Ketju ei saa katketa

marraskuu 13, 2017   /   jkosonen

Reserviupseerikoulutus itsenäisessä Suomessa alkoi heti itsenäistymisen jälkeen, kun 28.12.1917 Vimpelissä alkoi kurssi reservin päällystölle. Kurssin johtajana toimi Venäjällä sotilaskoulutuksen saanut Paul von Gerich ja kouluttajina jo Suomeen palanneita jääkäreitä, mm. Aarne Sihvo, Juho Heiskanen ja Paavo Talvela. Kurssin tavoitteena oli kouluttaa ryhmän- ja joukkueenjohtajia sekä komppanian päälliköitä suojeluskunnille. Kurssin tärkeimmät oppiaineet olivat taktiikka, ase- ja ampumaoppi, maasto-oppi, linnoitusoppi ja topografia. Kurssille osallistui lähes 200 miestä ja se päättyi jo 12.1.1918.  Kurssin osanottajista noin 80 johti kevään 1918 taisteluissa joukkuetta tai komppaniaa, ja eräät jopa pataljoonaa.

Suomalaisen reserviupseerikoulutuksen käynnistymistä juhlitaan 28.12.2017 Vimpelissä järjestettävässä maanpuolustusjuhlassa.

Vimpelin kurssia pidetään suomalaisen reserviupseerikoulutuksen alkuna ja merkkinä siitä Reserviupseerikoulun lipun kulmissa on merkintä VK 1917. Lipun toisella sivulla on merkintä RUK 1920, joka kertoo Haminan Reserviupseerikoulun aloittamisvuoden.

Johtajakoulutus ja -kokemus ovat olennainen osa reserviupseeriutta. Puolustusvoimissa saadun koulutuksen ja jatkuvan itsensä kehittämisen kautta reserviupseereista kasvaa motivoituneita ja osaavia vastuunkantajia vaativiin siviili- ja sotilastehtäviin.

Tästä kaksoisosaamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta ja se konkretisoitui karuimmalla tavalla viime sotiemme aikana. Sotien aikana kaatuneista yli 5000 upseerista valtaosa oli reserviupseereita. Yrjö Jylhän sanat ”Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet”, löytyvät myös RUK:n edessä seisovan Kaatuneiden upseereiden patsaan jalustasta, ja ne kuvaavat hyvin suomalaisten aitoa kiitollisuutta kaikille sankarivainajille.

Itsenäisen Suomen sadasta ensimmäisestä vuodesta onneksi vain viisi vuotta on ollut sotavuosia. Reserviupseereita on kuitenkin tarvittu ja tarvitaan edelleen myös rauhan ajan tehtäviin. Rauhan vuosinakin meille on tärkeää oman sotilasosaamisen ja toimintakyvyn ylläpito, jotta oman sodan ajan tehtävän hoitaminen tarvittaessa on mahdollista. Yhtä lailla tärkeää on omalla esimerkillämme viedä eteenpäin sanomaa Suomen puolustamisen sekä yleisen asevelvollisuuden tärkeydestä omassa lähiympäristössämme. Vapaaehtoinen maanpuolustus on laaja-alaista työtä turvallisemman Suomen puolesta ja meillä reserviupseereilla on siinä työssä keskeinen rooli.

Vimpelin kurssin jälkeen Suomessa on koulutettu yli 180.000 reserviupseeria. Lokakuussa Haminassa alkaneen ru-kurssi 251 aloitti noin 640 upseerioppilasta ja kurssit ovat käynnissä myös Suomenlinnassa ja Tikkakoskella. Vastuunkantajien pitkään ketjuun on siis tulossa lisälenkkejä.

Kuluvan vuoden aikana valitettavan moni liiton luottamustehtävissä toiminut reserviupseeri on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Toivottavasti lämpimät ajatukset ja hyvät muistot lohduttavat kuolleiden reserviupseeriveljien läheisiä. Aktiivisten toimijoiden äkillinen poistuminen on shokki myös reserviupseeriyhdistyksille ja -piireille. Ketju ei kuitenkaan saa katketa. Itsenäinen Suomi tarvitsee reserviupseereita toisenkin vuosisatansa aikana.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.