydessä kerho otti lainaa viidestä paikkakunnan pankista kustakin 5.000 mk, johon hallituksen jäsenet antoivat takaukset.
Pj. Jaakko Sirola 1983-85: – Hämeen Maanpuolustusjuhla järjestettiin Toijalassa. Suuren hankkeen puh.johtajana toimi J.Sirola ja 1. sihteerinä kerhon sihteeri Martti Miikkulainen, jotka saivatkin kantaa suurimman vastuun juhlan mittavissa järjestelyissä.
Pj. Markku Lapinleimu 1989-91: – Toijalan torille pystytettiin 13.3.1990 Talvisotaan lähteneiden muistolaatta kerhon toimiessa organisoijana – Saajanmajan puutalkoisiin osallistuminen oli jo tuolloin jäsentemme keskuudessa vaikeaa. Eräässä talkoissa Markku oli ainoa kerhon jäsen ja asia jäi harmittamaan häntä niin paljon, että toimitti hyvityksenä kuusi mottia puita Saajanmajalle.
Pj. Heikki Rantanen 1995-97: – ei päässyt osallistumaan, mutta lähetti s-postitse terveisensä tilaisuuteen. Heikki toimi ”Jotost Akaa” – valtakunnallisen jotoksen vetäjänä.
2000-luvulta mieleenpainuvina asioina nousivat esiin mm. ”Jotos Akaa”, osallistuminen Päivölän Mannerheim-museon rakentamiseen, ”Käskynä kohtalon” –kirjan toimittaminen, samoin Unto Heikuran kirjasarja, sotahistoriallisten matkojen tekeminen, sotilastaitokilpailujen järjestäminen, Jukka Yrjölän valinta RUL:n liittovaltuustoon, menestyminen RUL:in vuosittaisissa toimintakilpailuissa ja monet isommat ja pienemmät, mutta tärkeät tapahtumat joita illan mittaan kuultiin.
Haasteina tulevaisuuteen: nuorten osallistumisen aktivoiminen edelleen, taloustilanteen hallinta, ampumatoiminnan uudistuminen myös piiritasolla, positiivinen jäsenkehitys, Saajanmajan ylläpito jne.
Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli osallistujille mieleinen ja istuva hallitus sai tukea ja vinkkejä tulevaisuuden toimintaan!
ToRun joukkueelle puhdas suoritus Kuopio-Jukolasta
Ammunta, henkinen ja fyysinen kunto ja maastossa toimimistaidot ovat sotilaan peruspilareita. Maastossa toimimisen perusedellytyksenä on moitteeton suunnistustaito. Toijalan Suodun Reserviupseerikerhon jäsenistöstä noin 15% harrastaa suunnistusta tämän sotilaalle tärkeän taidon ylläpitämiseksi. Suunnistajia on kaikissa reserviupseerikerhoissa, mutta valitettavan harva näistä esiintyy iltarasteilla ja virallisissa kilpailuissa kuten Jukolan viesti edustaen maanpuolustusjärjestöä. Olemme tämän suhteen suunnannäyttäjiä.
Toijalan Seudun Reserviupseerikerho on osallistunut omalla joukkueellaan Jukolan viestissä vuodesta 2001 alkaen. Jo ennen vuotta 2001 kerhomme jäsenet muodostivat rungon Tarpian Suunnan kolmosjoukkueelle, joten kerhossamme voidaan puhua Jukola perinteistä.
2014 Jukola järjestettiin Kuopion Vehmersalmen Rytökylässä. Jukolan viestissä kilpaillaan Venlojen ja Jukolan viesteissä. Tänä vuonna Jukolan viestiin osallistui 1628 joukkuetta ja Venlojen viestiin 1232 joukkuetta.
Rytökylän maasto on järvien halkomaa mäkistä havumetsää. Ratamestari kompensoi ratojen huomattavaa korkeussummaa lyhentämällä osuuksien pituuksia. Tämän vuotisessa Jukolassa lyhin osuus oli 7,6 km ja pisin osuus 14 km. Radasta ainutlaatuisen teki normaalia pienempi rastien määrä, Jyrkkien kalliojyrkänteiden kapuaminen ylös ja alas sekä haastavien rinnerastien paljous.
