Kolmivuotissuunnitelma 2020 – 2022

 Turun liittokokouksessa 16.11.2019 hyväksytään liiton kolmivuotissuunnitelma vuosille 2020 – 2022. Liittohallituksen käsittelemä suunnitelma on lähetetty jäsenyhdistyksille liittokokouskutsun mukana.

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2020 – 2022

TOIMINNAN ARVOT

Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat:

  • Isänmaallisuus

Reserviupseereita yhdistää isänmaallisuus, joka ilmenee vahvana maanpuolustustahtona, haluna ja kykynä kehittää maamme kokonaisturvallisuutta ja tarpeen vaatiessa valmiutena puolustaa Suomea aseellisesti. Kunnioitamme veteraanisukupolvien uhrauksia ja työtä itsenäisen Suomen hyväksi.

  • Vastuuntuntoisuus

Reserviupseeri on vastuuntuntoinen ihmisten johtaja niin rauhan kuin sodankin aikana. Sotilasvalassa olemme vannoneet kantavamme vastuun myös alaisistamme. Arvojemme perustana on yleinen asevelvollisuus, joka mahdollistaa koko Suomen puolustamisen.

  • Vapaaehtoisuus

Toiminta perustuu reserviupseerien aktiiviseen vapaaehtoisuuteen. Haluamme määrätietoisesti kehittää toimintakykyämme ja omaa sotilasosaamistamme.

TOIMINTA-AJATUS

Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Liitto edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

TAHTOTILA

Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) on suomalaisten reserviupseerien arvostettu yhdysside ja edunvalvoja. RUL on itsenäinen järjestö, johon reserviupseeri haluaa kuulua.

RUL auttaa jäseniään kehittämään sotilasammattitaitoaan ja toimintakykyään. Aatteellinen toiminta ja maanpuolustustahdon ylläpito ovat liiton toiminnan perustana. RUL kehittää reservin upseereiden mahdollisuutta toimia paremmin kokonaisturvallisuuden eri tehtävissä.

RUL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden toimia monipuolisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri tehtävissä sekä verkostoitua muiden toimijoiden kanssa.

RUL on reservin päällystön koulutuksen ja toiminnan asiantuntija sekä johtamis- ja varautumiskoulutuksen tunnustettu kehittäjä ja toteuttaja. Liiton jäseninä on vähintään 35 % suomalaisista reserviupseereista. Nuorten toimintamahdollisuuksia lisäämällä ja uudistamalla varmistetaan liiton jäsenmäärän pysyminen suurena pienenevistä reserviupseerikursseista huolimatta.

Liitto on vapaaehtoisen maanpuolustuksen aktiivinen ja ennakkoluuloton kehittäjä. RUL on Suomen Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Reserviläisurheiluliiton sekä muiden maanpuolustusjärjestöjen ja kokonaisturvallisuuden toimijoiden luotettava yhteistyökumppani.

KESKEISET TEHTÄVÄT

Suomen Reserviupseeriliitto

  • Kehittää reserviupseerien sotilaallisia tietoja, taitoja ja kykyä toimia erilaisissa sodan ajan ja poikkeusolojen tehtävissä
  • Kehittää reserviupseerien valmiuksia ja kykyjä toimia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä tehtävissä
  • Liitto kehittää johtamis- ja varautumiskoulutusta sekä reserviupseerien mentoritoimintaa
  • Tekee työtä maanpuolustusedellytysten parantamiseksi sekä vahvistaa kansalaisten maanpuolustustahtoa ja -tietoutta
  • Toimii reserviupseerien etujärjestönä
  • Toimii ampumatoiminnan edunvalvojana
  • Kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta yhteistyössä maanpuolustusjärjestöjen, puolustushallinnon ja muiden toimijoiden kanssa
  • Toimii reserviupseerien, reserviupseeriyhdistysten ja -piirien yhdyssiteenä sekä tukee yhdistysten jäsenhankintaa ja -huoltoa
  • Vaalii sotiemme veteraanien henkistä perintöä sekä osallistuu heidän tukitoimintaansa
  • Vaalii upseeriperinteitä ja ylläpitää reserviupseerihenkeä
  • Osallistuu kansainväliseen reserviupseeritoimintaan

RESERVIUPSEERIT

Reserviupseerit muodostavat sodan ajan joukkojemme päällystön rungon ja he toimivat myös muissa kokonaisturvallisuuden keskeisissä tehtävissä. Reserviupseerikoulutukseen valikoituu kunkin ikäluokan korkeatasoisin ja motivoitunein joukko. Reserviupseerikoulutusta ja reserviupseereita arvostetaan laajasti niin puolustusvoimissa kuin muussa yhteiskunnassa.

