Suursaaren taistelusta 75 vuotta 15.09.2019 | klo 0:00 - 23:59

Suomalaiset joukot torjuivat Suursaarelle maihinnousseet saksalaiset – Aseveljeys oli päättynyt.

Lapin sotaan johtavat sotatoimet (saks. operaatio ”Tanne Ost”) alkoivat Suursaarella 15. syyskuuta 1944, saksalaisten maihinnousujoukkojen pyrkiessä ottamaan yllätyshyökkäyksellä suomalaisilta saaren haltuunsa.
Operaatio epäonnistui ja saari jäi taistelun päätteeksi suomalaisten puolustajien käsiin.

Taistelu Suursaaren hallinnasta oli virallinen lähtölaukaus Suomen ja Saksan väliseen sotaan.

 


Tapahtumien kulku

Saksalaisten maihinnousu tapahtui Suursaaren pohjoisosassa, pääpaikkana Suurkylän satama. Puolenyön jälkeen 15. syyskuuta saksalaisten edustaja komentajakapteeni Emil Kieffer ajoi saamastaan kiellosta huolimatta laituriin saksalaisella raivaajalla. Kieffer nousi upseerijoukon kanssa maihin ja tapasi satamatoimistossa Suursaaren joukkojen komentajan everstiluutnantti Martti Miettisen, jolle hän aseveljeyteen vedoten ilmoitti vaatimuksen luovuttaa saari saksalaisille. Saksalaiset uskoivat suomalaisten luovuttavan saaren taisteluitta. Päämajasta ylipäälliköltä aiemmin saamansa suoran ja tiukan käskyn mukaisesti Miettinen kuitenkin kieltäytyi saksalaisten vaatimuksesta. Keskusteltuaan rannikkoprikaatin komentajan eversti Pekka Enkaisen kanssa käski saksalaisten poistua saarelta välittömästi. Tällöin saksalaisen maihinnousuosaston komentaja kommodori Karl-Conrad Mecke komensi 30–40 miestänsä rantautumaan satamaan ja yritti vangita Miettisen, joka kuitenkin pääsi satamaa vartioineen suomalaisen vartiomiehistön avustuksella pakenemaan paikalta.

Pian välikohtauksen jälkeen suomalaiset avasivat tulen kello yksi yöllä satamaan virtaavia saksalaisia aluksia ja niistä maihinnousseita neljään suuntaan levittäytyviä sotilaita kohden. Suomalaiset rannikkopatterit tulittivat mereltä satamaan saapuvia uusia aluksia. Saksalainen laivatykistö vastasi suomalaisten tuleen. Tämän jälkeen saksalaiset nousivat maihin useissa kohdin Suursaaren pohjoisosassa.

Hyökkäyksen painopiste kohdistui Mäkiinpäällykselle johtavan tien suunnassa. Reitillä oli suomalaisten valmistelema raskaan kranaatinheitinkomppanian valmistelema sulku, jonka ammunta pysäytti saksalaishyökkäyksen. Saksalaiset saivat aamuyön aikana haltuunsa noin kolme kilometriä pitkän ja 200–500 metrin levyisen sillanpääaseman.
Varhain aamulla saksalaislaivasto vetäytyi alueelta pelätessään neuvostoliittolaisten mahdollista ilmahyökkäystä ja näin saarelle nousseet maihinnousujoukot menettivät laivastonsa tulituen. Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimat olivatkin havainneet saksalaislaivaston jo edellisenä iltana ja hyökkäsivät aamulla 36 lentokoneella upottaen yhden kuljetusaluksen.

Suomalaiset aloittivat vastahyökkäyksen aamulla kello kuuden jälkeen. Neuvostoliittolaiskoneet hyökkäsivät myös maihinnousseita saksalaisjoukkoja vastaan yhteensä 76 lentokoneella, suorittaen 15.10. aikana yhteensä 481 konekohtaista rynnäkköä. Hyökkäykset aiheuttivat myös suomalaistappioita. Kaksi venäläistä hävittäjää ja yksi pommikone pudotettiin saksalaisten ilmantorjuntatulessa. Lentohyökkäysten johdosta Ahvenanmerellä toiminutta saksalaista raskasta risteilijää Prinz Eugenia ei uskallettu lähettää tukemaan maihinnoustaistelua.

Saksalaisten joukkojen taistelu romahtaa

Suomalaishyökkääjät saartoivat aamun aikana saksalaiset neljään mottiin, joista ensimmäiset saksalaissotilaat antautuivat puoleenpäivään mennessä. Kommodori Mecke haavoittui ja kävi usean muun saksalaissotilaan tavoin sidotuttamassa itsensä suomalaisten puolella sairaalassa, jonka jälkeen miehet pakenivat takaisin omalle puolelleen.

Kommodori Mecken todettua taistelun olevan hyökkääjien kannalta toivotonta hän antautui ehdoitta 15.kello 18.45.

Maihinnousseiden tappiot olivat 155 kaatunutta, 1 231 sotavankia ja kymmenkunta maihinnousulauttaa tai muuta alusta. Maihinnousuosastoon kuulunutta 900 saksalaista ei lähetetty ollenkaan maihin.
Suomalaisten tappiot olivat 36 kaatunutta, 67 haavoittunutta ja 8 kadonnutta. Huomattava osa näistä syntyi taistelupäivän aikana tehdyistä neuvostoilmavoimien pommistuksista.

Suomalaiset saivat sotasaaliina muun muassa maihinnousulauttoja, syöksyveneitä, kenttä- ja ilmatorjuntatykkejä. Aselepoehtojen mukaisesti suomalaiset joutuivat luovuttamaan kaikki saksalaiset sotavankinsa Neuvostoliittoon. Sen sijaan vallattu kalusto sai jäädä Suomelle. Kalusto oli pääasiassa romutuskuntoista, vain yksi isompi proomu B-35 (Suomessa Lonna) ja MFP-tyyppinen katettu maihinnousulautta F-177 (Suomessa Seili) kunnostettiin ja ne palvelivat aina 1960-luvulle asti, jolloin lautta romutettiin ja proomu myytiin yksityiselle.

Operaatio ”Tanne Ostin” johdosta Suomen ja Saksan välinen Lapin sota oli käytännössä alkanut.

(teksti: Everstiluutnantti, FL Urho Myllyniemi; muokkaukset ja lisäykset: Ylil Jarkko Törmänen)