Puheenjohtajaehdokas Petri Ranta

Petri Ranta (s. 1964) on RUL:n liittohallituksen jäsen sekä Satakunnan piirin puheenjohtaja.  Hän on toiminut opiskeluaikanaan Lappeenrannan Teekkariupseereiden puheenjohtajana sekä vuodesta 2014 alkaen Ulvilan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsenenä, sekä puheenjohtajana 2016 – 2018.

Petri on koulutukseltaan DI ja hän toimii Rantasivula Oy:n toimitusjohtajana. Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti.

 

Jokaiselle puheenjohtajalle esitettiin kysymyksiä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja liiton toimintaan liittyen. Alla Petrin vastaukset kysymyksiin.

 

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen haasteet seuraavan kolmen vuoden aikana?

Vapaaehtoinen maanpuolustuksen kentällä eivät haasteet lähitulevaisuudessa lopu. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ei tule koskaan valmiiksi.

Nuorten huomiosta ja ajasta on kova kilpailu. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulee olla mukana tarjoamassa nuorille mielekästä ja yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa.

Suomeen kohdistuva informaatiovaikuttaminen tulee jatkumaan ja se saa yhä kehittyneempiä muotoja. Vastapainoksi tulee olla tarjolla riittävästi asiapohjaista vapaaehtoisen maanpuolustuksen arvostusta ja maanpuolustushenkeä ylläpitävää tiedotusta.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa ohjataan useilla laeilla. Viimeksi uudistettiin aselakia ja lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Molempien lakien osalta on vielä paljon täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyviä avoimia kysymyksiä. Tarvitaan edelleen edunvalvontatyötä varmistamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. EU-komissio on suunnittelemassa laajoja rajoituksia lyijyn käyttöön. Lopullisena tavoitteena on kieltää lyijy kaikessa metsästyksessä ja ampumaurheilussa. Tämä tulee nostamaan ampumaurheilun kustannuksia, vaikka näyttöä ampumaradoilla käytetyn lyijyn kulkeutumisesta luontoon tai ihmisiin ei ole. Ampumataito on sotilaan perustaito. Reserviläisellä tulee olla kohtuulliset mahdollisuudet tämän taidon ylläpitoon ja kehittämiseen.

Meri- ja ilmavoimissa etenevät useammalle vuodelle ajoittuvat suurhankinnat. Ne ollaan toteuttamassa erillisrahoituksella. Tästä huolimatta on mahdollista, että hankinnat vaikuttavat muuhun maanpuolustuksen rahoitukseen. Kertausharjoituksia tarvitaan sodan ajan joukkojen suorituskyvyn ja reserviläisten maanpuolustustaitojen ylläpitämiseen. Niitä ollaan nyt myös lisäämässä. Varaa leikkaamiseen ei ole.

Tärkeimmät asiat RUL:ssa seuraan kolmen vuoden aikana?

3-vuotissuunnitelman mukaan liitto kehittää maanpuolustusta, kasvattaa jäsenmääräänsä ja valvoo etuja yhdessä muiden maanpuolustustoimijoiden kanssa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat edunvalvonta lainsäädäntötyössä, nuorille suunnattu toiminta ja hiljaisten kerhojen aktivointi.

RUL:n vahvuudet ja haasteet. Kuinka haasteisiin vastataan?

Liiton vahvuus on tietysti osaavat, kyvykkäät ja aktiiviset jäsenet. Koko organisaatio, aina paikallisyhdistyksistä piireihin ja liittoon asti, toimii pitkälti jäsenten vapaaehtoisella työllä. Jäsenistön maanpuolustustahto on luja. Tehtävät hoidetaan hyvin ja vastuuntuntoisesti.

RUL on arvostettu toimija vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä. Se toimii tehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä muiden alan toimijoiden, viranomaisten ja valtiohallinnon kanssa. Liiton toiminnan järjestämiseen ovat vuosien varrella osallistuneet monet kyvykkäät ihmiset. Toimintatavat ja -muodot ovat hioutuneet nykyiseen muotoonsa. Liittoon on kertynyt paljon johtamiseen liittyvää osaamista.

Vaikka moni asia onkin liitossa erittäin hyvällä mallilla, niin kehitettävää löytyy vielä. Sodanajan joukkojen vahvuuden pienentyessä on reserviupseereja koulutettu aiempaa vähemmän. Liiton rekrytointipohja on kaventunut. Jäsenistön keski-ikä kasvaa. Toisaalta muuttoliike kohdistuu suuriin kaupunkeihin. Nämä tekijät asettavat pienten paikkakuntien reserviupseerikerhoille haasteita. Monessa yhdistyksessä aktiivisten jäsenten määrä on pudonnut kriittisen pisteen alapuolelle. Tämä näkyy piirien ja yhdistysten verkkosivuilla. Piireistä 10 % ja yhdistyksistä peräti 37 % on kokonaan ilman verkkosivuja. Reserviupseeriliiton tulee yhteistoiminnassa piirien ja Reserviläisliiton kanssa tutkia, kuinka hiljaiset yhdistykset elvytetään toimiviksi. Liitto on olemassa jäseniään varten. Kaikkien yhdistysten jäsenillä tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua toimintaan. Nyt tarvitaan aktiivisten yhdistysten apua hiljaisille yhdistyksille. Tämä edesauttaisi myös liiton jäsenhankintaa.