Johtajakoulutus ja -kokemus ovat olennainen osa reserviupseeriutta. Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa suoritetun palveluksen, siviilikoulutuksen, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja muun jatkuvan itsensä kehittämisen kautta reserviupseereista kasvaa motivoituneita ja osaavia vastuunkantajia vaativiin siviili- ja sotilastehtäviin. Tästä monipuolisesta osaamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

Reserviupseeritoiminnan peruspilareita ovat

  • Laaja-alainen perinteinen maanpuolustustyö, johon kuuluvat mm. aatteellinen toiminta, järjestötoiminta ja tiedotustoiminta
  • Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
  • Reserviläisliikunta ja monipuolinen ampumatoiminta

Toiminnan monipuolisuus ja aktiivisuus tukevat parhaiten vahvan maanpuolustustahdon ylläpitämistä. Liitolla on toimiva koko maan kattava paikallisyhdistys- ja piiriorganisaatio. Reserviupseereiden järjestäytymisaste on suuri verrattuna muihin reservin henkilöstöryhmiin.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat monet eritasoiset ja osittain keskenään ristiriitaiset asiat. Näitä ovat mm. ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys. Nopea muutos vaikeuttaa tulevaisuuden ennustettavuutta.

Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen, tuovat haasteita koko maan asuttamiselle. Maahanmuutto ja monikulttuurisuuden lisääntyminen Suomessa sekä globalisaatio ja kansainvälistyminen vaikuttavat myös syvällisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutusta on myös teknisellä kehityksellä ja kasvavalla digitalisaatiolla.

Talouskasvun ennakoidaan hidastuvan vuosina 2020 – 2022 verrattuna edelliseen kolmivuotiskauteen. Tämä yhdessä syntyvyyden laskun ja väestön ikääntymisen aiheuttaman kestävyysvajeen kanssa edellyttävät suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien ja kustannusten jatkuvaa uudelleen arviointia.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutuksia Suomeen heijastuu maailmantalouden ja kansainvälisen politiikan kautta. Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten arvioidaan olevan selvästi suurempia kuin hyötyjen. Mahdollisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat mm. luonnonkatastrofien lisääntyminen, ruokatuotannon häiriöt sekä ihmiskauppa ja hallitsematon maahantulo.

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut olennaisesti muutamien viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mm. lännen ja Venäjän kiristyneet suhteet, hybridiuhkat ja kyberrikollisuus, vakava järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi. Turvallisuusympäristön kehitys asettaa kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja jatkuvalle valmiudelle.

Yhteiskunnan uhkien monimuotoistuessa ja puolustusvoimien sodan ajan joukkojen pienennettyä on reservin päällystöä koulutettava ja sijoitettava myös muiden viranomaisten häiriö- ja poikkeusolojen organisaatioihin.

Puolustusratkaisu ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli

Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Vuoden 2017 puolustusselonteon ja uusimman hallitusohjelman mukaan Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustusvoimien korkeimmassa valmiudessa olevia joukkoja ja järjestelmiä käytetään koko valtakunnan alueella. Laaja reservi luo puolustukselle alueellista kattavuutta ja toimintakykyä pitkäkestoisessa tai laajamittaisessa kriisissä.

Hallitusohjelman mukaan yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta kehitetään yhteiskunnan ja toimintaympäristönmuutoksia seuraten. Palvelusta suorittavien mahdollisuuksia yhdistää siviilielämä ja palvelus kehitetään. Lisäksi parannetaan naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Hallitusohjelmassa luvataan, että kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvaessa. Tavoitteena on noin 20 prosentin lisäys nykyisestä tasosta hallituskauden loppuun mennessä.

