Keväällä tehdyn RUL:n jäsenkyselyn yksi mielenkiintoisimmista tuloksista oli erityisesti nuorten jäsenten toive liiton nykyistä suuremmasta panoksesta reserviupseerien sotilasammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Alle 36-vuotiaista vastaajista peräti 71 % nosti tämän asian esille kysyttäessä, mihin asioihin liiton pitäisi tulevaisuudessa panostaa nykyistä voimakkaammin. Kaikista vastaajista saman asian toi esille hieman yli puolet. Viime vuosina liitto on tukenut sotilasammattitaidon ylläpitämistä mm. julkaisemalla Reservin kenttäjohtaja – kirjan sekä kehittämällä uuden toimintapäivän. Saadun palautteen perusteella tätä toimintaa on jatkettava ja tehostettava.
On ymmärrettävää, että juuri nuoret haluavat ylläpitää varusmiesaikana saatua koulutusta ja siihen kuuluvia tietoja ja taitoja. Reserviläisten osaamisen runkona pitää olla puolustusvoimien kertausharjoitukset. Tätä oppia voi ja kannattaa vahvistaa yhteisen koulutusorganisaatiomme, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, kursseilla ja harjoituksissa. Kertausharjoitusten määrän romahtaminen vuonna 2012 on karu tosiasia, joka koskettaa erityisesti nuoria reserviläisiä. Samaa niukkuutta on valitettavasti tarjolla ainakin vielä tänä ja ensi vuonna. Jos se ensimmäinen kertausharjoituskäsky lykkääntyy useammalla vuodella, tai pahimmillaan jää kokonaan tulematta, niin usko omaan osaamiseen hiipuu. Samalla usko laajaan ja osaavaan reserviin perustuvaan järjestelmäämme on kovilla.
Kertausharjoitusten vähäinen määrä näkyy jo ylennysmäärissäkin. Lippujuhlan päivänä ylennettiin 535 reserviupseeria. Edellisenä kolmena vuonna määrä on vaihdellut 750 – 940 välillä ja vuonna 2009 lippujuhlan päivänä ylennettiin peräti 1232 upseeria reservissä. Ylentäminen ei sinänsä ole itsetarkoitus, mutta sillä on suuri vaikutus paitsi reserviläisen motivaatiolle myös maanpuolustushengelle yleisemminkin. Ja ennen kaikkea se on merkki saadusta koulutuksesta ja sen mukanaan tuomasta haastavasta sijoituksesta.
Toivotaan, että ylennyksienkin kohdalla hiljalleen siirryttäisiin kertausharjoituspäivien mittaamisen sijasta yhä enemmän osaamisen arviointiin. Tällöin myös reserviläisten siviilikoulutuksen ja – työkokemuksen tuomat hyödyt sa-tehtäviin voitaisiin huomioida nykyistä paremmin. Uudet oppimisympäristöt mahdollistavat osaltaan omaehtoisen kouluttautumisen sekä osaamisen arvioinnin aikaisempaa paremmin. Nämä asiat ovat varmasti olleet esillä myös pääesikunnan johtamassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reservin koulutuksen kehittämistä pohtineessa työryhmässä, jossa myös keskeiset maanpuolustusjärjestöt ovat olleet edustettuna.
MPK on viime vuosina pystynyt pitämään laajan koulutustarjontansa ja antamansa koulutusvuorokausien määrän aikaisempien vuosien tasolla. Ilahduttavaa on ollut puolustusvoimien tilaaman koulutuksen vankka asema MPK:n koulutuksessa. Sijoituskelpoiselle, mutta ilman sijoitusta olevalle, reserviläiselle erityisen tärkeitä ovat MPK:n sotilaallisia valmiuksia kehittävät kurssit ja harjoitukset. Näihin on lähtökohtaisesti jokainen reserviläinen tervetullut ja sijoittamattomalle reserville ne ovat käytännössä ainoa mahdollisuus saada vapaaehtoista sotilaskoulutusta.
Monessa tapauksessa reserviläisen paras kouluttaja on osaava reserviläinen. MPK:n laajan koulutustarjonnan mahdollistaa aktiivisten reserviläiskouluttajien joukko. Suuri kiitos kaikille kouluttajille.
Reserviupseeriuteen kuuluu erottamattomina osina oman osaamisen ylläpitäminen ja itsensä jatkuva kehittäminen. Siihen velvoittaa varusmiesaikanamme saatu koulutus ja sen mukanaan tuoma vastuu. Tätä vastuuta ei voi siirtää kenellekään, vaan jokaisen meistä on se kannettava sodan ajan tehtävästä tai sen puuttumisesta riippumatta.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
