Puheenjohtajaehdokas Leila Kaleva

 

Leila Kaleva (s. 1976) on aktiivinen MPK:n kouluttaja ja harjoitusten ja kurssien johtaja. Hänet valittiin vuoden kouluttajaksi vuonna 2014. Leila on toiminut aktiivisena koulutuksen kehittäjänä MPK:n Ilmapuolustuspiirissä ja ollut avainasemassa strategisen kumppanuuden kehittämisessä sekä tilaajaa että toimittajaa hyödyntäväksi kokonaisuudeksi. Leila on harrastanut myös SRA-ammuntaa ja kokemusta löytyy myös jotoksilta. Leila on aktiivinen jäsen Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerhossa ja lisäksi hän on Akateemisen Maanpuolustusyhdistyksen jäsen. Aikaisemmin Leila on toiminut Teekkarireserviläisten ja Espoon Reserviläisten hallituksen jäsenenä. Koulutukseltaan Leila Kaleva on DI ja hän toimii Finnair Oyj:n strategiajohtajana. Sotilasarvoltaan hän on luutnantti.

 

Jokaiselle puheenjohtajalle esitettiin kysymyksiä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja liiton toimintaan liittyen. Alla Leilan vastaukset kysymyksiin.

 

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen haasteet seuraavan kolmen vuoden aikana?

1) Muutokset lainsäädännössä

Uusi ampuma-aselaki tuli voimaan heinäkuussa ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astuu voimaan vuoden vaihteessa. EU:n lyijydirektiivin vaikutukset ovat vielä auki.

Lakien toimivuutta ja soveltamisen haasteita on nyt seurattava tarkasti. Ampuma-aselain soveltamiseen tarvitaan yhtenäiset käytännöt valtakunnallisesti. RUL:n tulee vaikuttaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa poliisihallitukseen yhtenäisen soveltamisohjeistuksen saamiseksi.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta siirtää sotilaallisen koulutuksen Puolustusvoimille ja MPK:n sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus (sotva) laajenee. Sotva-vuorokausien suunniteltu määrä vuodelle 2020 on 30.000 ja verrattaessa 20.000 vuorokauden kertausharjoitustavoitteeseen määrä on huomattava. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kutsukäytännön muutosten vaikutuksiin. Puolustusvoimat ei kutsu sotva-harjoituksiin erikseen, vaan osallistujien pitää ilmoittautua itse ja aluetoimiston vahvistaa osallistujat, mikä lisää byrokratiaa. Reserviläisen tulee myös jatkossa voida kehittää omaa osaamistaan osallistumalla kiinnostaville kursseille ja tämä osallistuminen pitää tehdä helpoksi ja sujuvaksi.

Vapaaehtoisten kouluttajien toimintaedellytyksistä ja motivaatiosta huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Sotilaallisen koulutuksen siirtyminen Puolustusvoimille tarkoittaa sitä, että MPK:n kouluttajia hyödynnetään jatkossa entistä laajemmin vapaaehtoisissa ja varsinaisissa kertausharjoituksissa kouluttajina. Vapaaehtoisen sektorin ja Puolustusvoimien organisaatio- ja toimintakulttuurit eroavat toisistaan ja meidän on pidettävä huolta siitä, että muutokset eivät kuormita aktiivisia vapaaehtoisia kohtuuttomasti. Avoimuus, hyvä viestintä ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat tärkeitä, jotta onnistumme tässä.

Lyijyn täyskielto EU:n ajaman direktiivin mukaisesti ei ole järkevä ratkaisu, käytännönläheisempi ja toimivampi vaihtoehto olisi lyijyn soveltava kielto. Esimerkiksi .22 kaliiberille luotiloukut ovat toimiva menetelmä lyijyn keräämiseksi.

Jatkossa lakimuutokset pitää alusta alkaen valmistella yhdessä harrastajia edustavien järjestöjen kanssa, huolelliseen vaikutusanalyysiin pohjautuen.