Keväällä 2019 hyväksytyt vapaaehtoisen maanpuolustuksen laki ja ampuma-aselaki vaikuttavat merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin. Hallitusohjelmassa muistutetaan, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Maanpuolustusjärjestöjen aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on merkityksellistä kansallisen puolustuksen suorituskyvyn näkökulmasta. On tärkeää, että maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit varmistetaan ja ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa turvataan.

Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, ikääntyminen, työn sitovuuden lisääntyminen ja entistä kovempi kilpailu vapaa-ajasta lisäävät reserviupseeritoiminnan tulevaisuuden haasteita. Edellä mainittujen asioiden lisäksi koulutettavien reserviupseereiden määrän pieneneminen tekee liiton jäsenmäärän pitämisen entisellä tasolla haastavaksi.

 

LIITON KESKEISET TOIMINNOT 2020 – 2022

 Järjestötoiminta

RUL:n järjestötoiminta sisältää varsinaisen järjestötoiminnan sekä aatteellisen- ja perinnetoiminnan.

Jäsenyhdistykset ja piirit ovat keskeisiä toimijoita reserviupseeritoiminnassa. Järjestötoiminnan tarkoituksena on tukea ja reserviupseeriyhdistysten ja -piirien monipuolista toimintaa. Liiton palvelut ja edut ovat sekä yhdistysten, reserviupseeripiirien että yksittäisten reserviupseerien käytettävissä.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Yhdistysten ja piirien tuloksellista toimintaa tuetaan kannustepalkkioilla ja projektituilla
  • Jäsenhuoltoon kiinnitetään erityishuomiota. Yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan viestinnällä sekä jäsenhankintapalkkioilla. Jäseniä kannustetaan aktiiviseen jäsenhankintaan
  • Yhdistyspäivillä kerätään aktiivisten yhdistysten hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, joita jaetaan kaikkien yhdistysten käyttöön. Liitto järjestää 1–2 teemoitettua yhdistyspäivää vuosittain
  • Liitto järjestää vuosittain valtakunnallisen reserviupseeripäivän
  • Vänrikkipäivätapahtumia järjestetään vuosittain 10 piirissä
  • Yhdistykset järjestävät vuosittain yhteensä sata toimintapäivätapahtumaa. Liitto tukee tapahtumia ohjelmarungoilla, tukimateriaaleilla ja palkinnoilla
  • Veteraanien tukitoimintaa jatketaan kaikilla tasoilla
  • Liiton toimikuntien työskentelyssä hyödynnetään laajasti etäyhteyksiä
  • Liiton johdon kenttäkierros toteutetaan 2020 ‒ 2021
  • Liitto osallistuu reserviupseerikoulutuksen 100-vuotisjuhlavuoden 2020 suunnitteluun, viestintään ja toteuttamiseen yhdessä RUK:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa
  • Liitto osallistuu Reserviläisurheiluliiton (RESUL) 50-vuotistapahtumiin vuonna 2020
  • Jäsen- ja piirikyselyt tehdään vuonna 2021
  • Liiton 90-vuotisjuhlavuotta vietetään erillisen suunnitelman mukaisesti vuonna 2021

Nuorten toiminta

Nuorten toiminnalla tarkoitetaan lähinnä alle 30-vuotiaille jäsenille suunnattua toimintaa.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Nuorten toimikunta valmistelee piireille ja yhdistyksille toimintamuotoja nuorille jäsenille
  • Toimikunta pitää aktiivisesti yhteyttä reserviupseerikurssien oppilaskuntiin
  • Tehostetaan viestintää yhdistysten ja piirien nuorisoupseereille
  • Parannetaan yhteistoimintaa opiskelijapiirin ja sen yhdistysten sekä liiton muiden piirien ja yhdistysten kanssa
  • Nuorisoupseerikysely tehdään vuonna 2020

