Teksti: Janne Kosonen

Sotilaan pitää osata ampua

Ampumataito on keskeinen osa sotilasosaamista. Ei olekaan ihme, että ampumatoiminnalla on ollut tärkeä rooli myös reserviläistoiminnassa kautta vuosikymmenien.

Tänään reservin ampumatoiminta on erittäin monipuolista. Lajikirjo vaihtelee ilma- ja eko-aseammunnoista aina haastaviin tarkka-ammunta ja SRA-lajeihin sekä palvelusammuntoihin. Perinteiset ratalajit keräävät myös laajat osanottajamäärät, kuten elokuun puolessavälissä Kouvolan Tyrrissä käydyt ensimmäiset Reservin ampumamestaruuskisat osoittivat.

Tyrrin kisat olivat samalla hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. RUL:n ja RES:n ensimmäiset yhteiset mestaruuskilpailut mahdollisti puolustusvoimien, Kouvolan kaupungin ja paikallisten ampumaseurojen tuki sekä erityisesti paikallisten reserviläisten iso työpanos.

Ampumatoiminnan tulevaisuutta on viimeksi kuluneiden vuosien aikana uhattu kahdesta suunnasta. Toinen on ollut tiukentunut aselainsäädäntö, joka on tehnyt erityisesti pistooliammunnan aloittamisesta tosi työlästä. Kun oman pistoolin hankintaan vaaditaan kahdenkymmenen vuoden ikä ja kahden vuoden ohjattu harjoittelu, ei jatkossakaan ole odotettavissa nuorien pistooliampujien määrään suurta kasvua.

Toinen, ja vielä edellistäkin suurempi uhka, kohdistuu ampumarataverkostoon. Tiukentuvat ympäristövaatimukset, kuntien halu kaavoittaa asutusta ampumaratojen läheisyyteen sekä puolustusvoimien harveneva ampumarataverkosto vähentävät ampumaratojen määrää. Erityisesti eteläisessä Suomessa ampumaratojen vähäisyys vaikeuttaa olennaisesti ampumaharrastuksen aloittamista ja jatkamista.

Kesän aikana RUL on antanut lausunnot Helsingin kaupungille Kivikon ampumaurheilukeskuksesta, Päijät-Hämeen liitolle maakuntakaavaan liittyen Hälvälän ampumaurheilukeskuksesta, sisäasiainministeriölle luonnoksesta ampumarata- ja ampuma-aseasetukseen sekä lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeudesta aselupa-asioissa annettuun asetukseen. Kaikissa lausunnoissa liitto korosti ampumaratojen tärkeyttä myös osana laajaan reserviin perustuvaa suomalaista puolustusratkaisua.

Reservin ampumataidon ylläpidossa puolustusvoimilla pitää olla tulevaisuudessa nykyistä suurempi rooli. Yksi mahdollisuus tähän voisi olla RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahden esittämä ajatus säännöllisistä ampumapäivistä, jonne jokainen halukas reserviläinen voisi ilmoittautua mukaan. Aktiivireserviläiset voisivat hoitaa, aseita ja patruunoita lukuun ottamatta, kaikki päivän järjestelyt yhteistyöllä MPK:n kanssa. Samalla puolustusvoimat pääsisi helposti suoraan yhteyteen reserviläisiin ja mahdollisesti myös rekrytoimaan sopivia henkilöitä sodan ajan joukkoihin.