60-vuotisjuhlat 15.9.2018

Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry juhli 60-vuotista toimintaansa lauantaina 15.9.2018.

Juhlat aloitettiin seppeleenlaskulla Piikkiön sankarihaudalle. Yhdistyksen seppeleen laski puheenjohtaja Osmo Eerola. Kunniavartiossa olivat Joni Juusela sekä Jussi Mäkikangas.

Iltajuhlaa vietettiin Kuusiston Maamiesseurantalolla. Paikalla oli 50 jäsentä ja kutsuvierasta. Lippufanfaarin tahdittamana kunniajäseniksi kutsut Lauri Partanen ja Tapani Pessala toivat Suomen lipun tilaisuuteen. Puheenjohtaja korosti tervetuliaissanoissaan, että reserviläisjärjestöt ovat rauhan työssä pahimman varalle. Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti toi liiton tervehdyksen tilaisuuteen:

”Reserviupseerikoulutusta on Suomessa järjestetty yli sadan vuoden ajan. Reserviupseeritoiminta on aikojen alussa perustunut pääosin neljään toimintamuotoon: maastourheiluun, ammuntaan, koulutukseen ja järjestötoimintaan. Perustana kaikelle tälle toiminnalle on ollut perinnetoiminta. Vuosien saatossa yhdistysten toimintamuodot ovat säilyneet varsin muuttumattomina. Samoja asioita tehdään kerhoissa edelleen, lähes vuosisata myöhemmin. Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit toimii aktiivisesti kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla. Olette toiminnassa piiritason kärkiyhdistyksiä. Haluankin kiittää kerhon aktiiveja hyvin tehdystä työstä!”

Juhlapuheen piti Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Joni Lindeman. Hän käsitteli puheessaan aluetoimiston tehtäviä: asevelvollisuusasioiden hoitoa, kutsuntojen järjestämistä, viranomaisyhteistyötä, varautumista ja paikallispuolustusta. Paikallispuolustus näkyi ja kuului viime viikolla Turun seudulla, kun useamman viranomaisen ja Puolustusvoimien yhteisharjoituksessa omat Suomen lipputunnuksin varustetut vihreät miehet ilmestyivät katukuvaan ja virastojen edustoille ja saariston siltoja vartioimaan. Lindeman käsitteli puheessaan myös turvallisuustilannetta lähialueilla sekä kansalaisten kriisitietoisuuden ja poikkeusoloihin varautumisen tärkeyttä: sähkön katkeaminen johtaa aika nopeasti veden ja viestintäyhteyksien katkeamiseen ja sitten alkaakin olla yhteiskunta aika sekaisin.

Juhlissa julkaistiin juhlakirja ja historiikki ”Rauhan työssä pahimman varalle, Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry 1958-2018. Juhlakirja on tehty talkoovoimin ja sen on toimittanut Osmo Eerola:

”Yhdistyksen hallitus aloitti aineiston koonnin loppuvuodesta 2017. Yhdistyksen arkisto käsittää n. 20 mapillista asiakirjoja. Hallituksen jäsenet laativat jokaisesta toimintavuodesta tiivistelmän vuoden keskeisistä tapahtumista. Lisäksi haastateltiin aikaisempia puheenjohtajia ja aktiivijäseniä. Varhaisesta toiminnasta ei ole juuri valokuva-aineistoa löydetty, mutta 90-luvulta alkaen on yhdistyksen valokuva-albumi, josta otoksia on sisällytetty historiikkiin.”

Vuosikymmenten saatossa perustoiminta on ollut hyvin samanlaista, mutta eri aikakaudet ovat toki tuoneet omia mausteitaan toimintaan. Yhdistystä oli perustamassa vuonna 1958 vielä sodan käyneitä miehiä. Perustava kokous pidettiin huhtikuun 14. päivänä vuonna 1958 reservin luutnantti Anton Ahtikarin kotona Piikkiössä. Yhdestätoista perustajajäsenestä on vielä elossa Tapio Kokkala Piikkiöstä.

Historiikin toimittanut Osmo Eerola on kirjoittanut reserviläisen näkökulmasta myös katsauksia eri aikakausien talous- ja turvallisuustilanteesta, Puolustusvoimien kalustohankinnoista ja koulutusuudistuksista sekä puhelin- ja tietotekniikan huimasta kehityksestä. Kaikki nämä ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös yhdistyksen ja yksittäisen reserviupseerin toimintaedellytyksiin ja toimintatapoihin.

Reserviupseeritoiminta yhdistää vanhoja ja nuoria, yhdistyksen kokeneimmat jäsenet ovat olleet mukana 1960-luvulta lähtien ja jaksavat vielä toimia aktiivisesti. Nuorimmat jäsenet ovat juuri varusmiespalveluksesta kotiutettuja, kuten seppeleenlaskussa kunniavartiossa olleet vänrikit Joni Juusela ja Jussi Mäkikangas. Yhdistyksen jäsenmäärä lähti nopeasti kehittymään perustamisvuoden 15 jäsenestä: vuonna 1978 oli jo 40 jäsentä ja vuonna 2004 kaikkiaan 85 jäsentä, johon lukuun jäsenmäärä on vakiintunut 2000-luvulla. Alkuvuosikymmeninä yhdistyksen rinnalla toimi puolisoista koostuva Reserviläisten naiset.

Juhlissa palkittiin pitkäaikaista ja merkittävää yhdistystason maanpuolustustyötä tehneitä jäseniä. Yhdistys kutsui kunniapuheenjohtajaksi Jouko Virran. Hän on toiminut varapuheenjohtajana vuosina 1968-1975 ja puheenjohtajana 1976-1987 ja ollut vuosikymmeniä mukana toiminnassa.

Kunniajäseniksi kutsuttiin Antti Honkasaari, Lauri Partanen ja Tapani Pessala.

Antti Honkasaari on toiminut yhdistyksessä, ollut hallituksessa vuosina 1978-2015 ja näistä sihteerinä 1988-2003. Antti on edelleenkin aktiivinen kävijä yhdistyksen tilaisuuksissa.

Lauri Partanen liittyi yhdistyksen jäseneksi lokakuussa 1960. Hallituksessa hän on vaikuttanut 1983-1993. Lauri on myös pitkäaikainen tilintarkastaja ja edelleenkin toiminnantarkastaja.

Tapani Pessala on toiminut yhdistyksessä, ollut hallituksessa vuosina 1969-1991 ja on edelleenkin aktiivinen kävijä yhdistyksen tilaisuuksissa. Tapani on hoitanut vuosikymmeniä aivan viime vuosiin asti joulun kunniavartiojärjestelyitä Piikkiössä.

Kaarinan kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Janne Aso, Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin tervehdyksen puheenjohtaja Johannes Kossila, Pargas Reservofficerare rf:n Ole Bergen, Kaarinan-Piikkiön Reserviläisten Pauli Hyytiäinen ja  Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanit ry:n tervehdyksen Eero Ahtikari.

Tilaisuuden isänmaallisesta musiikkitarjonnasta vastasivat Kuusiston puhaltajat sekä mieslaulajat Namikatse. Juhlien virallinen osuus päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun ja lipun poistumiseen, mutta tilaisuus jatkui vielä pitkään jäsenten muistellessa menneitä tapahtumia ja vaihtaessa kuulumisia.