Nuorisotoiminta on jatkuvuuden ja jäsenmäärän kannalta avainasemassa. Sitä tulisi edelleen kehittää. Liiton 3-vuotissuunnitelmassa on jo tunnistettu peli- ja simulaattoritoiminnan tarve. Tämä on mielestäni oikea suunta.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvonta vaatii jatkuvaa valppautta. Arvostan nykyisen puheenjohtajiston tekemää työtä. Ampuma-aselakiin ja lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta jäi kiusallisia epäselvyyksiä, kun ansiokkaasta työstä huolimatta kaikkia korjausehdotuksia ei eduskunnassa otettu huomioon. On odotettavissa, että näitä lakeja joudutaan korjaamaan. Edunvalvontatyötä eduskunnan kaikkiin puolueisiin sekä poliisihallintoon pitää edelleen kehittää. Erinomaista yhteistyötä Reserviläisliiton, Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa tulee jatkaa.

Liiton talous on hyvällä pohjalla. Kestävyyttä taloudellisten suhdanteiden vaihtelua vastaan tulisi kehittää varainhankintaa monipuolistamalla ja tehostamalla. Liiton osuutta jäsenmaksusta ei ole pitkään aikaan nostettu. Tehostettu varainhankinta pitää korotuspaineet alhaalla.

Omat vahvuutesi liiton puheenjohtajana?

Aloitin vapaaehtoisen maanpuolustustyön jo ennen varusmiespalvelusta. Olen ollut menestyksekkäästi kehittämässä reserviläistoimintaa erilaisissa sisä- ja ulkopoliittisissa olosuhteissa. Olen aina kokenut, että maanpuolustuksessa minun tulee tehdä oma osuuteeni. Olen osallistunut yhteisten asioiden hoitamiseen myös opiskelija- ja kunnallispolitiikassa. Minulla on puheenjohtajan tehtävään tarvittavaa osaamista, kokemusta ja näkemys. Osaan tunnistaa oleelliset kehityskohteet ja rakentaa niihin ratkaisut.

Mitä uutta toisit liiton toimintaan?

Minulla on monipuolinen kokemus ja paljon osaamista maanpuolustustyöstä ja liike-elämästä. Työssäni liikkeenjohdon konsulttina autan yrityksiä menestymään. Annan mielelläni osaamiseni liiton käyttöön.

Tärkeimmät tehtäväsi ja saavutuksesi vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa?

Johtajan tehtävä vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on tukea, innostaa ja kasvattaa jäsenistöä. Tärkeimpiä tehtäviäni ovat olleet kaikki ne tilaisuudet, joissa olen voinut tehdä jotain konkreettista jäsenistön ja Suomen maanpuolustuksen hyväksi.

Opiskeluaikana toimin uuden yhdistyksen perustajapuheenjohtajana. Olen kasvattanut yhdistyksen jäsenmäärän kuusinkertaiseksi. Olen ollut tuomassa practical-ammuntaa pääkaupunkiseudulle ja kehittämässä reserviläiskivääreille ampumaurheilulajeja. Tämän työn pohjalta syntyi mahdollisuus saada aiempaa monipuolisemmin aselupia reserviläistoimintaan. Tästä kehittyi myöhemmin esimerkiksi reserviläisen ampumataitoa monipuolisesti harjoittava SRA-ammunta.

Olen ollut pitkään Ulvilan Reserviupseerikerhon hallituksessa jäsenenä, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Tällä hetkellä olen Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja sekä RUL:n liittohallituksen ja talousvaliokunnan jäsen. Olen yhdessä reserviläispiirin kanssa järjestänyt piirin toimikunnat uudelleen. Uudet nuoriso-, perinne- ja SRA-toimikunnat ovat aloittaneet toimintansa kiitettävän aktiivisesti.

Aselakiuudistuksen yhteydessä olin mukana vaikuttamassa EU:n aselakidirektiivin valmisteluun ja sen kotimaiseen soveltamiseen. Vaikka lakiuudistus jätti paljon toivottavaa, niin ilman ampumaharrastajien ja reserviläisten merkittävää panosta valmistelutyössä harjoittelumahdollisuutemme olisivat paljon huonommat.

Toimin MPK:ssa kouluttajana ja kurssinjohtajana. Puolustusvoimien ja MPK:n harjoituksissa kuluu minulla keskimäärin 20 – 40 päivää vuodessa. Olen SRA-kouluttaja ja mukana SRA-toimikunnassa kehittämässä lajin sääntöjä ja luomassa uusia mahdollisuuksia lajin harrastamiseen.

Oman reserviläisurasi kohokohdat / mitkä toiminnot vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa ovat sinulle läheisimpiä?

Nautin maanpuolustushenkisistä tilaisuuksista ja harjoituksista hyvän porukan kanssa. Haluan omalta osaltani olla mukana luomassa muille mahdollisuuksia yhtä hyviin harrastuksiin. Olen vapaaehtoisen maanpuolustuksen edunvalvoja, järjestötoiminnan kehittäjä, toimintakyvyn ylläpitäjä ja tehtävääni sitoutunut kouluttaja.

 

Perustiedot:

Nimi: Petri Ranta
Ikä: 54 vuotta
Perhe:  vaimo ja kaksi lasta
Asuinpaikka: Ulvila
RU-kurssin numero: 176 Hakkapeliitta
Ammatti: Toimitusjohtaja
Koulutus: DI
Yhdistys: Ulvilan Reserviupseerikerho ry
Ansioluettelo: Petri_Ranta_CV