Kerhomme joukkueessa suunnistivat juoksujärjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen: Jari Rantanen, Reijo Rasmus, Matti Koppanen, Heikki Rantanen, Matti Kärenlampi, Jussi Pekkala ja Raimo Antila. Kisaan lähdimme viimevuotisen sijoituksen mukaisella lähtönumerolla 1248 ja maaliin tulimme 18 tuntia myöhemmin viestin sijalla 1266. Tänä vuonna suunnistimme ensimmäistä kertaa kerhomme uusilla suunnistuspaidoilla. Maaston haasteellisuus rajoitti uusien paitojen todellisen nopeuden arviointia.
Joukkueen tavoitteena oli puhdas suoritus ilman loukkaantumisia ja tämä tavoite saavutettiin ongelmitta. Joukkueen suoritusta kuvaa parhaiten huolellinen ja varma työskentely maaston sallimalla etenemisnopeudella.
Ensi vuoden Jukolan viesti järjestetään Paimiossa. Kerhomme joukkue tulee osallistumaan viestiin tavoitteenaan puhdas suoritus ilman loukkaantumisia.
1. Joukkueen nestori Rasmuksen Reijo
2. Tuore res.kapteeni Raimo Antila loppusuoralla viimeistelemässä TORUn onnistunutta suoritusta Kuopio-Jukolassa 2014
3. Puheenjohtaja esittelee uutta suunnistupaitamallia
Teltoissa majoituttiin; vas. Rantaset Heikki ja Jari sekä Matit Koppanen ja Kärenlampi
Etelä-Hämeen Ruutiasemestaruuskilpailut 7-8.6.2014
Kilpailu käytiin Valkeakosken kerhon isännöimänä Kaakonojan ampumaradalla Valkeakoskella.
Kerhostamme osallistuivat eri lajeihin, kuvassa vas. Jukka Turunen, Matti Koppanen, Sami Rantala, Petri Airaksinen ja Ari-Pekka Hakala. Ohessa kerhomme jäsenten tulokset ja sijoitukset.
Pistoolilajit
Pienoispistooli 30 + 30 ls
Sarja H
1. Alanko Veikko JaRu 561 p.
3. Rantala Sami ToRu 520
7. Koppanen Matti ToRu 457
9. Airaksinen Petri ToRu 431
10. Hakala Ari-Pekka ToRu 423
Sarja H 50
1. Rangell Jukka VaRu 521
2. Turunen Jukka ToRu 379
Pistooli pika-ammunta 3 x 20 ls
Sarja H
1. Alanko Veikko JaRu 555 p.
3. Rantala Sami ToRu 516
8. Koppanen Matti ToRu 430
9. Hakala Ari-Pekka ToRu 410
10. Airaksinen Petri ToRu 363
Sarja H 50
1. Rangell Jukka VaRu 517
2. Turunen Jukka ToRu 421
Pienoispistooli 30 + 30 ls. joukkue
ToRu 4. sija joukkueella:
Rantala Sami 520 p.
Airaksinen Petri 514
Koppanen Matti 474 yhteensä 1408 p.(voittajajoukkue 1535 p.)
ToRu 10.sija joukkueella:
Hakala Ari-Pekka 423
Turunen Jukka 379 yhteensä 802 p.
Pistooli pika 3 x 20 ls joukkue
ToRu 5. sija joukkueella:
Rantala Sami 520 p.
Koppanen Matti 474
Turunen Jukka 421 yhteensä 1367 p.(voittajajoukkue 1581 p.)
ToRu jaettu 9. sija joukkueella:
Hakala Ari-Pekka 410
Airaksinen Petr i363 yhteensä 773 p.
Kiväärilajit
Pienoiskivääri 60 ls makuu
Sarja H
1. Rissanen Jouni LoRu 581 p.
3. Rantala Sami ToRu 551
5. Airaksinen Petri ToRu 514
10. Koppanen Matti ToRu 474
Pienoiskivääri 3 x 20 ls
Sarja H
1. Rissanen Jouni LoRu 537 p.
3. Rantala Sami ToRu 461
9. Koppanen Matti ToRu 358
10. Airaksinen Petri ToRu 310
Vapaa pienoiskivääri kenttä 10 + 10 ls
Sarja H
1. Rissanen Jouni LoRu 156 p.
2. Rantala Sami ToRu 138
7. Airaksinen Petri ToRu 111
8. Koppanen Matti ToRu 95
Pienoiskivääri 60 ls makuu joukkue
ToRu 4. sija joukkueella:
Rantala Sami 551 p.