 

2) Maanpuolustustahdon ylläpitäminen

Sodan ajan vahvuus on tällä hetkellä 280.000 sotilasta. MPK:n laaja koulutustarjonta mahdollistaa yksittäiselle reserviläiselle oman osaamisen kehittämisen ja sitä kautta roolin aktiivisessa reservissä. Mitä useampi kokee olevansa mukana kokonaisturvallisuuden luomisessa, sitä vahvempi maanpuolustustahto on. Koulutuspolut ja siviiliosaamisen hyödyntäminen ovat jo arkipäivää, ja tätä kehitystä pitää tukea. Myös vanhempien ikäluokkien osallistuminen kokonaisturvallisuuden luomiseen tarvitaan.

Reserviläisjärjestöt ovat yhä merkittävämmässä roolissa veteraanien perinnön ja maanpuolustustahdon vaalijana veteraanisukupolven hiipuessa pois. Tarvitsemme vakiintuneiden perinteiden lisäksi myös uusia tapoja, joilla veteraanien perintöä tuodaan lähemmäs kaikkia suomalaisia. Erityisesti lasten ja nuorten tavoittaminen on tärkeää, jotta viesti kulkee eteenpäin.

 

3) Resurssien ja toimintaedellytysten turvaaminen

MPK:n koulutus ja järjestöjen työ ovat vapaaehtoisen maanpuolustuksen kivijalkaa. Valtion rahoitus on erityisesti MPK:n koulutuksen perusta ja tämän rahoituksen taso on turvattava, kuten myös tuet vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille. Sotilaallisen koulutuksen siirtyessä Puolustusvoimille keskustelu resursseista on ajankohtaista.

Kattava ampumarataverkosto on olennainen ampumaharrastukselle  ja reserviläistoiminnalle. Vaikuttamistyötä viranomaisten suuntaan pitää tiivistää, jotta toimijoiden vastuullinen ote muun muassa ympäristönäkökulmien huomioimisessa tulee laajalti viranomaistahojen tietoon. Avoimella toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä on suuri painoarvo.

 

Tärkeimmät asiat RUL:ssa seuraavan kolmen vuoden aikana?

 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä on ollut myllerryksessä lakimuutosten myötä. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astuu voimaan vuoden vaihteessa ja käynnissä on kiivas työ toiminnan järjestelemiseksi vuodelle 2020.

Siviilityössäni ison kansainvälisen pörssiyhtiön strategiajohtajana olen tottunut siihen, että muutos on jatkuvaa. Muutoksessa proaktiivinen ote ja ennakointi on olennaista. Vision ja strategian on oltava kirkas näyttäen tietä tulevaan. Luonnos RUL:n kolmivuotissuunnitelmaksi vuosille 2020-2022 sisältää oikeita asioita ja oikean suunnan. Liiton strategia on hyvä ja kattava. Kuitenkin esimerkiksi lakimuutoksiin vaikuttamisessa on osittain epäonnistuttu, koska asialle ei ole riittävän ajoissa annettu riittävää fokusta. Todellinen vaikuttaminen olisi vaatinut tiivistä yhtedenpitoa lainsäädäntöä valmistelevaan tahoon pelkän passiivisen sidosryhmäkuulemiseen kutsua odottelevan taktiikan sijaan. Suhteet eivät synny hetkessä, niiden luominen ja ylläpitäminen on pitkäjänteistä toimintaa.

Strategia on valintojen tekemistä ja priorisointia. Liiton tärkeimmät tehtävät tulevalle kolmivuotiskaudelle ovat:

  • Lakimuutosten negatiivisten vaikutusten minimointi maanpuolustuskoulutukseen ja vapaaehtoisten kouluttajien motivaatioon.

