240 vuotta suomalaista upseerikoulutusta

elokuu 9, 2017   /   rul

Vuonna 2017 vietämme monien erillisten ja toisiinsa liittyvien tapahtumien tasavuosijuhlia. Ennen kaikkea kuluva vuosi on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi. Samalla vuosi on suomalaisen upseerikoulutuksen 240 -vuotisjuhlavuosi sekä itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutuksen satavuotisjuhlavuosi.

Suomalainen upseerikoulutus käynnistyi Savossa, Ristiinassa 1700-luvun lopulla eli Ruotsin vallan viimeisillä vuosikymmenillä. Ajankohta on mielenkiintoinen, koska valistuksen aikakauden poliittiset muutokset alkoivat silloin johtaa kansallisvaltioiden syntyyn. Autonomiselle Suomelle ei alkuun luotu kansallista sotaväkeä, mutta kadettien koulutus jatkui vuonna 1819 Haminassa. Reserviupseereitakin ryhdyttiin Suomessa tilapäisesti kouluttamaan Krimin sodan aikana 1850-luvulla. Samoihin aikoihin 1800-luvun puolivälissä ilmestyneet Vänrikki Stålin tarinat ovat kunnianosoitus Suomen sodan sankareille, sekä todellisille upseereille että keksityille henkilöille, jotka velvollisuudentuntoisesti puolustivat isänmaataan. Onko vain sattumaa, että suomalaisen upseerikoulutuksen juuret juontavat kansallistunteen heräämisen aikaan?

Itsenäisessä Suomessa reserviupseerikoulutus alkoi joulukuussa 1917. Ensimmäinen reserviupseerikurssi, joka tunnetaan myös Vimpelin kurssina, kesti vain muutaman viikon. Tätä asiaa juhlitaan vuoden lopussa Vimpelissä pidettävässä juhlassa. Reserviupseerikoulutus tutuilla ympyröillä Haminassa alkoi keväällä 1920. Sittemmin reserviupseerikurssien pituudeksi on vakiintunut 14 viikkoa, eli noin 100 päivää. Niin sanotun sadan päivän säännön mukaan uuden yritysjohtajan on ensimmäisen sadan päivän aikana saatava haluamansa muutokset alulle. Sääntöä mukaillen voi sanoa, että reserviupseerikurssin sadan päivän aikana upseerioppilaisiin pohjustetaan johtajuuden muutos, jonka vaikutus on elämän mittainen.

Sadassa vuodessa suomalaisista reservi- ja kadettiupseerien koulutuksista on muodostunut vahvoja instituutioita ja brändejä. Koulutukset tarjoavat hyvät eväät menestyä niin rauhan kuin sodan ajan vaativissa tehtävissä. Puolustusvoimien järjestämää koulutusta arvostavat paitsi koulutukseen osallistuneet myös laajasti suomalainen yhteiskunta, elinkeinoelämä mukaan lukien.

Arvostusta selittää moni tekijä. Yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistavat kunkin ikäluokan parhaimman oppilasaineiston valinnan. Valintajärjestelmä on läpinäkyvä ja oppilaiden yhteiskunnallisesta taustasta riippumattoman. Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea ja vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella on Suomessa pitkät perinteet.  Eittämättä upseerikoulutuksen arvostukseen vaikuttaa myös viime sotien kokemukset, jossa koko veteraanisukupolvi lunasti maamme itsenäisyyden. Erityisesti reserviupseerien toiminta talvisodassa teki syvän vaikutuksen marsalkka Mannerheimiin. Tämän seurauksena muodollinen ero ammatti- ja reserviupseerien arvojärjestelmien välillä poistui välirauhan aikana.

Osaava ja toimintakykyinen henkilöstö on puolustusvalmiutemme perusta. Kriisiolojen haastavissa tilanteissa korostuu entisestään johtamisen ja esimiesten rooli. On siksi tärkeä huolehtia sekä puolustusvoimien palkatun henkilöstön että reserviläisten osaamisen kehittämisestä ajan vaatimusten mukaisesti.

Tuore puolustusselonteko tunnistaa kertausharjoitukset, vapaaehtoiset harjoitukset ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit reservin koulutusjärjestelmäksi. Reserviläisten omatoimista osaamisen kehittämistä on syytä vahvistaa kehittämällä digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä laajentamalla koulutustarjontaa reserviläisille. Vapaaehtoisuuden hyödyntäminen on kustannustehokas tapa kehittää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja puolustusvalmiutta.

Markus Lassheikki
Kirjoittaja on Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja

Reserviupseeriliitto

Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu. Se on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä, kunhan kirjoituksen alkuperäinen lähde mainitaan kirjoituksen yhteydessä.