Turvallinen Ampuja (TuAm) –kurssilla 25-26.01.2013

Kurssille osallistui yhdistyksestämme kaksi henkilöä: kerhoupseeri Jaakko Nick ja vientintäupseeri Kari Raatikainen. Kurssille osallistuja oli kaikkiaan 20 henkilöä. (Saman aikaisesti oli SRA-tutkintoon tähtäävä kurssi, jolle osallistui myös 20 henkilöä). Perjantai-iltana oli kaikille yhteinen reilu kolmen tunnin luento turvallisesta asekäsittelystä, uudistuneesta aselaista, SRA-ammunnan perusteista sekä Santahaminan uudesta ampuma- ja harjoitusalueen johtosäännöstä. Kurssin johtajana toimi Veijo Rautio Helsingin Reserviläsipiiristä. Mainittakoon, että Veijo oli juuri nimetty vuoden 2012 kouluttajaksi. Nimityksen teki Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Rautio on ensimmäinen pääkaupunkiseudulta nimitetyksi tullut. Onnittelut!

 

Jaakko näyttää saaneen sulan hattuun hyvästä suorituksesta

Lauantai-aamuna siirryimme muutaman asteen pakkasessa ja tuulisessa säässä varsinaisille suorituspaikoille. Aseina olivat rynnäkkökiväärit ja 9 mm:n Glock 17 –pistoolit. Harjoittelut pitivät sisällään lippaiden täyttöä, niiden vaihtoa ja ampumasuorituksia sekä pystystä että polvelta.

Mihinköhän se osu?

 

Toiminnallisia suorituksiin kuuluivat pistoolin esiinotto kotelosta, kääntyminen kohti maalitauluja ja välitön ampumasuoritus, jonka jälkeen lippaan irroitus ja aseen varmistus (kohdistettu tyhjä laukaus maalitauluun). Toinen toiminnallinen suoritus tehtiin sekä pistoolilla että rk:lla. Siinä aloitettiin ampuminen 25 metristä, edettiin viisi metriä kohti tauluja ja ampuminen polvelta, edettiin jälleen viisi metriä samalla lipas vaihtaen, ampuminen ja vielä kerran lippaan vaihto ja ampuminen. Jokainen kurssilainen ampui päivän aikana yhteensä 124 laukausta; puolet rk:lla ja puolet pistoolilla.

Toiminta-ammuntaa Vexin valvonnassa

 

Kaikki edellä mainitut suoritukset tehtiin ammunnan johtajan ja kolmen apukouluttajan tarkan valvonnan alaisuudessa. ”Etusormi!” oli yleisimmin kuultu huuto heidän suustaan. Kyse oli siitä, ettei ns. liipasisormi ollut poissa liipasinkaarelta tai sen sisältä siirtymisen aikana tai ylipäätään silloin, kun ase ei ollut kohdistettuna ampumasuoritukseen.

 

Puolelta päivin pidettiin pieni tauko maastossa nuotion ääressä eväitä syöden. Ammuntojen päätyttyä kerättin materiaalit pois ampumaradalta ja siirryttiin kurssikeskukseen aseiden huoltoon, ruokailuun ja todistusten jakoon. Vääpeli Paten tarjoilema Bolognese-kastike kuorittujen perunoiden kanssa sai erityistä kiitosta. Suosittelen kurssia lämpimästi kaikille urheilu-ammunnasta kiinnostuneille ja jo sitä harrastaville. Kiitos kurssin järjestäjille, kouluttajille ja kaikille mukana olleille!

Kari Raatikainen, viestintäupseeri