Puheenjohtajalta
” Raja railona aukeaa…” – ajatuksia rajasta itsenäisyyspäivänä 2023
Rajan olemassaolon merkitys on korostunut meille suomalaisille tänä syksynä ehkä enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan päättymisen.
Rajamme itään ei ole mikä tahansa maastoon merkitty linja. Se on jakolinja, jonka toisella puolella vallitsevat erilaiset lait, käytännöt ja moraaliset arvot kuin omalla puolellamme.
Ilman valtakunnan rajaa on vaikea kuvitella itsenäisyyttä. Rajojen sisällä päätämme itse, miten järjestämme elämämme, taloutemme ja sivistyksemme. Päätämme myös kuka saa rajan ylittää ja minkälaisin ehdoin.
Juuri itsenäistyneen Suomen itäraja keväällä 1918 oli kaikkea muuta kuin selvä jakolinja kahden valtion välillä. Lauri Törhösen ohjaama elokuva Raja 1918 (2007) kuvaa onnistuneesti, miten elokuvan päähenkilö, kapteeni Carl von Munck, komennetaan keväällä 1918 Rajajoen kylään muodostamaan sinne rajavalvonnan ja ottamaan rajan haltuun. Itsenäistä valtiota ei voi olla ilman valvottuja rajoja.
Rajamme lännessä ja pohjoisessa Ruotsiin ja Norjaan ovat rauhan rajoja. Siellä toisella puolella vallitsevat suunnilleen samanlaiset lait, käytännöt ja arvot kuin meillä tällä puolen. Rajan voi ylittää käytännössä vain menemällä rajalinjan yli.
Nyt olemme sulkeneet koko itärajan Venäjälle. Avataanko se, selviää pian. Rajavalvonta on nyt onneksi aivan eri tasolla kuin yli sata vuotta sitten elokuvan Raja 1918 aikaan!
Toivottavasti myös itärajalla säilyy rauha, vaikka ennusmerkit ovat huonot! Olemmehan vuosisatojen aikana rajasta niin monesti taistelleet, ja ehkä joudumme vastakin. Emme haluaisi, mutta olemme päättäväisesti valmiit.
Uuno Kailas on kirjannut hienosti tuntojaan runossa Rajalla kokoelmasta Uni ja kuolema (1931):
”Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.
Takana kaunis isänmaa
kaupungein ja kylin.
Sinua poikas puolustaa,
maani, aarteista ylin.
Öinen, ulvova tuuli tuo
rajan takaa lunta.
Isäni, äitini, Herra, suo
nukkua tyyntä unta!
Anna jyviä hinkaloon,
anna karjojen siitä!
Kätes peltoja siunatkoon!
Täällä suojelen niitä.
Synkeä, kylmä on talviyö,
hyisenä henkii Itä.
Siell’ ovat orjuus ja pakkotyö;
tähdet katsovat sitä.
Kaukaa, aroilta kohoaa
Iivana Julman haamu.
Turman henki, se ennustaa:
verta on näkevä aamu.
Mut isät harmaat haudoistaan
aaveratsuilla ajaa;
karhunkeihäitä kourissaan
syöksyvät kohti rajaa.
Henget taattojen, autuaat,
kuulkaa poikanne sana —
jos sen pettäisin, saapukaat
koston armeijana.
Ei ole polkeva häpäisten
sankarileponne majaa
rauta-antura vihollisen, —
suojelen maani rajaa!
Ei ota vieraat milloinkaan
kallista perintöänne.
Tulkoot hurttina aroiltaan!
Mahtuvat multaan tänne.
Kontion rinnoin voimakkain
ryntään peitsiä vasten
naisen rukkia puolustain
ynnä kehtoa lasten!
Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.”
Runo on yhtä ajankohtainen kuin lähes sata vuotta sitten.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Kuusistossa 6.12.2023
Osmo Eerola, puheenjohtaja
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomesta tuli Naton täysjäsen 4.4.2023
Olemme nyt Naton kuuluisan 5. artikkelin turvatakuiden piirissä:
The North Atlantic Treaty
Washington D.C., April 4, 1949
”Article 5
The Parties agree that an armed attack against one or more of them in Europe or North America shall be considered an attack against them all and consequently they agree that, if such an armed attack occurs, each of them, in exercise of the right of individual or collective self-defence recognised by Article 51 of the Charter of the United Nations, will assist the Party or Parties so attacked by taking forthwith, individually and in concert with the other Parties, such action as it deems necessary, including the use of armed force, to restore and maintain the security of the North Atlantic area.