Airaksinen Petri 514
Koppanen Matti 474 yhteensä 1539 p.(voittajajoukkue 1639 p.)
Pienoiskivääri 3 x 20 ls joukkue
ToRu 4.sija samalla joukkueella, yht. tulos 1129 p. (voittajajoukkue 1363 p.)
Vapaa pienoiskivääri kenttä
ToRu 4.sija samalla joukkueella, yht. tulos 344 p. (voittajajoukkue 381 p.)
Sotahistoriallinen matka Kuhmoon ja Raatteen tielle
Toijalan Seudun Reserviupseerikerho suuntasi tänä vuonna sotahistoriallisen matkansa Kuhmoon ja Suomussalmen Raatteen tielle. Tämä oli järjestyksessään viides matka, jonka järjestelyistä ovat vastanneet kerhon nuoret upseerit. Matkan ajankohta oli toukokuussa ja matkaan lähdettiin perjantaina klo 6.00 Toijalan torilta, jonne paluu oli sunnuntaina n. klo 20.00. Matkan päävastuullisena johtajana toimi Jussi Pekkala. Matkalle osallistui n. 40 kerhon jäsentä ja asiasta kiinnostunutta.
Pitkällä linja-automatkalla oli kerholaisten pitämiä esitelmiä eri aiheista. Esimerkkinä mainittakoon menomatkalla taustoitukset suurpoliittiseen tilanteeseen ennen maailmansotaa Euroopassa sekä Talvisodan yleiskulusta. Mielenkiintoisia tarinoita kohdealueen tapahtumista kertoi kerhomme jäsen Unto Heikura. Hän on kotoisin niiltä seuduilta ja kirjoittanut mm. hienon kirjasarjan seudun tapahtumista sotien aikana.
Kuhmon taistelut
Ensimmäinen kohteemme oli Jyrkänkosken ulkomuseoalue. Tällä paikalla pysäytettiin Talvisodassa venäläisten eteneminen kohti Kuhmoa. Kuhmon Reserviläiset ry:n jäsenet ovat rakentaneet ulkoilmamuseon, johon tutustuimme rajavartija Arto Erosen opastuksella.
Jussi Pekkala ja Petri Airaksinen laskivat kerhon havuseppeleen Talvisodassa Kuhmossa 1939-40 kaatuneiden sankarivainajien muistolle –muistomerkille Kilpelänkankaalla. Kilpelänkangas oli eräs paikoista, joihin venäläiset motitettiin talvisodan aikana. Suomalaisilla ei kuitenkaan riittänyt tulivoimaa mottien purkamiseen ennen sodan päättymistä. Samoin kuulimme, kuinka motitettuja joukkoja pelastamaan tullut Dolinin hiihtoprikaati tuhottiin Kuhmon korpiin.
Matkalaisten oli helppo yhtyä puheenjohtaja Matti Koppasen pitämään puheeseen missä todettiin mm: ”Haluamme osoittaa kiitollisuuttamme sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen rakentamisessa. Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista”.
Matin puhe kokonaisuudessaan pdf tiedostona
Ensimmäinen tuntuma tällä matkalla valtakunnan rajaan oli tutustuminen vuoden 1595 Täyssinän-rauhan rajakiveen, joka samalla toimii muistomerkkinä. Tämä kohta rajasta on säilynyt muuttumattomana läpi vuosisatojen.
Raatteen tiellä
Toisen matkapäivän aloitimme tutustumalla Kuhmon Kalevala-kylässä sijaitsevaan Talvisotamuseoon. Matkalla Suomussalmelle Unto Heikura jatkoi ansiokasta kerrontaansa Talvisodan tapahtumista. Raatteenportissa nautimme hernekeitto-lounaan ja tutustuimme siellä olevaan museoon rajavartija evp.Teuvo Saharisen opastuksella.
Kohti rajavyöhykettä matkatessamme pysähdyimme eri taistelupaikoille, joissa saimme kuulla Teuvo Sahariselta asiantuntevaa ja paikallista tietoa tapahtumista. Näitä tarinoita ei löydy edes Googlesta. Matkalaisille tuli selväksi, kuinka täpärällä venäläiset olivat onnistua Suomen katkaisemiseksi tähdänneissä toimenpiteissään.
