Kevään toimintaa 2020

Tammikuun viimeinen viikonvaihde 2020 muodostui Klaukkalan reserviupseerikerhon jäsenille aktiiviseksi viikonlopuksi. Kun sateiset säät pitkästä aikaa vaihtuivat kuivaan pikku pakkaseen ja auringonpaisteeseen, lähti jäsenkunta liikkeelle. Lauantaiaamuna osa jäsenistöstä teki reilun kahdeksan kilometrin sauvakävelyn ja puolilta päivin kokoonnuttiin ampumaradalle. Viikonloppu huipentui sunnuntain Tammitulet-tapahtumaan kerhon laavulla.

Ampumaharrastus houkuttelee toimintaan

Ampumaradalla useat yhdistyksen jäsenet kertoivat juuri ampumaharrastuksen vetäneen mukaan toimintaan. Ammunnanjohtajana toiminut Pekka Larinoja kertoi halunneensa pitää yllä ampumataitoaan ja siksi liittyneensä kerhoon. Innostusta on lisännyt viime syksynä suoritettu metsästäjäntutkinto ja aluillaan oleva metsästysharrastus. Hän kertoi samanhenkisen, isänmaallisen ja maanpuolustustahtoisen porukan olevan itselleen tärkeä.

Liikkuvaan maaliin villikarjua ampunut Sami Palmu kertoi suorittaneensa metsästäjäntutkinnon jo varusmiespalveluksen yhteydessä. Hirvimiehelle Klaukkalan kerhon harjoitusmahdollisuudet Espoon ampumaratayhdistyksessä Lahnuksessa ovat tärkeitä.

Klaukkalan reserviupseerien puheenjohtaja Jukka Sovijärvi, innokas ammunnan harrastaja hänkin, kertoi kokevansa hieman ristiriitaiseksi vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestöjen moninaisuuden. On reserviupseerikerhoja, reserviläisyhdistyksiä, kiltoja, MPK… samalla kattilalla on monia kauhoja. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen roolin hän näkee kouluttavana organisaationa selvänä. Myös sen rooli suhteessa Puolustusvoimiin on selkeä. Toimijoiden moninaisuuden hän ymmärtää joukon identiteetin näkökulmasta. Hän kysyy, onko kuitenkaan olennaista, muodostuuko jäsenyys aselajin, koulutustaustan tai sotilasarvon pohjalta. Tärkeää on toiminnan mielekkyys ja jäsenkunta.

Klaukkalan reserviupseereissa on vajaa 70 jäsentä. Noin 15 hengen ydinjoukon kanssa on mukava puuhata, Sovijärvi tiivistää. Aktiiviporukkaan mahtuisi mukaan enemmänkin, mutta jokaisella jäsenellä on omat syynsä kerhoon kuulumiseen. Klaukkalan kerhoon kuuluminen kannatusjäsenyyden kautta on mahdollista sotilasarvosta riippumatta ja osa aktiivisimmista jäsenistämme ei ole reserviupseereita. Päivän ampujistakin heitä oli kolmasosa. Vastuuta kannetaan jäsenyyden muotoon katsomatta.

 

Tammitulilla

Viikonloppu huipentui Tammituliin kerhon laavulla. Koko perheen tapahtuma kokosi tällä kertaa 14 henkeä tulilla olon, keskustelun ja makkaranpaiston äärelle. Vuosia sitten joulutulet-tapahtuma päätettiin Etelä-Suomen joulukuun vesisateiden vuoksi siirtää tammikuulle. Ajankohdaksi vakiintui tammikuun viimeinen viikonloppu, jolloin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla vietetään perinteistä tammisunnuntaita. Tammisunnuntaina 1918 eteläpohjalaiset suojeluskunnat käynnistivät venäläisen sotaväen aseistariisunnan nuoressa itsenäisessä Suomessa. Siksi sotaa näissä piireissä kutsuttiinkin Vapaussodaksi.

Tammitulilla puhunut kerhon ”sotarovasti” Ilkka Mattila totesi puheessaan, ettei tammitulet tapahtumana liity sisällissodan vastakkainasetteluun tai nationalisten ääriliikkeiden nousuun Euroopassa. Itseasiassa päinvastoin. Vaikka Puolustusvoimien syntyhistoria on valkoisessa talonpoikaisarmeijassa, ovat vuosikymmenet demokraattisessa yhteiskunnassa ja erityisesti talvi- ja jatkosota kasvattaneet meitä yhtenäiseksi kansakunnaksi. Pienellä kansalla ei ole varaa vastakkainasetteluun. Pienen ei kannata uhota naapureilleen. Globaalit ongelmat vaativat kaikkien yhteistä ponnistelua. Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto eivät ole vain jollekin ryhmälle ”korvamerkittyjä” ominaisuuksia. Tämän ymmärtäminen edellyttää psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja, kykyä eettiseen pohdintaan ja valintoihin.

Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä korostuu usein sotilaallisten taitojen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen, Mattila totesi. Niin reserviläisinä kuin vaativissa arjen työtehtävissä nousevat tänään esille toimintakyvyn eri näkökulmat. Taistelijan mieli pitää sisällään psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn, jota tulee kehittää. Työelämässäkään ei pärjää pelkillä alan substanssitaidoilla. Jokaisen pitää huolehtia itsestään ja terveydestään. Meidän tulee kasvaa tekijöinä ja ihmisinä niin, että kykenemme toimintakykymme puolesta vastaamaan toimintaympäristön psyykkisiin, sosiaalisiin ja eettisiin haasteisiin. Parhaimmillaan vapaaehtoinen maanpuolustustyö ruokkii ja vahvistaa tasapainoisesti toimintakyvyn kaikkia ulottuvuuksia. Kaikkea tuota tarvitaan: tahtoa ja taitoa!


 

Teksti: Ilkka Mattila
Kuvat: Eki Felt