Any such armed attack and all measures taken as a result thereof shall immediately be reported to the Security Council. Such measures shall be terminated when the Security Council has taken the measures necessary to restore and maintain international peace and security ”
Tuskin olisimme päässeet Naton 5. artiklan suojaan näin nopeasti ilman reserviläisarmeijaan perustuvaa vahvaa puolustustamme. Nopeasti ratifioneet 28 jäsenmaata näkivät, että Suomella puolustus on kunnossa eikä Nato joudu miettimään puolustuksen järjestelyitä kuten esim. eteläisten naapuriemme kohdalla.
Meillä reserviupseereillakin alkaa nyt uusi vaihe maanpuolustustyössä sotilaallisesti liittoutuneessa Suomessa. Aika näyttää, miten se muuttaa reserviupseerikoulutusta ja kertausharjoituksia. Odotamme mielenkiinnolla ja iloisina siitä, että tositilanteessa emme jää enää yksin!
= = = =
Puhe Piikkiön sankarihaudoilla 6.12. 2022
Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät piikkiöläiset
Vietämme tänään itsenäisen Suomen 105-vuotisjuhlaa täällä Piikkiön sankarihaudoilla
Tänään saloissa liehuvat siniristiliput, jotka muistuttavat meitä veteraanien taistelusta ja lottien panoksesta itsenäisen isänmaan säilyttämiseksi. He ovat ansainneet kiitoksemme sekä jälkipolvien kunnioituksen. Olemme saaneet elää itsenäisenä hyvinvointia ja sivistystä rakentaen, kohta 80 rauhan vuotta. Työn tulokset näkyvät, olemme maailman onnellisin kansakunta ja lähes kaikilla mittareilla mitaten eturivin valtioita.
Talvisodan ja kesän 1944 menestyksekkäät torjuntataistelut ylivoimaista vihollista vastaan takasivat itsenäisyytemme säilymisen. Vapaudesta maksettu hinta oli kuitenkin kova. Siitä merkkinä ovat sankarivainajien hautarivistöt Suomen seurakuntien hautausmailla. Suomalaiseen itsenäisyyspäivän juhlaperinteeseen kuuluvat kokoontumiset ja seppeleenlaskut sankarihaudoille. Kunniavartiossa seisovat usein paikalliset reserviläiset, niin Kaarinassa kuin Piikkiössäkin. ”Muistamme, kunnioitamme ja kiitämme” esivanhempiemme.
Useimmat meistä varmaan jo uskoivat, että sotaa ei enää koskaan Eurooppaan tule ja saamme jatkaa rauhan töissä vastedeskin. Helmikuussa 2022 Venäjä kuitenkin hyökkäsi Ukrainaan ilman sodanjulistusta. Turvallisuustilanne Euroopassa muuttui radikaalisti. Havahduimme siihen, että sota tuli meitä lähelle ja sodan aloittanut osapuoli on naapurimme Venäjä. Kansakunnan muistissa olevat vanhat pelot heräsivät henkiin. Voidaan sanoa, että 24. päivänä helmikuuta 2022 Suomen ja Venäjän suhteissa alkoi uusi ajanjakso. Emme vielä tiedä millaiseksi se tulee muodostumaan.
Onneksi muistamme historian opetukset! Emme luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta, vaan varauduimme edelleen puolustamaan koko isänmaata, tarvittaessa ase kädessä ja periksi antamatta, koko kansakunnan voimin.
”Jos tahdot rauhaa, valmistaudu sotaan!”
Suomen ylläpitämä ja kehittämä puolustuskyky ja kansan vankkumaton tuki sille ovat herättäneet ihailua niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Turvallisuuden tuottajana olemme tervetulleita puolustusliitto Naton täysivaltaiseksi jäseneksi.
Omat ensimmäiset lapsuuden muistoni itsenäisyyspäivän vietosta juontavat 1960-luvulle. Vähän varttuneempana pääsin kantamaan soihtua Laitilan partiolaisten soihtukulkueessa. Sittemmin aikuisena olen seisonut lukuisat kerrat kunniavartiossa Kuusiston sankarihaudoilla. Perheemme pojat ovat nyt mukana jatkamassa perinnettä.