Mentoritoiminta

Mentoritoiminnan tavoitteena on tavoittaa nuoria ja avustaa heitä siviilielämän opiskelu- ja työuriin liittyvissä haasteissa. Käytännössä toimintaa toteutetaan yksilömentorointina kahdenkeskisissä tapaamisissa, ryhmämentorointina tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä verkkosivuille kerätyn materiaalin ja mentorikuvauksien kautta.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Selkeytetään työnjakoa liiton mentortoimikunnan ja Reservin Mentorit säätiön kanssa
  • Jatketaan mentorointia valikoiduissa joukko-osastoissa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti
  • Laajennetaan mentorointia uusiin joukko-osastoihin
  • Liitto järjestää vuosittain yhden erillisen mentorpäivä -tapahtuman
  • Liitto osallistuu uusien mentoreiden rekrytointiin ja kouluttamiseen
  • Perehdytetään RUL:n piirit ja suurimmat yhdistykset mentortoimintaan
  • Jatketaan mentoritoiminnan kehittämistä yhdessä Reservin Mentorit säätiön, puolustusvoimien ja muiden toimijoiden kanssa

 Koulutustoiminta
Koulutustoiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää reserviupseerien sotilaallisia tietoja, taitoja ja kenttäkelpoisuutta. Toiminnan tavoitteena on erityisesti kehittää ja ylläpitää reserviupseerien johtamistaitoja sekä ihmisten johtamisessa että sotilasammattitaidollisessa johtamisessa sekä lisätä valmiuksia toimia kaikenlaisissa poikkeusolosuhteissa. Toiminnalla aktivoidaan reserviupseereja mukaan kouluttautumaan ja koulutustoimintaan. Samalla tuetaan puolustusvoimien ja MPK:n toimintaa.

Kolmivuotiskaudella vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen tulee merkittäviä muutoksia uusittujen vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain ja ampuma-aselain takia. Liitto jatkaa toimintaansa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen johtajakoulutuksen asiantuntijana, kehittäjänä ja toteuttajana. RUL toimii aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kaikilla tasoilla.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Tuetaan, ylläpidetään ja kehitetään reserviupseerien johtamistaitoja ja johtamiskoulutusjärjestelmää
  • Kehitetään ja jalkautetaan aselajikoulutusta yhdessä MPK:n kanssa
  • Järjestetään johtamisen kouluttajakoulutusta
  • Järjestetään johtamisen teemaseminaari vuosittain
  • Lisätään kouluttautumismahdollisuuksia verkossa
  • Kehitetään verkkopeli- ja simulaattoriosaamista
  • Kehitetään johtamiskoulutuksen ja -koulutusjärjestelmän markkinointia ja viestintää
  • Kehitetään yhteistyötä MPK:n ja puolustusvoimien sekä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa
  • Kehitetään Padasjoen koulutuskeskuksen toimintaa ja rakennuskantaa erillisen suunnitelman mukaisesti yhdessä alueen muiden käyttäjien kanssa
  • Selvitetään tarve Reservin kenttäjohtaja-kirjan uusimiselle

Varautumistoiminta

Varautumistoiminnan tehtävänä on kehittää reserviupseerien valmiuksia ja kykyjä toimia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä tehtävissä. Lisäksi varautumistoimikunta kehittää yhteistyössä MPK:n kanssa varautumiskoulutusta ja pitää yhteyttä kokonaisturvallisuuden kentän eri sidosryhmiin.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Vaikutetaan asetuksiin ja säädöksiin, jotka ohjaavat reserviupseerin mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan kokonaisturvallisuuden tehtävissä
  • Kytketään varautumistyö ja reserviupseerin toiminta kokonaisturvallisuuden projekteissa selkeäksi osaksi reserviläisuraa. Vaikutetaan siihen, että varautumiskoulutukseen osallistuvilla reserviläisillä on mahdollisuus saada koulutuksesta rinnasteisia kertausharjoituspäiviä
  • Piirit, yhdistykset ja jäsenet ovat aktiivisia toimijoita alueellisissa ja paikallisissa kokonaisturvallisuuden verkostoissa ja projekteissa
  • Jäsenkunnan ja yhdistysten varautumistyötä tuetaan selkeällä ja monipuolisella viestinnällä ja koulutusmateriaalilla
  • Jäsenistöä perehdytetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS) ja muihin kokonaisturvallisuuden keskeisiin dokumentteihin
  • Liitto osallistuu MPK:n varautumisen koulutusohjelman päivittämiseen ja toimeenpanoon
  • Vaikutetaan kokonaisturvallisuuden tehtäviin tarvittavan osaamisen tunnistamista ja kehittämistä sekä osaamisen käytännön saatavuutta tukevan, yleisen osaamis- ja varaamisrekisterin perustamismahdollisuuksiin