Ajoimme Raatteentietä aina rajalle asti. Tutustuimme aivan rajalla sijaitsevaan rajavartijamuseoon. Museo on alun perin rajavartio-asema, joka on museoitu siihen tilaan, jossa se oli venäläisten tullessa rajan yli. Todella vaikuttavaa.
Yövyimme Hotelli Kiannon Kuohuissa. Samassa kiinteistössä sijaitsee Teatteri Retikan näyttämö. Unto Heikuran ystävä Eero Schoredus esitti meille monologin ja kertoi tarinoita Talvisodan ajoilta Suomussalmella.
Sunnuntai-aamuna tutustuimme vielä Schroderuksen johdolla Suomussalmen Hulkonniemen taistelualueisiin. Paluumatkalla pysähdyimme Hyrynsalmen kirkolla. Kirkko toimi Suomussalmella Talvisodassa kaatuneiden vainajien kokoamispaikkana. Täällä kuulimme kotiseutuneuvos Kalle Juntusen esitelmän tuon ajan tapahtumista kirkonmäellä. Paikalle pystytetyssä muistomerkissä on seuraava teksti: ”He näyttivät kansalle kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa”. Hjalmar Siilasvuo.
Pitkää kotimatkaa siivittämään jatkettiin esitelmien pitämistä, aiheina mm. Petsamon tapahtumia, Suomussalmen sotajohtajia ja sankareita, Ilmari Kiannon tarina. Matkaväsymyksestä huolimatta jaksoimme näitä kuunnella innokkaasti.
Matkalla mukana ollut päätoimittaja Juha Kosonen kirjoitti 30.7.2014 ilmestyneessä Akaan Seutu-lehdessä nro 32 koko aukeaman kirjoituksen otsikolla Tuntematon talvisota – taistelut Kuhmossa.
Jukka Turunen
Iittalan Malja toukokuu 2014 ampumakisan tulokset
Pistooli
1. Sami Rantala 268 + 235 = 503
2. Raimo Antila 281 + 215 = 496
3. Petteri Jyrämö 222 + 210 = 432
4. Petri Airaksinen 227 + 185 = 412
5. Matti Koppanen 211 + 163 = 374
6. J-P Jyrämö 219 + 131 = 350
7. A-P Hakala 239 + = 239
8. Martti Palomäki 238 + = 238
9. Markku Lapinleimu 209 + = 209
Kiväärin as. kilpailu 2014
1. Sami Rantala 185 + 148 + 144 = 477
2. Petteri Jyrämö 170 + 105 + 133 = 408
3. Petri Airaksinen 147 + 61 + 126 = 334
3. Matti Koppanen 166 + 88 + 80 = 334
5. J-P Jyrämö 109 + 59 + 75 = 243
Ampumakävely Saajanmajalla pääsiäisen jälkeen
Tilaisuuden aluksi vietettiin hiljainen hetki kerhon edesmenneiden jäsenten Esko Similän ja Urho Tähtisen muistolle.
Perinteinen ampumakävely ei tänä vuonna kerännyt runsasta osanottoa. Tämä on vahinko, sillä leikkimielisen kilpailun lisäksi kerholaisilla on mahdollisuus saunomiseen ja jutteluun asiasta ja asian vierestä. Toivottavasti Sinulla on ensi kerralla mahdollisuus osallistumiseen.
Paikalla oli kuitenkin kymmenkunta kerholaista, joten kilpailuun saatiin reilu mittelö aikaiseksi. Kilpailun säännöthän ovat sellaiset, että kävellään tietty lenkki kahteen kertaan ja molemmilla kierroksilla ammutaan pienoispistoolilla viisi laukausta. Tavoitteena on kiertää molemmat lenkit samaan aikaan. Lopputulos selviää lenkkien aikaerosta ja ammuntatuloksesta. Kärkikaksikolla eroksi kävelyssä kierrosten välillä tuli vain yksi sekunti ja kilpailun ratkaisi yksi piste enemmän ammunnasta.
Kilpailun pääjärjestäjän Jarkko Järvenpää kertomana tulokset olivat seuraavat:
1) Petri Airaksinen
2) Jari Rantanen
3) Matti Koppanen
Ammunnan järjestäjinä toimivat Jyrämön veljekset Jukka-Pekka ja Petteri.