”Muistamme, kunnioitamme ja kiitämme.”
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Osmo Eerola
= = = = =
Puheenjohtajan päiväkäsky 27.4.2022
Arvoisat sotiemme veteraanit, yhdistyksemme jäsenet, reservin upseerit
Vietämme Kansallista veteraanipäivää tänään 27.4.2022. Saloissa liehuvat siniristiliput muistuttavat meitä veteraanien taistelusta ja lottien panoksesta itsenäisen isänmaan säilyttämiseksi. He ovat ansainneet kiitoksemme ja jälkipolvien kunnioituksen. Olemme saaneet elää hyvinvointia ja sivistystä rakentaen kohta 80 rauhan vuotta.
Venäjän hyökkäys ja ukrainalaisten menestyksekäs puolustautuminen ovat muistuttaneet mieliimme omasta historiastamme viime sotien tapahtumat: Peräänantamattomuutemme talvisodassa ja kesän 1944 torjuntataisteluissa ylivoimasta vihollista vastaan. Talvisodassa jouduimme pärjäämään lähes yksin. Torjuntataisteluissa 1944 saimme onneksi merkittävää apua liittolaiseltamme Saksalta, jonka joukot 19.9.1944 Moskovan välirauhan jälkeen jouduimme vielä karkottamaan Lapista. Lapin sota päättyi 27.4.1945. Veteraanipäivää vietetään myös sodan päättymisen muistoksi.
Ukrainan puolustautumiseen on myötävaikuttanut merkittävästi länneltä saatu tiedustelutieto ja aseapu. Yhdysvallat varoitti pitkään Venäjän tulossa olevasta hyökkäyksestä, mutta sitä ei otettu vakavasti. Putin pääsi yllättämään, vaikkei olisi pitänyt. Putin itse taisi yllättyä, kun ei saanutkaan vapauttajan sankarivastaanottoa, vaan vastassa olikin yhtenäinen Ukrainan kansa ja lännen Javelin PST-ohjukset. Yhtenäistä kansaa on tosiaankin vaikea voittaa, varsinkin jos kansalla on vankka maanpuolustustahto ja välineet ja kyvyt puolustautua.
Ukrainan asia on meidän, mutta ennen kaikkea Suomen asia on meidän!
Suomen valtiojohto on korostanut huolellista harkintaa, mutta ripeää toimintaa turvallisuuspoliittisessa uudelleenarvioinnissa ja tarvittavien johtopäätösten teossa. Kansakunnan olemassaolon kannalta tärkeiden puolustusratkaisujen teko vaatii kansan laajan enemmistön taakseen. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että kansa ja sitä edustava eduskunta ovat siirtyneet Natoon liittymisen kannalle, ja olemme vuoden päästä puolustusliitto Naton täysivaltainen jäsen. Sitä ennen – ja sen jälkeenkin – Venäjä voi kuitenkin tehdä ilkeyksiä ja todella ikäviä asioita, joihin meidän kaikkien ja erityisesti alle 60-vuotiaiden reservissä olevien upseerien tulee henkisesti ja toiminnallisesti valmistautua.
Odotettavissa olevia ilkeyksiä on listattu julkisuudessa useita: informaatiovaikuttaminen, eripuraa luova propaganda, päättäjiin vaikuttaminen laillisin ja laittomin keinoin, palvelunestohyökkäykset, infrastruktuurin lamauttaminen, alueloukkaukset, merenkulun estäminen, alueiden, esim. Ahvenanmaan, haltuunotto jne. Puolustusvoimien opetusvideo Taistelukenttä 2020 (https://www.youtube.com/watch?v=bTmWCbcYwb8) antaa kuvan, miten kaikki voisi tapahtua. Se kannattaa katsoa, pariinkin kertaan!
Henkinen valmentautuminen alkaa tilannekuvan tiedostamisesta ja oman tehtävän selvittämisestä. Sotilasvala kertoo yleisellä tasolla, mihin olemme sitoutuneet. Vanhanmallisen sotilaspassin omaavat voivat sieltä kerrata valan ja yleiset toimintaohjeet kertausharjoituksiin ja liikekannallepanoon. Nuoremmat ikäluokat muistavat nämä varmaan muutenkin ja löytävät tiedon netistä. Sodanajan sijoituksen voi varmistaa aluetoimistosta, jos sitä ei satu tietämään: https://puolustusvoimat.fi/lounais-suomen-aluetoimisto. Tiedon saanti edellyttää käyntiä aluetoimistolla.
