Valtioneuvoston puolustusselonteko 2017 on kokonaisuudessaan hyvin valmisteltu ja tiivis dokumentti, jossa esitellään puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteon esitysmuoto tekee siitä helposti luettavan, mutta samalla se on johtanut monen asian liiankin pelkistettyyn käsittelyyn. Selonteon selkeyttä vaikeuttaa myös eräiden vakiintumattomien termien käyttö.
Selonteossa keskitytään luonnollisesti Suomen sotilaalliseen puolustukseen. Selonteossa olisi tullut ottaa selkeämmin kantaa myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen, koska puolustushallinolla on tässäkin kokonaisuudessa keskeinen rooli. Varmaa on, että näihin laajemman turvallisuuden tehtäviin on tulevaisuudessa sijoitettava merkittävästi nykyistä enemmän puolustusvoimien sodan ajan joukoista vapautuneita, kokeneita reserviläisiä. Mielellään selonteossa olisi nähty myös mainintaa kansalaisten yleisestä varaamisrekisteristä. Se kun on kuitenkin ehdoton edellytys, jotta henkilöt voidaan luotettavasti sijoittaa eri viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin.
Selonteossa vahvistetaan taas kerran, että Suomen puolustusratkaisu perustuu koko maan puolustamiseen, joka on mahdollista vain laajasti toteutettavan yleisen asevelvollisuuden ja riittävän suuren koulutetun reservin kautta. Siihen nähden asevelvollisuutta, reservin toimintaa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä käsitellään selonteossa hämmästyttävän suppeasti, vain kahdessa kappaleessa.
Reservin osaamisen ja vapaaehtoisuuden nykyistä parempi hyödyntäminen ovat avainasioita, mikäli reservin toiminnasta halutaan merkittävää lisäpanosta puolustusvalmiuteen.
Selonteossa korostetaan maanpuolustustahdon merkitystä yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä. Vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on keskeinen rooli maanpuolustustahdon ylläpidossa. Tämän lisäksi maanpuolustusjärjestöillä on monia muitakin tärkeitä tehtäviä, jotka on syytä muistaa. Järjestöillä on merkittävä rooli mm. maanpuolustusviestinnässä sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajien ja osanottajien rekrytoinnissa. Järjestöjen osaamista voidaan hyödyntää nykyistä enemmän myös henkilöstön sijoittamisessa sodan ajan tehtäviin erityisesti paikallisjoukoissa. Tämä tarkoittaa käytännössä suosituksia sijoitettavista henkilöistä heidän osaamisen, harrastuneisuuden, toimintakyvyn ja halukkuuden perusteella. Sijoittaminen itsessään on toki aina ja yksiselitteisesti puolustusvoimien tehtävä.
Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ovat lisäksi merkittäviä reserviläisten omaehtoisen toiminnan mahdollistajia. Tästä yhtenä esimerkkinä on laaja, reserviläisten ampumataidon ylläpitämisen mahdollistava ampumatoiminta. Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistykset järjestivät vuonna 2016 yli 4700 ampumaharjoitus ja -kilpailutilaisuutta, joihin osallistui yli 24000 henkilöä. Vastaavasti oman toimintakyvyn ylläpitoon tähtääviä maasto- ja liikuntatilaisuuksia järjestettiin vuonna 2016 yli 5800 ja niihin osallistui lähes 34000 henkilöä. Nämä tapahtumat ja muu monipuolinen reserviupseeritoiminta ovat esimerkkejä vapaaehtoistyöstä, jolla on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämisessä.
Suomen itsenäisyyden juhlavuonna meidän kaikkien aktiivireserviläisten on syytä olla ylpeitä tekemästämme, tärkeästä työstä isänmaan puolesta.
Janne Kosonen
Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan sekä erilaiset hybriditoimenpiteet läntisiä maita vastaan ovat edelleen jatkuneet. Turvallisuusympäristömme olosuhteet ovat pitäneet kansallisen puolustuksemme ja
Turvallisuusympäristömme on valitettavasti paljon rauhattomampi, kuin vielä muutama vuosi sitten. Ukrainan sodan lisäksi levottomuutta herättävät mm. Itämeressä olevaan infrastruktuuriin kohdistuneet
Osallistuin heinäkuussa kolmannen kerran Hollannissa Nijmegenin kaupungissa järjestettävälle legendaariselle nelipäiväiselle marssille, Vierdaagselle. Suomalaisia lähti suorittamaan 160 kilometrin sotilassarjaa noin kahdeksankymmenen
Käytämme sivustolla evästeitä, joista muodostuu EU:n Tietosuoja-asetuksen tarkoittama henkilörekisteri, jonka rekisterinpitäjä on Suomen Reserviupseeriliitto. Evästeet ovat pieniä, selaimeen tallennettavia tiedostoja, joita ilman käyttäjää ei pystytä sivustolla yksilöimään.
Tästä näkymästä hyväksytään tai hylätään eri tyyppisiä evästeitä erikseen. Suostumuksen voi milloin tahansa peruuttaa ja hyväksyntä on voimassa enintään 7 vrk ajan.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet ovat evästeitä, joita sivun tavanomainen käyttö edellyttää. Tällä sivustolla välttämättömiä evästeitä käytetään ainoastaan siihen, että tekemäsi valinnat hyväksytyistä tai hylkäämistäsi evästeistä voidaan muistaa.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivusto käyttää Google Analytics -palvelua, jota käytämme kävijämäärien ja sivustojen käyttötapojen analysoinnissa. Google Analytics yhdistää näitä tietoja omiin käyttäjätietoihinsa oman tietosuojapolitiikkansa mukaisesti.
Hyväksymällä kolmannen osapuolen evästeet mahdollistat näiden tietojen käytön.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!