Jokaista tarvitaan jatkossakin

Jokaista tarvitaan jatkossakin

lokakuu 17, 2012   /   jkosonen

Puolustusvoimauudistuksen myötä sodanajan joukkojemme vahvuus pienenee nykyisestä 350.000 sotilaasta noin 230.000 sotilaaseen. Reservin kokohan ei tällä uudistuksella muutu, mutta sijoitetun reservin määrä vähenee tuolla reilulla sadallatuhannella henkilöllä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa yhä suurempi osa yhä nuoremmista reserviläisistä on ilman sijoitusta puolustusvoimien sodanajan joukoissa. Kun varusmiesaikana joukkotuotetun kokonaisuuden elinkaari on kymmenkunta vuotta, niin tulevaisuudessa suuri osa hieman yli kolmekymmentävuotiaista reserviläisistä on ilma sa-sijoitusta. Jatkosijoituksia on luvassa parhaiten koulutetuille, motivoituneille ja sitoutumiskykyisille reserviläisille. Reserviupseereille näitä tehtäviä on suhteellisesti eniten tarjolla, mutta se vaatii nykyistä suurempaa henkilökohtaista aktiivisuutta ja tiiviimpää yhteydenpitoa puolustusvoimiin. 

Sotilaallisen maanpuolustuksen osaamista voi ylläpitää ja kehittää kertausharjoitusten lisäksi myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla ja harjoituksissa. MPK:n koulutus- ja tukiyksiköissä on jatkuvasti tarjolla haastavia tehtäviä sitoutumiskykyisille reserviläisille.  

Tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa uhkaavista asioista sotilaallinen konflikti on onneksi varsin epätodennäköinen. Normaalioloissakin ilmenee jatkuvasti häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Näihinkin tilanteisiin meidän on valmistauduttava. Reserviupseerit työskentelevät monenlaisissa vaativissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Suuri osa meistä jatkaisi omassa tehtävässään myös erilaisten kriisien ja häiriötilanteiden aikana.

Työnantaja voi varata oman toimintansa kannalta ehdottoman tärkeät työntekijät jatkamaan tehtävässään kaikissa tilanteissa. Toimenpidettä, jolla tämä toteutetaan, kutsutaan henkilövaraamiseksi (VAP). Puolustusvoimien aluetoimistot ratkaisevat asevelvollisia koskevat varaushakemukset. Varattavaksi henkilöksi tulee ensisijaisesti esittää yli 35-vuotiaita henkilöitä.  

Kuntien varautumistoiminnassa ja väestösuojelussa on myös runsaasti kokeneille reserviläisille sopivia tehtäviä. Valitettavasti vielä puutuu yksityiskohtaista tietoa tarvittavan henkilöstön kokonaismäärästä, koulutustarpeesta ja sijoittamisesta näihin tehtäviin. Kokonaisuuden selvittämiseksi olisi tärkeää saada Suomeen yleinen varaamisrekisteri, josta selviäisi mihin kriisiajan tehtävään ja kenen toimesta henkilö on varattu.

Varmaa on, että tulevaisuudessa yhä useampaa reserviupseeria tarvitaan yhä nuorempana muihin kuin sa-joukkojen taistelutehtäviin. Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös RUL:n ja sen jäsenyhdistysten ja piirien toiminnalle. Reserviupseerin vastuu ei ole kiinni kriisiajan sijoituksesta, iästä tai sukupuolesta. Oman osaamisen ja kenttäkelpoisuuden ylläpito on osa tätä vastuunkantoa. Saamamme koulutus ja antamamme sotilasvala velvoittavat meitä ”palvelemaan Suomea rehellisesti sekä edistämään sen hyötyä ja parasta”. Tähän työhön tarvitaan jokaista meistä jatkossakin.

Janne Kosonen, toiminnanjohtaja

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.