Toiminnallinen valmistautuminen alkaa sen selvittämisellä, miten hoidan perheeni, työni ja muut siviiliasiat, jos saan kutsun ylimääräiseen harjoitukseen (pidempikestoinen kertausharjoitus). Tilanteen kiristyessä tämä koskee erityisesti operatiivisten joukkojen reserviä (ikäluokkaa 20-35 v.) ja paikallisjoukkojen maakunta- ja vartiokomppanioita. Hiljakkoin kertaamassa ollut sijoitettu reserviläinen tietää kyllä tehtävänsä ja toimintatavat. Pitkästä aikaa KH-käskyn saava voi tiedustella asiaa aluetoimistosta.
Jokaista reserviläistä koskevaa toiminnallista valmistautumista ovat myös oman fyysisen kunnon kohottaminen, ampumataidon ylläpito sekä oman aselajin ja perusyksikön toiminnan kertaaminen ja opiskelu (esim. PV Moodlen kurssit). Seuraa yhdistyksemme toimintaa ja tapahtumia kotisivujen kohdasta ”Ajankohtaista”.
Seuraava ampumatapahtuma on 3.5. Heernummen radalla. Ilmoittaudu mukaan!
Olemme yhdessä Kaarinan-Piikkiön Reserviläisten kanssa järjestämässä 30.5. piirien taitokilpailua. Järjestelyissä mukanaolo ja esim. rastimiehenä toimiminen ovat reserviläistoimintaa aidoimmillaan.
Osmo Eerola, res. kapt.
puheenjohtaja
Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry
= = =
Puheenjohtajan päiväkäsky 11.3.2022
Si vis pacem, para bellum!
Arvoisat yhdistyksemme jäsenet, reservin upseerit
Euroopassa syttyi sota torstaina aamulla 24.2.2022, kun Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan!
Zapad-harjoituksen jälkeen keväällä 2021 Venäjä jätti harjoitusjoukkoja ja kalustoa Ukrainan vastaiselle rajalle. Lisäjoukkojen keskitys alkoi syksyllä ja kiihtyvästi vuoden vaihteen jälkeen. Joulukuussa Venäjä jätti ultimaatumin lännelle: Nato ei saa hyväksyä uusia jäseniä eli enää laajentua itään, ja sen on palautettava joukkonsa Venäjän Nato-naapureissa v. 1997 tasolle. Kun diplomatia ei tuottanut Venäjän haluamaa ratkaisua, aseet saivat vuoron. Näin meillekin kävi syksyllä 1939.
Seuraamme sydän syrjällä Ukrainan tapahtumia medioista ja Suomen ponnisteluja oman turvallisuutensa varmistamiseksi. Ukraina on jo kahden viikon ajan toistanut talvisodan ihmettä kamppailemalla koko kansan voimavaroin määrällisesti ylivoimaista maahantunkeutujaa vastaan.
Luja maanpuolustustahto ja periksi antamaton puolustus ovat niin Ukrainassa kuin Suomessakin viimekätinen vastavoima Venäjän aggressiolle, ja antavat valtiojohdolle aikaa ja toimintavapautta neuvotella. Luoja paratkoon, jos meillä olisi nyt alas ajettu puolustuskyky, kuten naapurissa.
Elämme historiallisia aikoja! Voidaan sanoa, että 24.2.2022 Suomen ja Venäjän suhteissa alkoi uusi ajanjakso, emmekä vielä tiedä millaiseksi se tulee muodostumaan. Toivottavasti rauha säilyy, mutta nyt pitää ryhtyä varautumaan siihenkin, ettei se säily!
Reservin upseeri, oletko valmis ja kykenevä kriisiajan tehtävääsi, johtamaan joukkuetta tai komppaniaa, jaosta tai patteria tai toimimaan sinulle määrätyssä asiantuntijatehtävässä? Riittääkö kunto, kestääkö kantti, ovatko tiedot ja taidot ajan tasalla, tiedätkö miten toimia?
