Ohi on – ja rankasti

Asevelvollisuuden lakkauttajat ovat jälleen liikkeellä. Nyt keinona on oikeusministeriön ylläpitämä sähköinen kansalaisaloite, joka nykymuodossaan on varsin mutkaton tapa kerätä henkilöiden nimiä aloitteisiin. Kansalaisaloitteen allekirjoittajiksi tarvitaan 50 000 äänioikeutettua, jotta aloite lain säätämiseksi tai muuttamiseksi otetaan eduskunnassa käsittelyyn. Asevelvollisuuden lakkauttamiseksi –kampanjan takana on perinteisiä asevelvollisuutta kritisoivia järjestöjä sekä muutamia julkisuudestakin tunnettuja yksityishenkilöitä.

Ohi on -kampanjaa ja sitä tukevien henkilöiden kommenteista tulee lopputulokseen, että yleisen asevelvollisuuden vaihtoehtoina on joko ammattiarmeija tai kaikille pakollinen asepalvelus, koskien siis myös naisia. Vaihtoehdot edustavat varsin ääripäitä eri puolustusratkaisujen kentässä. Toisin sanoen lopputuloksella ei tunnu olevan niin suurta merkitystä, kunhan yleinen asevelvollisuus vaan saadaan lakkautetuksi.

Ammattiarmeijan ylläpitäminen vaatisi Suomelta vähintään kaksinkertaisen puolustusbudjetin nykymuotoiseen järjestelmään verrattuna. Tämän voimme todeta vertaamalla järjestelmäämme muiden Euroopan maiden ja eteenkin pohjoismaiden puolustusbudjetteihin. Tanskassa puolustusbudjetti on noin 15 % suurempi, Ruotsissa ja Norjassa lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Tanskan, jonka väkiluku on suunnilleen sama kuin Suomen, puolustusbudjetista lähes 80 % menee suoraan henkilöstömenoihin. Materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin jää Tanskalla kaksi kertaa vähemmän rahaa käytettäväksi kuin Suomella. Tanskalaiset ovatkin erittäin huolissaan maansa turvallisuudesta, koska heidän kokemat raskaat henkilö- ja materiaalitappiot Afganistanissa syövät ison loven juuri tähän ohueksi jääneeseen budjettisektoriin.

Ruotsissa puolustusmäärärahoilla hankitaan laadukasta materiaalia ja maata puolustetaan maailman eri kriisipesäkkeissä, kuitenkaan omien rajojen puolustamiseen ei vapaaehtoisia tunnu löytyvän. Kun yhteys kansalaisten ja maan sotilaallisen puolustuksen välillä katkeaa, menetetään silloin myös erittäin suuri osa maanpuolustustahtoa. Kyvyllä puolustaa maata ei ole merkitystä, jos siihen ei ole tahtoa. Ja jos kansalaisilla ei ole maanpuolustustahtoa, ei sitä ole heidän ammattisotilaillakaan.

Ammattiarmeijoiden ylivertaisuutta julistetaan Ohi on –kampanjassa. Asiaa perustellaan usein muiden Euroopan maiden päätöksillä siirtyä ammattiarmeijaan. Tosiasia kuitenkin on, että kyseisissä maissa yleinen mielipide ei välttämättä enää tuekaan ammattiarmeijaa, mutta siihen siirtyminen on ollut lopullinen ratkaisu. Paluuta vanhaan ei enää ole.

Kampanjan tukijoihin kuuluu myös poliittisia järjestöjä ja yksityishenkilöitä. Ilmeisesti hekin ovat valmiita kaksinkertaistamaan puolustusbudjetin, jos Suomi siirtyisi ammattiarmeijaan? Kovin erilaista viestiä eduskunnassa tosin kyseiset puolueet ovat viestittäneet, kun aikaisempina vuosina puolustusbudjeteista on keskusteltu. Ammattiarmeija veisi Suomen todennäköisesti myös Natoon. Onko tämäkin edellä mainittujen puolueiden intresseissä nykyään?

Suomelle paras ratkaisu on edelleen yleinen asevelvollisuus. Sille on vahva kannatus niin kansalaisten kuin päättäjiemmekin keskuudessa. Se on kustannustehokas, maanpuolustustahtoa ylläpitävä, kansalaisia yhdistävä ja kasvattava instituutio, josta emme halua luopua.

Kirjoittaja: Mikko Halkilahti, RUL:n 1. varapuheenjohtaja