Teksti: Reserviupseeriliitto

Vaalit ja turvallisuus

Vastoin monia ennakko-odotuksia, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei noussut eduskuntavaalien isojen keskusteluteemojen joukkoon. Toki useissa vaalitenteissä tuli odotetusti käsiteltyä edessä olevat Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankinnat, tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö, mahdollisuus hakea NATO-jäsenyyttä sekä yleinen asevelvollisuus ja siihen liittyvä tasa-arvo. Mutta mitään varsinaista uutta ei noussut esille.

Valtioiden voimapolitiikan paluu on yhteiskunnassamme laajasti tunnistettu ja tunnustettu. Muuttunut turvallisuustilanne on todettu päättyneen vaalikauden useissa selonteoissa ja strategioissa. Niiden valmistelu ja avoin käsittely eri foorumeilla ehkä osaltaan vähensi tarvetta poliittiseen väittelyyn vaalien alla. Vaikuttaisi enemmänkin siltä, että turvallisuusympäristömme isosta kuvasta on varsin laaja yhteinen käsitys. Ja mikä tärkeintä, turvallisuusympäristön muuttumisen myötä valmiuden kehittämiseen ja uusien suorituskykyjen rakentamiseen on ryhdytty määrätietoisesti konkreettisin toimin.

Vain muutama päivä ennen vaaleja tasavallan presidentti Sauli Niinistö omisti suuren osan puheestaan eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä juuri turvallisuuspolitiikalle. Ylipäällikön mukaan aivan turhan vähälle huomiolle on jäänyt se johdonmukainen työ, jota eduskunta on tehnyt lainsäädännössämme olevien turvallisuusaukkojen paikkaamiseksi. Samalla hän muistutti, että myös tulevalla vaalikaudella lainsäädäntöämme on saatettava vastaamaan ympäröivän maailman realiteetteja.

Maanpuolustusjärjestöjen käytännön toiminnan kannalta tärkeät, vapaaehtoista maanpuolustusta ja ampuma-aselakia koskevat lakipakettiuudistukset eduskunta hyväksyi vasta loppusuorallaan. Lakiuudistuksen myötä vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus siirtyy maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ltä Puolustusvoimien tehtäväksi. MPK:n julkiseksi hallintotehtäväksi tulee järjestää sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa viestintää sekä kehittää varusmiespalvelukseen liittyvää tutustumistoimintaa naisille ja nuorille.

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lakiuudistuksen tarkoituksena on panna täytäntöön puolustusselonteossa mainittu tavoite vapaaehtoisen maanpuolustuksen aseman vahvistamisesta paikallispuolustuksessa. Uudistuksen onnistuessa vapaaehtoisten osaamista ja aktiivisuutta hyödynnetään aiempaa enemmän Puolustusvoimien antaman koulutuksen tukemisessa. Lakien toimeenpanon onnistumisen välttämätön edellytys on hallituksen esityksessä todettujen taloudellisten lisäresurssien osoittaminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

Uudet lait mahdollistavat vapaaehtoisen maanpuolustus- ja ampumaharrastuksen jatkumisen. Paljon on kuitenkin kiinni siitä, miten lait pannaan käytännössä toimeen. Maanpuolustusjärjestöt ovat osaltaan valmiita tarjoamaan asiantuntemustaan parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Lähivuosina tällä saralla on edessä paljon kehitystyötä, jossa tarvitaan aktiivireserviläisten panosta.

Eurovaaleihin on aikaa kuukausi. Eduskuntavaalien laimean turvallisuuspoliittisen keskustelun perusteella ei ole syytä olettaa, etteikö tavallisia kansalaisia kiinnostaisi eurooppalaisen turvallisuuskeskustelun uudet ulottuvuudet kuten Eurooppaan palaavat vierastaistelijat, terrorismi, hybridi- ja kyberuhat sekä ilmaston muutos ja suuret muuttoliikkeet. Nähtäväksi jää, mistä teemoista vaalikeskustelut lopulta käydään ja jaksavatko äänestäjät innostua parlamenttivaaleista heti eduskuntavaalien jälkeen. Vanha toteamus pätee näissäkin vaaleissa: vain annetut äänet lasketaan.

 

 

Markus Lassheikki
RUL:n liittovaltuuston pj