 Liikuntatoiminta

RUL:n liikuntatoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsenistön toimintakykyä kannustamalla heitä säännölliseen liikuntaharrastukseen. Painopiste on peruskunnon lisäksi sotilasosaamista ylläpitävissä lajeissa. Monipuolisella ampumatoiminnalla on erityisasema reserviläisliikunnassa. Tavoitteena on reserviläisten ampumaharrastuksen lisääminen. Merkittävä osa liikuntatoiminnasta tehdään yhteistyössä Reserviläisurheiluliiton (RESUL) kanssa.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Vaikutetaan siihen, että osoitettu toimintakyky huomioidaan nykyistä selvemmin reserviläisiä sijoitettaessa ja ylennettäessä
  • Mahdollistetaan ampumaharrastukseen säilyminen koko maassa. Keinoina ovat vaikuttaminen ampuma-aselainsäädäntöön ja muuhun ampumatoiminnan ohjeistukseen sekä koko maan kattavan reserviläisammunnan rataverkoston turvaaminen yhdessä muiden ampumisen asiantuntijajärjestöjen kanssa.
  • Jatketaan piirien ja yhdistysten ampuma-asehankintojen ja ampumaratainvestointien tukemista
  • Jatketaan toimintaa ampumaharrastusfoorumissa
  • Pyritään saamaan sotilasmoniottelu RESUL:n lajiksi. Järjestetään vuosittain Sotilasmoniottelun MILCOMP-karsintakilpailu. Perustetaan työryhmä koordinoimaan liiton sotilasmoniottelutoimintaa
  • Tuetaan jäsenten osallistumista kansainvälisiin sotilastaitokilpailuihin ja maantiemarsseihin
  • Kehitetään reserviläisliikuntaa yhdessä RESUL:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa
  • Osallistutaan RESUL:n 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin vuonna 2020

 Yhteistoiminta ja edunvalvonta

Liitto on reserviupseerien ja laajemmin koko reservin toiminnan ja aseman asiantuntija. Erityisen huomion kohteena ovat reserviupseerien koulutukseen ja käyttöön, kertausharjoituksiin, ampumatoimintaan, toimintakykyyn sekä kansainvälisiin tehtäviin liittyvät asiat. Tavoitteena on, että reserviupseereilla on mahdollisuus riittävien puolustusvoimien kertausharjoitusten ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tarjoaman koulutuksen sekä omaehtoisen toiminnan kautta kouluttautua ja saada sijoitus haastaviin sodan ajan tehtäviin. Liitto vaikuttaa siihen, että reserviupseereilla on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa sotilasammattitaitoaan sekä mahdollisuus hyödyntää osaamistaan myös muiden viranomaisten tehtävissä.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Seurataan uusittujen vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain ja ampuma-aselain täytäntöönpanoa ja vaikutetaan lakeihin liittyviin ohjeistuksiin
  • Liitto on asiantuntijana vapaaehtoista maanpuolustusta ja reserviupseeritoimintaa koskevissa prosesseissa
  • Kehitetään säännöllistä yhteydenpitoa yhteiskunnallisiin päättäjiin, puolustusvoimiin, muuhun valtion hallintoon sekä elinkeinoelämään ja tiedotusvälineisiin
  • Selkeytetään ja tiivistetään yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa.
  • Jatketaan tiivistä yhteistyötä Reserviläisliiton kanssa liitto-, piiri- ja paikallistasolla
  • Jatketaan tiivistä yhteistyötä upseerijärjestöjen kanssa
  • Jatketaan aktiivista keskustelua puolustushallinnon kanssa kansainvälisten tehtävien palvelusehdoista
  • Tuetaan pyrkimyksiä luoda Suomeen yhteinen osaamis- ja varaamisrekisteri, jossa olisi puolustusvoimien sijoitusten lisäksi tieto myös muiden viranomaisten tekemistä henkilövarauksista

Kansainvälinen toiminta

RUL:n kansainvälisen toiminnan tavoitteena on mahdollistaa reserviupseerien osallistuminen kansainväliseen toimintaan ja koulutukseen sekä kansainvälisen yhteistyön kautta tunnistaa parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja. Liiton kansanvälisen toiminnan avulla tehdään myös tunnetuksi Suomen puolustusratkaisua, puolustusvoimia ja suomalaista reserviupseeritoimintaa kansainvälisessä ympäristössä.

