Veteraanityö
RUL:nstrategiassa liiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joihin isänmaallisuuden, yleisen asevelvollisuuden, hyvän johtajuuden lisäksi kuuluu veteraanien perintö.
Keskeisiin tehtäviin tehtäviin kuuluu mm. sotiemme veteraanien henkisen perinnön vaaliminen ja heidän tukitoimintaansa osallistuminen.
Kerhon veteraanityö
Juvan Reserviupseerikerho ry:n hallitus on nimennyt veteraaniyhteyshenkilöiksi seuraavat hallituksen jäsenet: Risto Löppönen Juvan Rintamaveteraanit ry:een, rahastonhoitaja Kalevi V auhkonen Juvan Sotainvalidit ry:een ja sihteeri Esko Vuokko Juvan Sotaveteraanit ry:een. Esko Vuokko on nimetty myös Suur-Savon Sotaveteraanipiiri ry:n perinneyhteyshenkilöksi.
Reserviläiskerhojen lahjoituksena saama kenttätykki ja sen huoltaminen on osa paikallista veteraaniperinteen vaalimista. Lahjoittajien toiveiden mukaisesti tykkiin on kiinnitetty messinkikilpi, johon on kaiverrettu puhutteleva teksti:
SAINT CHAMOND 155 H 15
TÄMÄ TYKKI ON LAHJOITETTU JÄLKIPOLVILLE VETERAANIEN JÄTTÄMÄN PERINNÖN KUNNIOITTAMISEKSI SEKÄ HEIDÄN MUISTOKSEEN. Jaakko ja Maria Kontio
SINÄ OHIKULKIJA!
TÄTÄ TYKKIÄ TUOTIIN SUOMEEN TALVISODAN AIKANA 24 KPL. KAHDEKSAN NIISTÄ TUKI JR 49:n KUNNIAKASTA TAISTELUA SIIRANMÄESSÄ 1944.
MENE HILJAA JA TAPUTA TYKIN PUTKEA KIITOLLISENA ITSENÄISYYTEMME SÄILYMISESTÄ SIINÄ MAAILMANPALOSSA. SANO: ”SINÄKIN AUTOIT”! Juvan reserviupseerit ja Juvan reservinaliupseerit.
Jäsensivuston etusivulla kuva tykistä.
JR49 perinteen vaaliminen
Juvan reserviupseerit ovat osallistuneet Juvalla perustetun, JR49:ään kuuluneen II pataljoonan 7. komppanian perinnetoimintaan ja veljestapaamisten järjestämiseen.
Saimaan suojeluskuntapiirin perustama Jalkaväkirykmentti 49 oli puhdas reserviläisrykmentti, jossa vain komentajat, osa komppanioiden päälliköistä ja pieni määrä alempaa päällystöä ja alipäällystöä oli ammattisotilaita.
Rykmentin yksiköt muodostettiin seuraavien kuntien miehistä. Pieksämäki: Rykmentin esikunta ja esikuntakomppania sekä tykkikomppania; Sulkava ja Puumala: I pataljoona; Juva: II pataljoona; Kangasniemi ja Virtasalmi: III pataljoona ja Haukivuori: krh-komppania ja pataljoonien krh-joukkueet sekä rykmentin kolonnat.
JR49 vaiheista julkaistiin KTM, kapt Lauri Jantusen aloitteesta vuonna 1981 kirja, johon rykmentin vaiheet ja taistelut ovat muistiin merkitty. Sitä ennen Lauri Jantusen aloitteesta pystytettiin Juvan kirkon ja sankarihautausmaan väliseen, nykyiseen Veteraanipuistoon, muistopatsas. Patsaan 17.6.1979 vietetyssä paljastusjuhlassa rykmentin viimeinen komentaja, eversti Tapio Peitsara pitämässään puheessan osoitti sanansa jälkipolville toteamalla: ”Seisokoon tämä Isänmaan peruskalliosta lohkaistu jykevä paasi Juvan kirkonmäellä todistamassa nyky- ja tuleville sukupolville rykmentistä, jonka riveissä Savon seutujen miehet tinkimättä täyttivät velvollisuutensa taistelussa Suomen olemassaolon ja vapauden puolesta.”