Kertausharjoituksiin kutsutaan vain SA-sijoituksen omaavat ja heitäkin harvakseltaan. Reserviupseeriyhdistyksen jäsenenä sinulla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet kerrata ja kehittää reservin johtajan taitojasi, vaikka kertausharjoituskutsua ei kuuluisikaan. Mikset siis tulisi mukaan toimintaan?
Jos tunnet ystäviä, kollegoja tai muita henkilöitä, joilla on reservin upseerin koulutus, kannusta heitä hakemaan yhdistyksen jäseneksi. Yhdistyksen hallitus käsittelee jäsenhakemukset ja tekee lopullisen päätöksen jäseneksi hyväksymisestä. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä:
-Suomen Reserviupseeriliiton nettisivuilta https://www.rul.fi/jasenhakemus/
-ottamalla yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan (p. 040 355 0846).
Kaarina-lehden kampanja: Olemme kampanjoineet Kaarinan reserviläisyhdistyksissä yleisön suuntaan Kaarina-lehdessä. Yleisönosastokirjoitus julkaistiin 2.3. ja tuore haastatteluartikkeli 9.3. Toivomme saavamme tämän ansiosta uusia jäseniä ja toivomme nykyisten jäsenten aktivoituvan.
Tule yhdistyksen kevätkokoukseen 17.3. klo 18 (Piikkiö Works, Piikkiö) kuulemaan lisää! Piirien uusi toiminnanjohtaja evl. Joni Lindeman kertoo Ukrainan tilanteesta!
Osmo Eerola, res. kapt.
puheenjohtaja
Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry
= = =
Kaarina-lehden artikkeli 9.3.2022
Olemme kampanjoineet yleisön suuntaan viimeaikoina Kaarina-lehdessä. Toivomme saavamme tämän ansiosta jonkin verran uusia jäseniä. Tuore artikkeli julkaistiin lehdessä 9.3.2022. Koko artikkelin pääsee lukemaan vain lehden tilaajana. Kiitämme Kaarina-lehden toimitusta hyvästä yhteistyöstä.
Jos sivu ei tule näkyviin, kopioi linkki selaimen osoitekenttään.
Kaarina-lehti 2.3.2022, yleisönosasto
Reserviläisjärjestön jäsenenä teet arvokasta maanpuolustustyötä
Sota Ukrainassa on herättänyt kansalaisten kasvavan huolen turvallisuusympäristön muuttumisesta. Mihin meidän tulisi varautua ja mihin pystymme itse vaikuttamaan?
Koronapandemia kehittyi vain kuukaudessa tilanteeseen, jossa Suomessa otettiin valmiuslaki käyttöön. Nyt Ukrainassa alkanut sota voi pian koskettaa kaikkia Venäjän rajanaapureita lännessä. Paasikiven sanoin: ”Maantieteelle emme voi mitään.”
Tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on Euroopan korkein. Tahdon lisäksi tarvitaan voimaa, jota vihollinen kunnioittaa. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja tarvittaessa on käytettävissä 900 000 reserviläistä. Tämä sotilaallinen voima muodostaa hyvin varustettuna ja koulutettuna pelotteen, jolla on merkitystä.
Presidentti Niinistö on peräänkuuluttanut yhteiskunnan sietokyvyn kasvattamista. Meidän pitää henkisesti valmistautua siihen, että kaikki ei jatku kuten ennen. Korona-ajan koettelemukset voivat silloin tuntua pieneltä yhteiskunnan häiriötilalta.
Meihin voidaan kohdistaa laajaa informaatiovaikuttamista, ja yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja voidaan horjuttaa kyberhyökkäyksin. On varauduttava pakolaisten vastaanottamiseen ja avun antamiseen sitä tarvitseville.
Arkielämässä voimme itse kukin varautua. Kannattaa tutustua oppaaseen 72 tuntia – Varautuminen kotona, ohjeita häiriötilanteiden varalle (72tuntia.fi).
Voit vaikuttaa ja varautua myös toimimalla maanpuolustusjärjestöissä. Kaarinan kaupungissa on kaksi reserviläisyhdistystä, Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry ja Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry. Teemme maanpuolustustyötä Suomen turvaksi, tule sinäkin mukaan!
Osmo Eerola, puheenjohtaja, Piikkiön-Kaarinan Reserviupseerit ry
Lauri Laakso, puheenjohtaja, Kaarinan-Piikkiön Reserviläiset ry
