Valtioneuvoston eduskunnalle ruodittavaksi antama puolustusselonteko herätti tuoreeltaan vilkasta keskustelua maanpuolustuspiireissä. Hyvä niin, keskustelu lisää yhteistä ymmärrystä selonteossa käsitellyistä maamme puolustuskyvyn haasteista ja linjauksista 2020-luvun puoliväliin.
Selontekoon kohdistuvaa mielenkiintoa selittää osaltaan heikentynyt turvallisuustilanne ja kansainvälinen poliittinen ilmapiiri, joka on viime aikoina kiristynyt entisestään. Viime kesäkuussa annetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Puolustusselonteko menee askeleen pidemmälle todetessaan, että sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava.
Asia kuulostaa ehkä dramaattisemmalta kuin se on. Suomessa kun on tähänkin saakka varauduttu puolustamaan koko maata yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvilla, laajasta reservistä muodostettavilla sodan ajan joukoilla. Tältä osin puolustuksemme perustukset pysyvät ennallaan. Reserviläiset ovat jatkossakin puolustusvoimien suurin henkilöstövoimavara. Sodan ajan joukkojen kerrotaan selonteossa jopa kasvavan. Epäselväksi kuitenkin jää, paljonko uusia sodan ajan tehtäviä oikeasti tulee ja paljonko 50.000 sotilaan lisäyksestä on seurausta uudesta laskentatavasta. Selonteossa reservin rooli tunnustetaan, mutta uudet avaukset selonteon toimeenpanosta jäävät tältä osin vähäisiksi.
Reservin osaamisen sekä vapaaehtoisuuden nykyistä parempi hyödyntäminen on kustannustehokas keino lisätä toimintavalmiutta. Monipuolinen ja ajanmukainen reservin koulutusjärjestelmä, vähintään nykyinen 18.000 reserviläisen vuotuinen kertausharjoitusmäärä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen taloudellisten resurssien vakiinnuttaminen lisääntyvien tehtävien edellyttämällä tasolle ovat reservin kehittämisen kulmakiviä.
Vapaaehtoisten maanpuolustustoimijoiden keskuudessa erityisen suuret odotukset kohdistuvat paikallispataljooniin. Niiden perustaminen sisältyy vuonna 2013 laadittuun reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelman aiempaa ripeämpää toimeenpanoa koko maassa selonteko toivottavasti edesauttaa. Selonteon mukaan tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä.
Maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on merkittävä rooli paitsi maanpuolustustahdon ylläpitämisessä myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja osaamisen tunnistamisessa, koulutuksessa, viestinnässä sekä reserviläisten omaehtoisen toiminnan mahdollistajina. Esimerkiksi suurin osa reserviläisten ampuma- ja liikuntatoiminnasta tuotetaan järjestöjen toiminnassa. Vaikka vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoiden kentässä kukin taho tarkastelee selontekoa ainakin osin omasta näkökulmastaan, yhteiselle pohdinnalle ja aidolle yhteistyölle on tarvetta, kun keskustelu vähitellen siirtyy selonteon toimeenpanoon.
Yhteiskunnaltamme ja puolustukseltamme edellytetään kykyä ja valmiutta vastata perinteisten uhkakuvien lisäksi uudenlaisiin ja monimuotoisiin uhkiin. Juuri näihin asioihin liittyvät selonteon suurimmat poliittiset väännöt: strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttaminen, kansainvälisen puolustusyhteistyön syventäminen sekä kansallisen lainsäädännön kehittäminen. Kysymykset ovat sekä poliittisesti että taloudellisesti isoja ja kauaskantoisia. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on itsessään hyvä muistutus huolehtia maamme puolustuskyvystä. Näin on varmemmalla pohjalla, että myös tulevat sukupolvet voivat juhlistaa maamme itsenäisyyttä.
Markus Lassheikki
Kirjoittaja on Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja
Kolumni on julkaistu myös Reserviläinen -lehdessä 3/2017
Reserviupseeriliitto
Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu. Se on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä, kunhan kirjoituksen alkuperäinen lähde mainitaan kirjoituksen yhteydessä.
Vuosien ajan on puhuttu lastemme henkisestä ja fyysisestä huonovointisuudesta. Kouluissa tämä näkyy mm. laskevina PISA tuloksina ja vakavimmillaan kouluväkivallan lisääntymisenä,
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan sekä erilaiset hybriditoimenpiteet läntisiä maita vastaan ovat edelleen jatkuneet. Turvallisuusympäristömme olosuhteet ovat pitäneet kansallisen puolustuksemme ja
Turvallisuusympäristömme on valitettavasti paljon rauhattomampi, kuin vielä muutama vuosi sitten. Ukrainan sodan lisäksi levottomuutta herättävät mm. Itämeressä olevaan infrastruktuuriin kohdistuneet
Käytämme sivustolla evästeitä, joista muodostuu EU:n Tietosuoja-asetuksen tarkoittama henkilörekisteri, jonka rekisterinpitäjä on Suomen Reserviupseeriliitto. Evästeet ovat pieniä, selaimeen tallennettavia tiedostoja, joita ilman käyttäjää ei pystytä sivustolla yksilöimään.
Tästä näkymästä hyväksytään tai hylätään eri tyyppisiä evästeitä erikseen. Suostumuksen voi milloin tahansa peruuttaa ja hyväksyntä on voimassa enintään 7 vrk ajan.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet ovat evästeitä, joita sivun tavanomainen käyttö edellyttää. Tällä sivustolla välttämättömiä evästeitä käytetään ainoastaan siihen, että tekemäsi valinnat hyväksytyistä tai hylkäämistäsi evästeistä voidaan muistaa.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivusto käyttää Google Analytics -palvelua, jota käytämme kävijämäärien ja sivustojen käyttötapojen analysoinnissa. Google Analytics yhdistää näitä tietoja omiin käyttäjätietoihinsa oman tietosuojapolitiikkansa mukaisesti.
Hyväksymällä kolmannen osapuolen evästeet mahdollistat näiden tietojen käytön.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!