Muistopatsaaseen on merkitty JR49 huomattavimmat taistelupaikat: Hiitola, Vuoksenranta, Muolaa, Kivennapa ja Riihiö sekä Siiranmäki, Äyräpää ja Vuosalmi.
Jalkaväkirykmentin veteraanit, kokoontuessaan muistopatsaan paljastusjuhlaan, päättivät, että rykmentin 7. komppania jatkaa veljestapaamisiaan Juvalla. Tapaamisten järjestelyistä ottivat vastuun juvalaiset reserviupseerit.
Lauri Jantusen aloitteesta rykmentin veteraanit tekivät taistelupaikoilleen perinnematkoja useampana vuotena. Tekstikuvamme on tällaiselta matkalta: rykmentin veteraanit, lääkintöneuvos Rainer Nuutinen (vasemmalla), kerhomme perustajapuheenjohtaja, 7.K:n päällikkö Reino Taskinen (toinen oikealta) ja perinnematkalle kutsuttuina, kerhomme perustajajäsen Sergei Kirtola (toinen vasemmalta) ja kerhomme silloinen puheenjohtaja Esko Vuokko (oikealla). Reino Taskinen ja Esko Vuokko ovat löytäneet maastosta ”ammuksia”. Kuvan Vuoksen kosken partaalla Kiviniemessä otti Juvan Lehden silloinen päätoimittaja Reijo Koponen 24.7.1990.
Perinteisille reserviläismatkoille on kutsuttu mukaan juvalaisia veteraaneja. Heidän mukana olonsa ja kertomuksensa ovat tuoneet aivan oman lisänsä matkoilta saatuihin kokemuksiin. Artikkelikuvamme on otettu Kollaan kenttähautausmaalta 1.8.2002. Asiantuntijaoppaana oli evl.evp. Anssi Vuorenmaa VL-Matkoista. Omakohtaisia kokemuksiaan välittivät veteraanit Runo Kortekallion ja Timo Laukkanen.
Tekstissä oleva kuva on 8.8.2003 matkalta, jonka aikana jätettiin kukkatervehdys kentälle jääneiden sankarivainajien muistoksi.
PLeLv 42muistolaatta
Pommituslentolaivue 42. muistolaatan paljasti ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Heikki Nikunen Juvalla 5.7.1992 vietetyn Suur-Savon XXVII maanpuolustusjuhlan yhteydessä. Kenraali Nikusen poistettua muistolaatan verhon jyrähti yli Karjalan Lennoston neljän Hawk-hävittäjän muodostelma.
Laatan paljastuspuheessaan PLeLv 42:n entinen veteraani, yli-insinööri Jorma Suomalainen kertoi laivueen vaiheista. Englantilaisten lentäjien 25.2.1940 tuomat 12 Bristol Blenheim konetta saatiin aseistettua taistelukuntoon vasta maaliskuussa. Juvalle lennetyt koneet saivat suomalaiset tunnukset BL-134-BL-145. Vajaassa kahdessa viikossa ennen talvisodan päättymistä tämä laivue teki Juvan Jukajärven jäältä käsin 62 sotalentoa Viipurinlahdelle ja Kannakselle. Myöhemmin jatkosodassa ja Lapin sodassa laivue oli ilmavoimiemme eniten sotalentoja tehnyt laivue 656 pommituslennollaan.
Laivueessa tähystäjänä lentänyt Jorma Suomalainen puheensa lopussa totesi laivueensa veteraanien katsoneen, että laivueen kunniakas toiminta ansaitsee pysyvän muistomerkin ja sen itseoikeutettu paikka on laivueen perustamispaikka ja sen ensimmäinen tukikohta Juva. Hän ilmaisi toiveensa kunnalle ja Juvan reserviupseereille, että ” muistomerkki otettaisiin hyvään hoitoon, jotta veteraanien viesti PLeLv 42:sta ja sen taistelusta isänmaamme vapauden puolesta säilyisi vielä tulevillekin sukupolvillekin.”
BL–200 Keski-Suomen ilmailumuseossa
Pommituslentolaivue 42 :n sotataival 1940-1944 on kuvattu Matti Hämäläisen kirjassa ”Kolmen sodan pommittajat”. Juvan Reserviupseerikerho otti lentolaivueen viestin vastaan ja heidän toivomustaan noudattaen Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. kerhon edustajat laskevat muistolaatalle havuseppeleen.