Vapaaehtoista maanpuolustusta säätelevän lain käytännön sovellutukset puhuttavat nyt laajasti ja iso osa työstä pitää saada valmiiksi jo tämän syksyn aikana. Muutoksia tarvitaan lyhyellä aikavälillä lain soveltamista määrittäviin asetuksiin ja pidemmällä aikavälillä myös lakiin. Laki on säädetty kiireellä, eikä siitä ehditty antaa riittävää ohjeistusta ja toimintamalleja soveltamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on MPK:n ammunnat, jotka jouduttiin keskeyttämään hetkeksi uuden lainsäädännön ymmärrysvaikeuksien seurauksena. Sen sijaan, että meidän tarvitsisi pohtia toteutuuko nykyisessä lain säätämisessä edes eduskunnan tahto, tarvitsemme kanavan yhteistoimintaan lakeja valmistelevien virkamiesten kanssa, voidaksemme todeta siinä ainakin toteutuvan maanpuolustustahdon. Tästä syystä RUL:n on pystyttävä astumaan askeleen verran pidemmälle ja päästävä negatiivisten vaikutusten minimoimisesta tilanteeseen, jossa sen positiivista tahtoa kuullaan ja lain valmisteluissa aidosti huomioidaan.

  • Proaktiivinen edunvalvonta edellyttää aktiivista viestintää, hyviä suhteita päätöksentekijöihin ja uutta otetta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Me reserviläiset tiedämme ja tunnemme, mitä maanpuolustustyö on. Muuttuneen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön myötä myös laajemman joukon tulee ymmärtää maanpuolustustyön ja ampumaharrastuksen tärkeys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Ilman laajempaa ymmärrystä ja tukea maanpuolustukselle ja ampumaharrastukselle tulemme myös jatkossa kohtaamaan haastavia muutoksia. RUL:n osallistuminen SuomiAreenaan on hyvä avaus ja tämänkaltaista tarvitaan. Hyvät ja tiiviit suhteet päätöksentekijöihin ja laaja yhteiskunnallinen verkostoituminen ovat avainasemassa ja suhteiden luomiseen tulee panostaa pitkäjänteisesti entistä enemmän ja uudenlaisia keinoja hyödyntäen. Linjaukset eivät saa olla siitä kiinni, mikä puolue milloinkin on vallassa. Voisimmeko jatkossa olla tuomassa ampumaharrastusta laajemman joukon tietoisuuteen esimerkiksi kohdennetuilla SRA-ammunnan esittelyillä? Naisten osallistuminen maanpuolustukseen keskusteluttaa myös laajasti tällä hetkellä. Voisiko lyhyt maanpuolustuskurssi olla tapa kasvattaa tällä hetkellä ulkopuolelle jäävän puolikkaan ikäluokan ymmärrystä puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen realiteeteista?

  • Nuorisotoiminta on sijoitus tulevaisuuteen.

Kilpailu vapaa-ajasta kiihtyy entisestään ja on tärkeää saada nuoret mukaan toimintaan heti kotiutumisen jälkeen. Tämän vuoksi onkin ilahduttavaa nähdä, että Opiskelijain Reserviupseeripiirin jäsenmäärässä on nouseva trendi. Muilla piireillä trendi on toiseen suuntaan. Eli emme pysty pitämään toimintaan mukaan saaduista nuorista kiinni. Nuorisoupseerien nimeäminen on oikeansuuntainen askel, mutta lisää tavoitteellisia toimenpiteitä tarvitaan. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti RUL on reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Toiminnallisuuden pitäminen ytimessä houkuttaa nuorempia upseereita mukaan. Mahdollisuudet kehittää itseään ja johtamistaan, osallistua mielenkiintoiseen ja aktiiviseen toimintaan sekä kansainvälisyys ovat avainasioita vapaa-ajasta kilpailtaessa. Asiakaslähtöisyys on nuorille upseereille arkipäivää ja sitä sen tulee olla myös meille muille vapaa-ajasta kilpailtaessa.

 

Näiden kolmen kärjen lisäksi liiton kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman mukainen työ on olennaista. Esimerkiksi perinnetyön vahva traditio on toimintamme perustaa. Arvomme ovat isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Näillä jäsenistömme yhteisillä arvoilla tekemisemme kantaa pitkälle. Toimintamme perustuu motivoituneisiin ja vapaaehtoisiin toimijoihin kerhoissamme ympäri Suomen. Sitä motivaatiota ja ylpeyttä toiminnasta meidän tulee vaalia ja ruokkia.

