Näytön paikka

Näytön paikka

maaliskuu 22, 2013   /   jkosonen

Paljon keskustelua aiheuttanut puolustusvoimauudistus etenee. Uudistukseen liittyy sodan ajan joukon merkittävä pienentäminen sekä usean varuskunnan lakkauttaminen. Nykyistä pienemmät sa-joukot tarkoittavat sitä, että reserviläisten suhde puolustusvoimiin muuttuu olennaisesti. Yhä harvemmalla yli 35 vuotiaalla on jatkossa enää sodan ajan sijoitusta. Toisaalta niiden reserviläisten kohdalla, jotka saavat jatkosijoituksen, side puolustusvoimiin muodostunee nykyistä tiiviimmäksi.

Puolustusvoimien sijoituksista vapautuville reserviupseereille on todellista tarvetta muiden viranomaisten poikkeus- ja häiriöolojen organisaatioissa. Jos tämän kokeneen reservin osan osaamista halutaan oikeasti hyödyntää kokonaisturvallisuuden parantamisessa, pitää viranomaisten yhteistyötä tiivistää pikaisesti, jotta saadaan kartoitettua, kuinka paljon ja millaisiin tehtäviin reserviläisiä kannattaa kouluttaa ja käyttää.

Puolustusvoimauudistuksen paikalliset vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti maan eri osissa. Varuskuntien mukana uhkaa loppua ampumatoiminta useimmilta kiinni menevien joukko-osastojen ampumaradoilta. Näiden säilyttäminen toiminnassa vaatii kaikilta osapuolilta, mutta erityisesti puolustusvoimilta ja kunnilta, myönteisen asenteen ja kannustavien puheiden lisäksi myös taloudellisia panostuksia.

Pohjimmiltaan välttämättömän puolustusvoimauudistuksen tehtävänä on säilyttää sodan ajan joukkojemme suorituskyky, ei suinkaan ajaa sitä alas. Reserviläisten kannalta yksi uudistuksen positiivista asioista on paikallispuolustuksen vahventaminen paikallisjoukoilla. Näitä joukkoja on suunniteltu käytettäväksi muun muassa paikallisiin taistelu-, suojaus- ja valvontatehtäviin, joukkojen perustamiseen, alueellisten ja operatiivisten joukkojen tukemiseen, yhteydenpitoon viranomaisten kanssa sekä niiden tukemiseen. Myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen roolin korostuminen paikallisjoukkojen koulutuksessa on kannatettavaa.

Paikallisjoukkojen merkitys puolustuksellemme selviää kuitenkin vasta, kun tiedämme, paljonko joukkoja perustetaan sekä kuinka ne koulutetaan ja varustetaan. Mikäli joukkojen määrä jää kovin pieneksi ja mikäli niiden runko-osien koulutukseen ei pystytä suuntaamaan kertausharjoituksia, ei paikallisjoukoista muodostu merkittävästi puolustustamme vahvistavaa elementtiä. Paikallisjoukkojen yhteyteen suunniteltujen kokonaisturvallisuuden toimintojen, siis mm. virka-avun antaminen muille viranomaisille, kytkeminen osaksi joukkojen toimintaa vaatii sekin ennakkoluulottomuutta sekä aktiivista ja avointa yhteistyötä viranomaisten kesken.

Paikallisjoukkojen koulutus ja toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Koulutuksesta suuri osa toteutettaneen MPK:n kursseilla viikonloppuisin ja iltaisin vapaaehtoisten reserviläisten toimiessa kouluttajina ja koulutuksen suunnittelijoina. Tämä voi käytännössä onnistua vain jos kouluttajien lisäksi itse joukkoihin saadaan sitoutumaan riittävä määrä aidosti vapaaehtoisia reserviläisiä.

Reserviläisiltä pitää löytyä halukkuutta sitoutua riittävän pitkäksi aikaa koulutukseen ja sen mukanaan tuomaan tehtäviin. Samalla on pidettävä huolta omasta kenttäkelpoisuudesta siten, että pystyy suoriutumaan oman tehtävänsä fyysisistä vaatimuksista.

Puolustusvoimilta vaaditaan nyt avointa mieltä, jotta sitoutumiskykyisille reserviläisille löytyy mielekkäitä tehtäviä. Paikallisjoukkojen sijoituksia täytettäessä pitää ensiksi käydä läpi ne reserviläiset, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa osaamisensa kehittämiseen myös vapaaehtoisesti. Samassa yhteydessä puolustusvoimien kannattaa käydä läpi myös oma ohjeistuksensa vapaaehtoisen koulutuksen osalta. Toimintaa turhaan jäykistävät hallinnolliset ohjeet on muutettava joustavammiksi. Jos jotain asiaa ei ole välttämätöntä kieltää turvallisuuden takia, niin sitä ei kannata kieltää varmuuden vuoksi pelkästä kieltämisen ilosta. Esimerkiksi puolustusvoimien aseiden käyttöä MPK:n sotilaallisia valmiuksia kohottavilla kursseilla ei ole perusteltua kieltää kategorisesti.

Nyt onkin näytön paikka paitsi reserviläisillä myös puolustusvoimilla ja muilla viranomaisilla. Se vaatii asenteiden ja toimintojen reivaamista jokaiselta toimijalta. Kun tavoite on meille kaikille yhteinen ja tärkeä, kokonaisturvallisuuden lisääminen rajallisilla resursseilla, niin tämä kyllä onnistuu.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.