Omien suorien yhteyksien lisäksi liitto voi tukea reserviupseereiden, yhdistysten ja piirien osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön ja kansainvälisiin tapahtumiin.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Ylläpidetään toimivat kahdenväliset yhteistyösuhteet naapurimaiden reserviupseerijärjestöihin. Näiden lisäksi liitolla on vakiintuneet yhteistyösuhteet Itämeren alueen reserviupseerijärjestöihin (Baltic Sea Cooperation) ja Naton reserviupseerijärjestöön (CIOR)
  • Mahdollistetaan jäsenistölle osallistuminen kansainväliseen toimintaan aikaisempaa laajemmin
  • Vaikutetaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien reserviläisten palvelusehtoihin, jotta ne ovat sopusoinnussa muiden henkilöstöryhmien palvelusehtojen kanssa.
  • Parannetaan reserviupseerien mahdollisuuksia kansainväliseen kouluttautumiseen.
  • Päivitetään kansainvälisen toiminnan strategia 2021
  • Selvitetään mahdollisuus järjestää CIOR:n kesäkongressi 2020-luvulla

Viestintä

Liiton tiedotustoiminnan keskeisiä kohderyhmiä ovat nykyinen ja potentiaalinen jäsenistö sekä tärkeimmät sidosryhmät. Viestinnän keskeinen tavoite on reserviupseeribrändin kehittäminen sekä reserviupseeritoiminnasta ja toimintamahdollisuuksista kertominen.

Liiton keskeisiä viestintäkanavia ovat liiton verkkosivut, Facebook-sivu, Instagram ja Twitter sekä Reserviläinen-lehti. Liitto julkaisee piireille ja yhdistyksille suunnatun Kenttäpostia -verkkolehden noin 6 kertaa vuodessa ja jäsenistölle suunnatun Uutiskirjeen noin 11 kertaa vuodessa, sekä vaihteleville vastaanottajajoukoille suunnattuja tiedotteita tarpeen mukaan.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Päivitetään liiton graafinen ilme ja nettisivusto
  • Kehitetään liiton imagoa ja parannetaan liiton näkyvyyttä erillisellä kampanjalla
  • Tehostetaan liiton ulkoista viestintää
  • Lisätään liiton näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, mm. aktivoidaan liiton Youtube-kanava
  • Lisätään maanpuolustusjärjestöjen yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden pääsanomien viestinnässä
  • Selvitetään mahdollisuus kasvattaa viestinnän resursseja
  • Varmistetaan Reserviläinen-lehden jatkuva kehittäminen
  • Toteutetaan kyselytutkimus liiton tunnettuudesta

Talous

Tavoitteena on liiton taloudellisen perustan varmistaminen niin, että toiminnan taso pystytään pitämään liittovaltuuston ja -hallituksen määrittelemällä tasolla. RUL käyttää jatkossakin osan sijoitustuotostaan toimintakulujen kattamiseen. Jäsenmaksutulojen merkitys liiton budjetissa pysyy nykyisellä tasolla.

Toimenpiteitä ja tavoitteita kolmivuotiskaudelle:

  • Pidetään liiton talous tasapainossa
  • Hoidetaan liiton varallisuutta vastuullisesti
  • Kehitetään yhdistysten ja piirien taloudellisia tukimuotoja niin, että yhä suurempi osa tuesta maksetaan suoritusperusteisena
  • Tavoitteena on, että jäsenmaksujen osuus kattaisi noin 50 % liiton varsinaisen toiminnan menoista. Jäsenmaksuja voidaan kolmivuotiskaudella korottaa korkeintaan yhden kerran
  • Sijoitussalkun reaaliarvoa pyritään kasvattamaan suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen sijoitustoiminnan avulla
  • Uusien rahoituslähteiden toteutusmahdollisuuksia kartoitetaan ja hyväksi havaittuja rahoituslähteitä otetaan käyttöön
  • Päivitetään liiton talouden pitkän tähtäyksen suunnitelma vuonna 2021