Reserviläisten ammuntaa

Kertausharjoitusten alasajo romuttaa puolustuksen uskottavuuden

marraskuu 9, 2011   /   rul

Puolustusratkaisumme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin. Kertausharjoitusten alasajolla säästetään korkeintaan 20 miljoona euroa. Tämä on vain kuudesosa siitä summasta, mitä ensi vuonna aiotaan käyttää sotilaalliseen kriisinhallintaan maamme rajojen ulkopuolella. Tämä ei ole linjassa sen kanssa, että puolustusvoimien ensimmäinen tehtävä on kotimaan puolustaminen.

Puolustusbudjetin leikkaukset sekä tuleva puolustusvoimauudistus asettavat puolustusvoimat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Säästöjä vaaditaan jo vuodelle 2012. Helppoja ratkaisuja asiaan ei ole, mutta kertausharjoitusten merkittävää vähentämistä pikaisena säästökeinona on vältettävä, toteaa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori Mika Hannula.

Tulevissa puolustusbudjetin leikkausten kohdentamisissa on kyse arvovalinnoista. Leikkauslistalle on esitetty mm. reserviläisten kertausharjoituksia sekä varusmiesten maastovuorokausia. Tällä hetkellä reserviläisten kertausharjoitukset maksavat noin 20 miljoonaa euroa. Tällä summalla harjoitetaan vuosittain noin 25 000 reserviläistä.

Julkisuudessa on esitetty, että leikkaamalla kertausharjoitettavien reserviläisten määrä 10 000 henkilöön saadaan säästöjä 12 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin esitetään 5 %:n kasvua. Näin ollen vuonna 2012 sotilaalliseen kriisinhallintaan käytettäisiin 123 miljoonaa euroa. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin mitä kertausharjoituksiin varataan rahaa ensi vuonna. Tällä summalla pystytään pitämään yllä yhtä vajaata jääkärikomppaniaa Afganistanissa. Ymmärrän hyvin, että on tärkeää näyttää Suomen lippua kansainvälisessä kriisinhallinnassa, mutta sillä varjolla ei saa laiminlyödä kotimaan puolustuksen uskottavuutta, Hannula korostaa.

Reserviupseeriliiton erityinen huolenaihe puolustusbudjetin leikkauksen yhteydessä on, että kertausharjoitusten alasajolla puututaan suoraan sodan ajan joukkojemme suorituskykyyn. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta noin 97 % on reserviläisiä. Sodan ajan joukkojen upseeristosta noin 4/5 on reservin upseereja.

Ilman säännöllisiä kertausharjoituksia ei voida olettaa, että yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin perustuva puolustusratkaisu olisi uskottava. Lopetetaan kertausharjoitukset neljäksi vuodeksi sitten kokonaan tai supistetaan niiden määrä alle puoleen nykyisestä, vaarannetaan joka tapauksessa suomalaisen puolustusratkaisun uskottavuus. Vaikutukset maanpuolustustahtoon ovat myös arvaamattomat.

Pahin skenaario tässä kehityskulussa on se, että neljän vuoden jälkeen joudumme toteamaan, että reserviläisarmeijan suorituskyky kertausharjoitusten alasalon vuoksi ei ole enää alkuunkaan uskottava. Tässä tilanteessa ammattiarmeijan kannattajien olisi helppo todeta, että nyt on pakko miettiä muita malleja, kuten niin sanottua valikoivaa asevelvollisuutta ja ammattiarmeijaa, Hannula muistuttaa.

Reserviupseeriliitto

Reserviupseeriliitto

Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu. Se on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä, kunhan kirjoituksen alkuperäinen lähde mainitaan kirjoituksen yhteydessä.