Maanpuolustusjärjestöjen yhteistyöstä

Maanpuolustusjärjestöjen yhteistyöstä

toukokuu 16, 2012   /   rul

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on julkisuudessa esitetty useita malleja siitä, miten Puolustusvoimien kanssa samanaikaisesti myös vapaaehtoista maanpuolustusta voitaisiin kehittää. Hyvä niin, sillä myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä ja tarpeet kehittyvät ajassa. Esillä ovat olleet ajatukset mm. maanpuolustusjärjestöjen rakenteesta, edelleen maanpuolustusjärjestöjen yhteisestä kattojärjestöstä ja mahdollisesti järjestöjen yhdentämisestä. Joissain esitetyissä kehitysmalleissa on kuitenkin unohtunut, mitä ehdotuksilla oikeastaan pyrittäisiin saavutettamaan, ja miten vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä nyt kuluvana vuonna 2012 toimii.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskentän keskeisimpiin ja suurimpiin toimijoihin luen Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) lisäksi Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitto ry:n (RES) ja Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n (MPKL). Näissä järjestöissä tehdään valtaosa vapaaehtoisesta reserviläistoiminnasta. Myös muiden vapaaehtoisen maanpuolustuskentän järjestöjen toiminta on arvokasta ja merkittävää, mutta seuraavassa keskityn yksinkertaisuuden vuoksi kolmen suurimman väliseen yhteistyöhön ja rooleihin, sekä palaan tätä kautta koko vapaahetoisen maanpuolustuksen kentän toimintaan.

Nykyinen maanpuolustuskentän järjestörakenne on kehittynyt historian saatossa. Nykyisin järjestöistä MPKL profiloituu kiltatoiminnan osaajana, RUL reserviupseerien kattavana edunvalvojana ja maanpuolustusvaikuttajana, sekä RES avoimena maanpuolustusjärjestönä jonka jäsenistö koostuu valtaosin aliupseeri- ja miehistökoulutetuista. Liittojen toimistot toimivat samassa rakennuksessa, joka mahdollistaa toimistojen välisen päivittäisen yhteydenpidon. Liittojen puheenjohtajat ja puheenjohtajistot kokoontuvat säännöllisesti yhteispalavereihin, jossa käsitellään ajankohtaiset maanpuolustusasiat sekä liittojen yhteistyössä ajankohtaiset asiat. Lisäksi vapaahetoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteiset lausunnot muodostetaan näissä palavereissa. Esimerkki käytännön yhteistyön jatkuvasta kehittämisestä on aiemmin julkaistu selvitystyö, jossa käsiteltiin yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia tiedoitustoiminnan ja hallintopalveluiden saralla. Selvityksen pohjalta tehtyjä päätöksiä julkaistaneen lähikuukausina, kun liittojen päättävät elimet ovat käsitelleet selvitystyöryhmän suositukset.

Maanpuolustusjärjestöt ovat lisäksi viime vuosikymmeninä organisoineet liikunta- ja koulutustoimintansa yhteisiin instansseihin: Reserviläisurheiluliittoon (RESUL) ja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen (MPK). Jälkimmäinen on vuoden 2008 alusta lähtien ollut julkisoikeudellinen yhdistys, sen koulutuksellisen roolin korostuessa entisestään Puolustusvoimien säästötarpeiden seuraksena. Nämä organisaatiot on aikanaan perustettu toiminnallisista lähtökohdista toiminta-alueilla, jossa voimavarat on kannattanut yhdistää. Samoin on myös maanpuolustusjärjestöjen yhteisen varainkeräysorganisaation Maanpuolustuksen tuki ry:n kohdalla.

Edellä kuvatusta voidaan lukea, että ylimmillä organisaatiotasoilla vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyö näyttäisi nyt toimivan hyvin. Laajaa yhteistyötä tehdään myös paikallisesti. On meidän kaikkien asia varmistaa, että yhteistyö toimii käytännössä kaikkien vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhdistysten välillä, jottei vapaaehtoisen maanpuolustustyön energiaa pääse suuntautumaan eri kuppikuntien muodostumiseen.

En nykytiedoin ole vielä havainnut sellaista organisaatiomuutoksiin perustuvaa mallia vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämiseksi, jolla olisi edellytykset toimia nykyistä yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa tehokkaammin. Esitetty mahdollinen kattojärjestötason perustaminen loisi uuden hallintotason ja -kustannukset, jotka tuskin ovat tarpeellisia maanpuolustusjärjestöjen pystyessä muutoinkin yhteisiin päätöksiin. Itsenäisten yhdistysten liittäminen samaan järjestöön puolestaan voisi olla juridisesti, identiteetillisesti ja jatkuvuudellisesti hankalaa.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän tulee pystyä kehittymään ajassa, ja pystyä käsittelemään analyyttisesti esitettyjä vapaaehtoisen maanpuolustuskentän kehittämisvaihtoehtoja. Nykyiset järjestöjen omat kehittämistoimet perustuvat käytettävissä olevin tiedoin perustettuun näkemykseen, jossa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyön lisääminen toiminnallisesti ja tehokkuudellisesti mielekkäillä yhteistyöalueilla on se tehokkain väylä. Tätä yhteistyön lisäämiseen tähtäävää kehitystyötä tarvitaan jatkossa niin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kuin niiden aktiivista toimintaa pyörittävien yhdistysten välillä.

 

Kirjoittanut: Aaro Mäkelä, RUL:n 2. varapuheenjohtaja

 

Reserviupseeriliitto

Reserviupseeriliitto

Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu. Se on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä, kunhan kirjoituksen alkuperäinen lähde mainitaan kirjoituksen yhteydessä.