Maanpuolustus on meidän kaikkien asia

Maanpuolustus on meidän kaikkien asia

lokakuu 15, 2013   /   jkosonen

Viime viikkoina on yleisestä asevelvollisuudesta keskusteltu taas tavanomaista enemmän. Tämä on pelkästään hyvä, koska kyse on koko yhteiskunnan kannalta keskeisen tärkeästä asiasta.

Yhtenä keskustelun kirvoittajana on ollut Ohi on -kansalaisaloite, jonka tavoitteena on asevelvollisuuden lakkauttaminen. Aloitteen takana on kovin heterogeeninen joukko. Osa aloitteen tekijöistä kannattaa valikoivaa asevelvollisuutta, osa kannattaa ammattiarmeijaa ja Nato -jäsenyyttä, osan mielestä ”järkevintä olisi lopettaa armeijalaitos” kokonaan. Keskeisinä perusteluina aloitteessa mainitaan mm. että yleinen asevelvollisuus on kansantaloudellisesti kallis ja epätasa-arvoinen puolustusratkaisu.

On selvä, että maanpuolustus maksaa ja tulevaisuudessa tuo hintalappu on nykyistäkin isompi. Jos tavoitteenamme on kuitenkin puolustaa koko maata, niin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvaa ratkaisuamme edullisempaa vaihtoehtoa ei löydy.

Yleiseen asevelvollisuuteen liittyy kiistatta tasa-arvon kannalta ongelmallisia asioita. Viides osa nuorista miehistä vapautetaan kokonaan varusmies- ja siviilipalveluksesta. Suuri osa tästä joukosta pystyisi varmaan suorittamaan jonkinlaisen kansalaispalveluksen. Haaste on myös tasa-arvon toteutuminen sukupuolten välillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että yleisessä asevelvollisuudessa ei ensisijaisesti ole kysymys tasa-arvosta vaan uskottavan sotilaallisen puolustuskyvyn ja samalla kansakunnan turvallisuuden ylläpitämisestä.

Varusmiespalvelus itsessään on sen suorittavien kesken varsin tasa-arvoinen. Alokastuvassa kohtaa edelleen kattava otos suomalaisista nuorista. Vanhempien työstä tai varallisuudesta, omasta koulutuksesta, uskonnosta tai poliittisesta mielipiteestä riippumatta alokkailla on edessään yhtenäinen peruskoulutus. Aamuherätys on koko komppanialla yhtä aikaa ja muonituskeskus tarjoaa tasalaatuista muonaa kaikille. Alokaskauden jälkeen varusmiespalvelus jatkuu pitkälti nuorten omien ominaisuuksien, näyttöjen, kiinnostuksen ja motivaation viitoittamana. Hyväkuntoinen, motivoitunut ja vastuunkantokykyinen varusmies löytää itsensä suurella todennäköisyydellä aliupseerikoulusta. Osalla heistä on mahdollisuus jatkaa AUK:n puolikurssin jälkeen reserviupseerikurssille. Johtamiskoulutukseen valikoituneet, samoin kuin mm. suurin osa kuljettajista, saavat varmasti pätevää koulutusta, josta heille itselleenkin on hyötyä myös intin jälkeen. Samalla heidän palvelusaika kuitenkin tuplaantuu 11,5 kuukauteen.

Yleisellä asevelvollisuudella ja varusmiespalveluksella on kiistatta kansakunnan yhteenkuuluvaisuutta lisäävä vaikutus. Yhteinen kokemus varusmiespalveluksesta ja tietoisuus siitä, että kriisitilanteessa meidän on itse puolustettava läheisiämme ja omaa maatamme, lisää kansakunnan sosiaalista pääomaa. Järjestelmä takaa sen, että Suomessa alaiset tuntevat johtajansa ja johtajat tuntevat alaisensa.

Elämme aikaa, jossa korostuvat yksilön oikeudet ja vapaudet. Nämä ovat pääsääntöisesti hyviä ja kannatettavia asioita, kunhan muistetaan, että oikeuksiin liittyy erottamattomasti velvollisuudet ja vapauteen liittyy vastuullisuus. Velvollisuudet liittyvät usein asioihin, joita meidän pitää tehdä yhdessä tai yhteisen hyvän puolesta. Aina ne eivät ole helppoja tai mukavia, mutta kuitenkin ne on tehtävä.

Maanpuolustus on järjestäytyneen yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä. Sen avulla turvataan maan itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus ja perusarvot sekä väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus. Maanpuolustusta ei voi ulkoistaa, se on meidän suomalaisten yhdessä hoidettava. Nyt ja tulevaisuudessa.

 

 

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.