Suomi tarvitsee reserviupseereita

kesäkuu 1, 2015   /   jkosonen

Itsenäisen Suomen ensimmäinen armeija luotiin nopeasti. Reservin päällystön kouluttaminen alkoi jo joulukuussa 1917, kun Vimpelin kurssi käynnistyi. Pian tämän jälkeen alkoi Vöyrin sotakurssi. Ensimmäinen reserviupseerikurssi piti aloittaa maaliskuussa Seinäjoella, mutta todellisuudessa se alkoi 25.3.1918 Kotiniemessä lähellä Vilppulaa. Seuraavaan päivään mennessä Reserviupseerikouluun, kuinka Mannerheimin päiväkäskyssä nro 30 kurssia nimitetään, oli ilmoittautunut 118 oppilasta. Kurssin lopullinen osanottajamäärä oli 121 oppilasta ja se kesti vain kuukauden, päättyen 26.4. Mikkelissä. Reserviupseereiden koulutusta jatkettiin Mikkelissä ja Viipurissa ja alkuvuodesta 1919 vakinaisessa palveluksessa oli 940 aktiiviupseeria ja 250 reserviupseeria.

Vuonna 1920 reserviupseereiden koulutus siirtyi Haminaan, jossa ensimmäinen 143 upseerioppilaan kurssi alkoi 1.4.1920. Tämän jälkeen Haminan Reserviupseerikoulu on kouluttanut itsenäisen Suomen sodan- ja rauhanajan tarpeisiin yli 174 000 johtajaa.

Suomalaisen yleisen asevelvollisuuden yksi vahvuuksista on se, että puolustusvoimat voi jokaisesta saapumiserästä valita koulutettavaksi parhaiten sopivat henkilöt kuhunkin tehtävään. Johtajatehtäviin valinta tapahtuu peruskoulutuskauden, eli noin seitsemän viikon palveluksen, jälkeen. Valinnassa vaikuttavat eniten peruskoulutuskaudella osoitetut kyvyt ja persoonalliset johtajaominaisuudet. Sukupuoli, vanhempien ammatti tai koulutustausta eivät vaikuta johtajavalintaan. Jokainen lähtee alokkaaksi tullessaan samalta viivalta.

Kaikki johtajakoulutukseen valittavat käyvät aliupseerikurssin ensimmäisen jakson. Reserviupseereiksi koulutettavat jatkavat sen jälkeen reserviupseerikurssilla. Reserviupseerikoulutukseen valitaan edelleen alle 10 prosenttia saapumiserästä.

Reserviupseerit ovat vastuunkantajia. Tämä rooli meille on tullut erottamattomana osana saamamme koulutusta. Se velvoittaa meitä paitsi sodan myös rauhan aikana. Tiukoissa paikoissa vastuunkantokykyämme on testattu käytännössä niin sodan kuin rauhan vuosina.

Äskettäin saapuneet reserviläiskirjeet kertoivat alle 60 -vuotiaille reserviupseereille millainen sodan ajan tehtävä kullakin on. Suuri osa kirjeen saajista on varattu oman työnantajansa poikkeusolojen organisaatioon ja vielä useampi reserviläinen sai kirjeen, jossa hänen kerrotaan olevan puolustusvoimien reservissä ilman tiettyä määrättyä tehtävää.

Jokaista kansalaista tarvitaan Suomen kokonaisturvallisuuden varmistamisessa. Reserviupseerikoulutuksen mukanaan tuoma vastuunkantovelvollisuus ei ole kiinni siitä, onko meillä sodan ajan sijoitusta vai ei. Voimme jatkuvasti tehdä paljon oman osaamisen, kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi.

Maanpuolustustahtoa voimme edistää joka päivä arkiaskareissamme omassa toimintaympäristössämme. Hyvä tapa maanpuolustushengen kohottamiseksi on myös lähteä juhlimaan 95 –vuotiasta RUK:ta Haminaan lauantaina 6.6. Tutuilla ympyröillä tavataan.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.