Mannerheim 150 vuotta

kesäkuu 14, 2017   /   jkosonen

Kesäkuun 4. päivänä tuli kuluneeksi 150 vuotta Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymästä. Vuoden 1867 kesäkuussa Louhisaaren kartanolinnassa Askaisissa syntynyt ja mm. Helsingissä ja Haminassa kouluja käynyt Gustaf Mannerheim ehti palvella pitkään ja ansiokkaasti Venäjän tsaarin armeijassa ennen kuin hän siirtyi juuri itsenäistyneeseen Suomeen joulukuussa 1917.

Suomessa Mannerheim toimi vuosina 1918 – 1946 mm. neljän sodan ylipäällikkönä, valtionhoitajana, monen kansalaisjärjestön johtajana, puolustusneuvoston puheenjohtajana sekä tasavallan presidenttinä. Noina vuosina Suomen itsenäisyys varmistettiin, yhteiskunta vakautettiin ja luotiin vankka pohja nykyiselle Suomelle, joka on monella mittarilla yksi maailman onnistuneimmista valtioista. Yksin Mannerheim ei tätä tietenkään tehnyt, mutta hänen osakseen tuli olla monta kertaa vaikeimmilla hetkillä vastuunkantajana ja lopullisen päätöksen tekijänä. Hänen menestyksensä pohjautui varmasti osaamiseen, kokemukseen ja täydelliseen tehtävään sitoutumiseen, mutta paljolti myös siihen, että kansalaiset ja sotilaat luottivat häneen vankkumattomasti vaikeimmillakin hetkillä.

Talvisodan päätyttyä 14.3.1940 julkaistussa Ylipäällikön päiväkäskyssä (n:o 34) Mannerheim kiitti sotilaitaan toteamalla: ” Sotilaat! Olen taistellut monilla tantereilla, mutta en ole vielä nähnyt vertaisianne sotilaita.” Hän antoi tunnustuksen kaikille kenttäarmeijan henkilöstöryhmille sekä lotille ja kotirintaman työläisille. Erityiskiitoksen Mannerheim osoitti reserviupseereille: ” Kiitän Teitä kaikkia, upseereita, aliupseereita ja miehistöä, mutta tahdon erikoisesti painostaa reserviupseereiden uhrautuvaa uljuutta, heidän velvollisuudentuntoaan ja etevyyttä, millä he ovat täyttäneet tehtävän, joka ei alkuaan ollut heidän. Niinpä on heidän uhrinsa prosenttimäärältään sodan korkein, mutta se on annettu ilolla ja horjumattomalla velvollisuudentunnolla.”

Reserviupseerit eivät ole peitelleet arvostustansa ja kunnioitustaan Mannerheimia kohtaan. Ei sotien aikana eikä niiden jälkeen. Mannerheim kutsuttiin Suomen Reserviupseeriliiton kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1941. Hän on edelleen RUL:n ainoa kunniapuheenjohtaja. Mannerheim kuoli 28.1.1951 Sveitsissä ja hänet haudattiin Hietaniemeen 4.2.1951. Viimeiselle matkalle marsalkkaansa oli saattamassa 4100 siviilipukuista reserviupseeria ja lisäksi 2300 sotilaspukuista reserviupseeria muodosti kunniakujan Hietaniemen kappelin ja Mechelininkadun väliselle katuosuudelle. Satoja reserviupseereita oli myös mukana ylioppilaiden muodostamassa kunniakujassa.

Mannerheimin viime sotien sotilaista on joukossamme enää noin 15.000 veteraania ja poistuma heidän joukossaan on nopeaa. Viimeksi kuluneiden viikkojen aikana viimeiseen iltahuutoon on sotaveteraaneista kutsuttu mm. presidentti Mauno Koivisto ja RUL:n kunniajäsen, majuri Pentti Perttuli. Aika on vääjämättä vaihtumassa. Horjumattomalla vastuuntunnolla kaikkien reserviupseereiden tehtävänä on nyt varmistaa, että jokainen Mannerheimin sotilas voi viettää viimeiset vuotensa arvokkaasti, saaden kaiken tarvitsevansa tuen.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.