Vapaaehtoiset ovat voimavara

toukokuu 4, 2016   /   rul

Järjestöillä nähdään yhä useammin olevan kasvava rooli viranomaisten tukena kokonaisturvallisuudessa. Järjestöjen roolia varautumisessa ja turvallisuuden toteuttamisessa on hiljattain korostanut Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea. Turvallisuuskomitea on kokonaisturvallisuuden yhteistyöfoorumi, jossa myös järjestöillä on asiantuntijapaikka.  Komitean tärkeä tehtävä on sovittaa yhteen eri hallinnonalojen strategista varautumista. Valtioneuvoston kuusi vuotta sitten hyväksymän Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) päivittäminen kuuluu Turvallisuuskomitean vuoden 2016 ohjelmaan.

Mielenkiintoa herättää muun muassa, miten uhkakuvien painotusten nähdään muuttuneen kuluvan vuosikymmenen aikana ja toisaalta myös se, miten Turvallisuuskomitea määrittelee viranomaisten ja järjestöjen varautumiseen liittyvän yhteistyön tiivistämisen. Eli hieman pelkistäen: mihin varaudutaan ja miten järjestöt voivat tulla eri viranomaisten avuksi tuossa tärkeässä työssä.

Turvallisuuskomiteaa on jo nyt kiitettävä siitä, että Reserviupseeriliitto yhdessä yli 30 muun järjestöjen kanssa kutsuttiin helmikuussa varautumistyöpajaan, jossa pureuduttiin järjestöjen osuuteen yhteiskunnan häiriötilanteisiin vastaamisessa. Järjestöjen vahvuuksina tunnistettiin muun muassa laajat verkostot ja kyky käynnistää toiminta nopeasti ilman ohjausta. Haasteitakin toki on. Niitä ovat muun muassa järjestötoiminnan valtakunnan tason ja aluetason koordinaation riittämättömyys. Kehittämistä on myös varautumisjärjestelyjen kuvaamisessa alue- ja kuntatasolla. Haasteena nähdään lisäksi viranomaisten vaihteleva valmius hyödyntää vapaaehtoisia ja että kynnys yhteistyöhön on edelleen liian korkea. Muissa yhteyksissä on noussut esille tarve turvallisuustoimijoiden yhteiselle henkilövaraamisrekisterille.

Puolustusvoimissa vapaaehtoisuuden hyödyntäminen on lisääntynyt esimerkillisesti viime vuosikymmeninä. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva säädöspohja ja eri toimijoiden määrätietoinen yhteinen kehitystyö ovat luoneet vahvan perustan vapaaehtoisten osaamisen hyödyntämiselle. Ottaen huomioon turvallisuusympäristömme tapahtuneet muutokset sekä pyrkimykset vähentää turhaa byrokratiaa olisi kuitenkin paikallaan arvioida, ovatko kohta kymmenen vuotta vanha laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sekä alemmanasteiset normit edelleen ajan tasalla. Ja ennen kaikkea; tukevatko ne mahdollisimman hyvin nykyisiä ja tulevia tarpeita.

Suomessa vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet. Vapaaehtoiset ovat aikojen saatossa monta kertaa ratkaisevasti vaikuttaneet kansakuntamme tapahtumien kulkuun ja yhteiskuntamme kehittymiseen.  Kansalaisten halukkuus antaa osaamisensa ja aikansa tärkeiksi katsomiensa päämäärien hyväksi on voimavara, joka edistää monella tapaa arjen sujuvuutta ja myös erilaisista häiriötilanteista selviytymistä.

Reserviupseeriliiton perustamisesta tulee 17.5. kuluneeksi 85 vuotta. Vaikka menneiden vuosien ja saavutusten juhlistamiseen on aihetta, katse on jo tulevassa. Syksyn liittokokousta varten on valmisteilla järjestön seuraava kolmivuotissuunnitelma. Siinä toiminta-ajatukseen on lisätty maininta, että liitto edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Ajatus laajemmasta toimintakentästä ei ole uusi, mutta tarjoaa lähivuosina paljon tekemistä niin Reserviupseeriliitolle kuin sen jäsenille.  Jäsenten kiinnostusten, osaamisten ja ajankäytön mukaan.

Markus Lassheikki

***

Majuri (res) Markus Lassheikki on Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja

 

 

Reserviupseeriliitto

Reserviupseeriliitto

Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu. Se on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä, kunhan kirjoituksen alkuperäinen lähde mainitaan kirjoituksen yhteydessä.