Kuva 1. Kilpailun järjestelijöitä Jukka-Pekka ja Petteri Jyrämö
Kuva 2. Voittajakolmikko vas. Matti Koppanen, Petri Airaksinen ja Jari Rantanen
Kuva 3. Rohkeimmat kastoivat talviturkin
Kuva 4. Tässä sitä juttelua pääosin asiasta. Vas. istumassa Petri Airaksinen, Raimo Linnala, Markku Lapinleimu ja seisomassa Petteri Jyrämö
Kuva 5. Hallitus piti kokouksensa kilpailun jälkeen ulkosalla. Puheenjohtaja Matti Koppasella paperit hallussa.
Kevätkokous v. 2014
Keskiviikkona maaliskuun 19. pnä järjestettiin kerhomme kevätkokous Sontulan koululla. Toijalan seudun maanpuolustusnaiset Helena Korpelan ja Hilkka Rekolan johdolla olivat keittäneet kokouskahvit ja tehneet makoisat voileivät kokouksen osallistujille. Kokoukseen osallistui n. 30 jäsentä upseerikerhosta ja Toijalan Seudun Reserviläiset ry:stä.
Ennen varsinaista kokousta jäsenemme Unto Heikura kertoi meille Talvisodan tapahtumista Suomussalmen ja Kuhmon alueilla. Neuvostojoukkojen tehtävänä oli katkaista Suomi kahtia Kuhmon-Suomussalmen kohdalta. Suomalaiset kuitenkin katkaisivat vihollisen etenemisen ja motittivat merkittäviä vastustajan osastoja sekä tuhosivat vihollisen avuksi tulleet erikoisjoukot, kuten Dolinin hiihtoprikaatin.
Unto Heikuran isä oli yksi niistä harvalukuisista Raatteen tien puolustajista, jotka rauhan koittaessa nousivat haavoittumattomina poteroistaan. Monipuolinen ja tunteikas esitelmä olikin hyvää taustatietoa toukokuussa mainituille seuduille matkaaville kerhomme jäsenille.
Esitelmän jälkeen puheenjohtaja Matti Koppanen esitteli meille koulun tiloja, jossa hän toimii opettajana sekä Markku Lapinleimu myi kerhon kustantamaa ja kirjoittamaansa kirjaa ”Juttuja Kaskelan Kallesta”.
Varsinainen kevätkokous sujui rutinoituun tyyliin Markku Lapinleimun toimiessa kokouksen puheenjohtajana. Käytiin läpi hallituksen ja jaostojen toimintakertomukset, talousasiat ja lopuksi myönnettiin edellisen vuoden hallitukselle tili- ja vastuuvapaus.
Kevätkokouksessa palkittiin kerhomme ansioituneita jäseniä:
Vuoden pistooliampuja: Raimo Antila
Vuoden kivääriampuja: Sami Rantala
Vuoden sotilasurheilija: Mika Luukkanen
Kotoa poissa –karttu: Raimo Antila
Hikiristi: Jussi Pekkala
Kerhon arvokkaimman vuosittaisen tunnustuksen ”Majurin miekan” sai Petri Airaksinen. Petri on ansioitunut kerhon sihteerinä ja varapuheenjohtajana sekä järjestänyt kerholle uudenlaisia toiminnan muotoja, kuten organisoinut kerhon osallistumisen kaukalopallo-puulaakiin.
Kuva 1. Unto Heikura esitelmöi Talvisodan taisteluista Raatteen tieltä-
Kuva 2. Yleisö kuunteli tarkkaavaisena.
Kuva 3. Vuoden pistooliampuja Raimo Antila saanut palkinnon ampumaupseereilta ja puheenjohtajalta.
Kuva 4. Petri Airaksinen ja Majurin Miekka
Kapteeni Urho Tähtinen
1928 – 2014
Urho Tähtinen liittyi Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon jäseneksi 1950 –luvun alussa. Hän oli aktiivinen jokaisella toiminta-alueella.
Kerhon toiminnassa oli pientä lamaa 1960 –luvun puoltaväliä ennen, mutta se korjaantui Urho Tähtisen ollessa puheenjohtajana 1965 – 1968. Jo vuoden 1965 toimintakertomuksen luonnoksessa sanotaan: ”Uuden puheenjohtajan ltn Urho Tähtisen voimat ovat ehtymättömät, kun hän vie työtä tällä maanpuolustuksen tärkeällä saralla eteenpäin.”