 

RUL:n vahvuudet ja haasteet. Kuinka haasteisiin vastataan? 

RUL:n suurin vahvuus on aktiiviset ja sitoutuneet toimijat yhdistyksissä/kerhoissa sekä liiton omistautunut palkattu henkilöstö. Vapaaehtoisten toimijoiden motivaation ruokkiminen ja toiminnan tehokas tukeminen ovat avainasioita liiton toiminnassa. Jäsenistön vahva maanpuolustustahto on hyvä pohja kehittää toimintaa edelleen.

RUL:n haasteita ovat muun muassa jäsenmäärän aleneva trendi, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja digitalisaatio. Lisäksi meidän tulisi käydä keskustelua RUL:n roolista maanpuolustusjärjestöjen kentässä.

Jäsenmäärässä on aleneva trendi. Meidän tulee pitää kiinni nuorista jäsenistä panostamalla entistä enemmän nuorisotoimintaan ja pitämällä fokus toiminnallisessa työssä. Tehokas tuki lakien ja asetusten tulkitsemisessa on olennaista, jotta häiriöt kentän toiminnalle pystytään minimoimaan.

Vaikuttamistyössä tulee päästä uudelle tasolle. Ymmärrys maanpuolustuksesta ja ammuntaharrastuksesta tulee olla nykyistä paremmalla tasolla muutaman vuoden kuluttua. Meidän pitää ulottaa vaikuttaminen ja viestintä vahvemmin myös maanpuolustuskuplan ulkopuolelle. Proaktiivisen ja positiivisen vaikuttamisen ja viestinnän myötä tulevaisuudessa käytävät keskustelut lakimuutoksista ja sääntelystä pitää saada helpommiksi ja liiton vaikuttavuus paremmaksi. Ketterässä toiminnassa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän kentän aktiivisia toimijoita task force -tyyppisesti.

Digitalisaation tuomat muutokset ovat mahdollisuus liitolle, jos osaamme tarttua tähän aiheeseen oikealla tavalla. Mahdollisuudet jakaa ja osallistua virtuaalisesti voi tuoda uutta sisältöä pienemmille kerhoille ja uusia mahdollisuuksia kehittää itseään. Tämä voi tuoda uuden piristysruiskeen myös ikääntyvien muuttotappiopaikkakuntien kerhoille.

Maanpuolustuksen järjestökenttä on edelleen siiloutunut. Käytännön toiminnan kannalta tärkeintä on se, mitä tapahtuu konkreettisessa toiminnassa ruohonjuuritasolla. Koulutuksen siirryttyä suurelta osin MPK:n sateenvarjon alle on liittojen rooli keskusteluttanut vuosien varrella. Tärkeintä on, että liittotasolta pystytään tukemaan toimintaa, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ketterää ja byrokratia minimoituu.

 

Omat vahvuutesi liiton puheenjohtajana? 

Minulla on laajat verkostot maanpuolustusaktiivien keskuudessa. Työni strategian parissa Finnairilla, Sanomalla ja Nesteellä sekä taustani pääomasijoittamisessa, kuten myös politiikka Helsingissä ja Uudellamaalla ovat tuoneet minulle laajat verkostot liike-elämässä ja politiikan saralla. Strateginen osaaminen, erityisesti osallistava tapa tehdä ja viestiä strategiaa, on minulle työn kautta tuttua ja pystyn varmasti tuomaan uusia ajatuksia ja tapoja toimia. Reserviupseeriliiton yhteiskunnallista roolia ja edunvalvonnan vaikuttavuutta pitää terävöittää. Haluan tuoda oman strategisen osaamiseni ja johtajakokemukseni liiton käyttöön ja olla viitoittamassa liiton tulevaisuutta. Siksi olen ehdolla liiton puheenjohtajaksi. Liitto saisi minusta aktiivisen, hyvät viestintätaidot omaavan ja dynaamisen puheenjohtajan.

 

Mitä uutta toisit liiton toimintaan?

