Teksti: Sampo Puoskari

Viestinnän tärkeys

Viime viikkoina olemme saaneet lukea valtakunnan mediasta, kuinka jälleen kerran viestintä tai sen puute saavat aikaan sekaannusta ja väärinkäsityksiä. Jokainen viestinnän alalla edes jotenkin toimiva on saanut kokea, että viestintä on vaikeaa. Toki julkisessa keskustelussa olleet aiheet, siis erilaiset amerikkalaisten yhteisharjoitukset Suomessa, ovat asia, jossa kaikkea ei voi eikä saakaan viestiä, mutta osalta arvostelijoita sekin tuntuu unohtuvan.

Vastikään julkaistiin myös tutkimus maanpuolustusjärjestöjen tunnettuudesta. Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto ovat monelle tuttuja ja hyvä niin. Sen sijaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja Maanpuolustuskiltojen liitto ovat edelleen suurelle yleisölle tuntemattomia. Kun on itse mukana MPK:n monipuolisessa toiminnassa, tämä herättää monenlaisia pohdintoja.

Meillä Reserviupseeriliitossa teetettiin jälleen viime vuoden lopulla liuta kyselyitä jäsenistöllemme. Viestijää yllätti se, että liiton viestintää kehuttiin toimivaksi. Vanha kettu haistaa tässä tietysti heti palaneen käryä – eihän viestintä voi olla koskaan onnistunutta? Vai voiko sittenkin? Mitä me olemme tehneet sellaista, että kenttä kehuu?

Paljonkin. Uusi puheenjohtaja otti käyttöön erinomaisen Kenttäpostin rinnalle jäsenkirjeet, jotta viesti menisi perille varmasti jokaiselle sähköpostin omistavalle jäsenelle. Kenttäpostin ulkoasua kohennettiin, samoin liiton nettisivuja on uudistettu. Vaikka nämä kuulostavat vähäisiltä toimilta, ne näyttävät onnistuneen. Toki liitto on ollut esillä tavallista enemmän myös edunvalvonnan saralla, joten viestittävääkin on ollut.

Liiton viestintä on oma taiteenlajinsa, mutta tärkein viesti tapahtuu kuitenkin piireissä ja ennen kaikkea yhdistyksissä. Jos jäsen ei kuule omasta yhdistyksestään eikä tiedä sen toiminnasta, jäsenmaksu jää helposti jossain vaiheessa maksamatta.

Aktiivisimmat kerhot lähestyvät jäsenistöään kuukausittain tiedotteella. Pienissä kerhoissa taas puheenjohtaja saattaa tehdä soittokierroksen koko jäsenistölle. Pääasia on, että yhdistykset kertovat, että ne ovat olemassa ja toimivat.

Yhdistyksen viestintä on usein puheenjohtajan ja joissain tapauksissa tiedotusupseerin harteilla. Kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta, tehokas viestintä edellyttää tietysti lisätyötä, mutta se jos mikä ei ole hukkaan heitettyä aikaa.

Pitäkää jäsenistö ajan tasalla ja kertokaa, mitä teette ja miksi. Kun oma kenttä on hallussa, viestintää voi ja pitääkin laajentaa sitten piirin ja liiton tasolle.

Sampo Puoskari
RUL:n 2. varapuheenjohtaja