Mäkitiura-tilan upseereille lahjoittamalle tontille Saajanmitan rantaan alettiin rakentaa kerhomajaa 1968. Tähtinen toimi niin, että puolet tontista luovutettiin aliupseeriyhdistykselle lahjoittajan suostumuksella. Muodostettiin yhteinen rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli Urho Tähtinen. Hän oli työssä Wm Sandberg Oy:n ostopäällikkönä Tampereella. Tähtinen hankki majaa varten runsaasti tavaraa, jota ei koskaan laskutettu. Lisäksi hän oli upseeripuolen rakentajista suurin puurtaja tehden 237 tuntia talkootöitä.
Kun Urho Tähtinen muutti pois paikkakunnalta, hänelle järjestettiin juhla. Siellä haastattelussa kysyttiin muun muassa: Mitä sana isänmaa sinulle merkitsee? ”Sana isänmaa on minulle Suomi, synnyin- ja kotimaani, itsenäinen valtio. Se on luja pohja elämälle. Se on turvallinen, onnellinen ja lämmin sana. Isänmaa antaa oikeuksia, mutta se myös velvoittaa.”
Urho kuitenkin palasi Toijalaan ja kerhon toimintaan. Puolustusvoimissa hänen viimeisin sijoituksensa oli Toijalan perustamiskeskuksen huoltopäällikkö ja hänet ylennettiin kapteeniksi.
Urho Tähtiselle on myönnetty muun muassa seuraavat Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon huomionosoitukset:
1965 Standaari numero 4
1966 Kotoa pois – kurikka
1969 Majurin miekka
1975 Kunniajäsen
1978 Pienoislippu numero 5
1969 Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali
1998 Etelä-Hämeen Reserviupseeripiirin erikoisluokan ansiomitali
Sankarivainaja Urho Nieminen pääsi kotiin
Akaalainen 26 v. Urho Nieminen kuoli Karjalankannaksella Summajoella joulukuun 23. pnä 1939. Hänet oli siunattu poissaolevana Toijalan sankarihautaan. Häneen jäänteensä löysi viipurilainen venäläinen etsintäryhmä kesällä v. 2011. Hänet tunnistettiin Suomessa löytyneen tuntolevyn perusteella, sekä sukulaisilta saatujen verinäytteiden ja DNA-tutkimusten avulla.
Urho Niemisen siunattiin haudan lepoon Toijalan Sankarihautaan lauantaina 22. pnä helmikuuta 2014.
Hautajaisissa olivat paikalla vain lähimmät sukulaiset. Lähin omainen on vainajan serkku. Hautajaisissa reserviläiset järjestivät lippu- ja kunniavartion. Upseerit hoitivat arkun kantamisen. Arkkua olivat kantamassa Markku Lapinleimu, Raimo Linnala, Jussi Pekkala ja Jussi Turunen.
Kuva 1. Sankarivainajan pieni arkku laskettiin Toijalan Sankarihautaan.
Kuva 2. Saattoväkenä vain läheisimmät omaiset ja reserviläisjärjestöjen edustajia.
Etelä-Hämeen piirin ilma-asemestaruuskisat Hattulassa
Kilpailut järjestettiin 4.2. Etelä-Hämeen Ilveksen kilpailukirjoituksessa noin 100 kilpailusuoritusta pidettiin erinomaisena. Kerhoamme edustivat Petri Airaksinen, Raimo Antila, Petteri Jyrämö, Jussi Pekkala ja Sami Rantala.
Herrat menestyivät erinomaisesti, sillä joukkuekisassa niin ilmapistooli kuin ilmakiväärissäkin kerhomme oli hienosti toisena.
Hallitus toivoo lisää harrastajia mukaan ampumatoimintaan. Harjoittelumahdollisuudet meillä ovat hyvät. Osallistuminen on tärkeämpää kuin kilpailussa voittaminen. Ole yhteydessä Petteri Jyrämöön, kun haluat lähteä mukaan.
Ohessa saavutettuja tuloksia:
Ilmapistooli sarja-H:
6. Raimo Antila 354
9. Sami Rantala 351
15. Petri Airaksinen 318
19. Jussi Pekkala 283
Ilmakivääri H:
7. Sami Rantala 311
8. Raimo Antila 309
10. Petteri Jyrämö 214
Joukkue kaukalopallopuulaakissa
” Tällä joukkueella ei tänä vuonna suurempaa menestystä, mutta hauskaa oli”. Ensi vuonna sitten uudestaan!