Taustani eroaa muista puheenjohtajaehdokkaista siltä osin, että olen ansainnut kannukseni pääosin kentällä. Minut valittiin MPK:n vuoden kouluttajaksi 2014. Tuon liiton toimintaan uutta näkökulmaa ja perinteisten toimintamallien haastamista. Haluan tuoda kentän toimijat ja liittotason lähemmäs toisiaan, jotta palvelemme kenttää ja mahdollistamme aktiivista toimintaa entistä paremmin. Yhteiskunnallisen verkostoitumisen ja vaikuttamistyön kehittäminen uudelle tasolle sekä kansainvälisen yhteistyön kehittäminen entisestään ovat alueita, joihin haluan erityisesti panostaa.

 

Tärkeimmät tehtäväsi ja saavutuksesi vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa?

MPK:n Ilmapuolustuspiirin kouluttaja: harjoitusten ja kurssien johto, koulutuksen kehittäminen. Olen toiminut aktiivisena koulutuksen kehittäjänä ja ollut avainasemassa strategisen kumppanuuden kehittämisessä sekä tilaajaa että toimittajaa hyödyntäväksi kokonaisuudeksi. Molemminpuolinen luottamus vaativassa teknisessä aselajissa eli lentotekniikassa on mahdollistanut lentävien koneiden hyödyntämisen viikonloppuharjoituksissa, mikä on ollut erinomaisen hienoa. Kohokohtia ovat olleet myös saadut tunnustukset tästä työstä: valinta MPK:n vuoden kouluttajaksi 2014 ja Ilmavoimien komentajan myöntämä tunnustus Ilmavoimien lentokonemekaanikon rintamerkin (hc) muodossa.

Olen harrastanut SRA-ammuntaa ja kokemusta löytyy myös jotoksilta. Olen aktiivinen jäsen Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerhossa ja lisäksi Akateemisen Maanpuolustusyhdistyksen jäsen. Aikaisemmin olen toiminut Teekkarireserviläisten ja Espoon Reserviläisten hallituksen jäsenenä. Helsingin Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä ajan myös veteraanien asiaa.

 

Oman reserviläisurasi kohokohdat / mitkä toiminnot vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa ovat sinulle läheisimpiä? 

Parhaita hetkiä omalla reserviläisurallani ovat olleet onnistuneet harjoitukset, joissa tutustuu uusiin ihmisiin, oppii uusia asioita ja parannetaan reservin suorituskykyä.

Vaikka ampumaharrastus on viime aikoina jäänyt vähemmälle, arvostan tätä puolta maanpuolustuksesta. Ampumataito on reserviläisen perustaito ja ampumaharrastuksen edellytysten varmistaminen ja edunvalvonta ovat lähellä sydäntä.

Haluan kehittää toimintaa, jonka vuoksi viimeaikaiset muutokset lainsäädännössä ja niiden aiheuttamat hankaluudet toimintaan ovat olleet harmillisia. Vaikuttamis- ja viestintätyö maanpuolustuksen edellytysten parantamiseksi on alue, johon haluan panostaa. Sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille ei ollut kaikilta osin toimiva ratkaisu ja haluan vaikuttaa siihen, että löydämme myös jatkossa hyviä toimintamalleja aktiivisten vapaaehtoisten kouluttajien hyödyntämiseksi sotilaallisessa kouluttamisessa.

Johtamisosaamisen ja -koulutuksen kehittäminen, verkostoituminen ja kansainvälinen yhteistoiminta ovat reserviupseeriuden ytimessä ja näitä haluan olla edistämässä.

 

Perustiedot:

Nimi: Leila Kaleva (o.s. Ylikahri)
Ikä: 43 vuotta
Perhe: mies Atte Kaleva ja poika (syntynyt 10/2019)
Asuinpaikka: Helsinki, kotoisin Pohjois-Satakunnasta Siikaisista.
RU-kurssin numero: TK7/238
Ammatti: Strategiajohtaja, Finnair Oyj
Koulutus: DI
Yhdistys: Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerho ry
Ansioluettelo: Leila Kaleva CV