Säännöt

Liittokokouksen hyväksymä 23.11.2013
Yhdistysrekisterin rekisteröimä 12.6.2014

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO – FINLANDS RESERVOFFICERSFÖRBUND r.y:n SÄÄNNÖT

NIMI JA KOTIPAIKKA

1 §      Yhdistyksen nimi on Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersförbund r.y. Liiton viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi; pöytäkirjakieli on suomi. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue valtakunnan alue. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

TOIMINTA JA TARKOITUS

2 §      Liiton tarkoituksena on olla suomalaisten reserviupseeriyh­distysten, niiden jäsenten, erillisten henkilöjäsenten, reserviupseeripiirien ja Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa palvelleiden reserviupseereiden aatteellisena sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskusjärjestönä.

Liiton tehtävänä on maanpuolustuksen vapaaehtoisjärjestönä tukea Suomen valtakunnan alueen puolustamista sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edistä­vää toimintaa, ylläpitää ja kohottaa maanpuolustustietoutta ja -tahtoa sekä vaikuttaa muutenkin maan­puolustusedellytysten parantami­seen valvomalla ja edistämällä reserviup­see­rien asemaa ja etuja sekä upseereina että reservi­läisinä.

Tarkoitustaan liitto toteuttaa

–     Kehittämällä, ohjaamalla ja tukemalla jäsenyhdistystensä ja reserviup­seeri­piirien
toimintaa henkisesti ja aineellisesti mm. tiedotuksen ja kurssitoi­minnan avulla.

–      Harjoittamalla koulutus-, valistus- ja julkaisutoimintaa.

–      Ylläpitämällä sotilasperinteitä sekä tukemalla sotilasperinnetoi­mintaa ja perinteen keräämistä ja tallentamista.

–      Järjestämällä reserviupseerien henkistä ja fyysistä kuntoa sekä upseeritai­toja ylläpitävää ja kehittävää toimintaa, siihen luettuna myös urheiluam­munnan harjoitus- ja kilpailutilaisuu­det.

–      Toimimalla reserviupseerien etujärjestönä.

–      Kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustusta yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Liitto jäsenyhdistyksineen on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3 §      Liiton jäseniksi voivat päästä liiton hyväksymien sääntöjen mu­kaan toimivat rekisteröidyt reserviupseeriyhdistykset, jotka liitto­hallitus hyväksyy jäseniksi ja joita jäljempänä näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi.

Liiton henkilöjäseneksi voi päästä reserviupseeri, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi.

Liiton jäseninä voi lisäksi olla oikeuskelpoisia kannattajayhteisöjä tai tukijäseniä,  jotka liittohallitus hyväksyy.

4 §      Jäsenyhdistykset suorittavat liitolle jäsentensä lukumäärän perus­teella jäsenmaksun, jonka suuruuden jäsenyhdistyksen jäsentä kohti liittovaltuusto määrää kutakin toimintavuotta varten erik­seen.

Henkilöjäsen, kannattajayhteisö ja tukijäsen suorittavat jäsenmaksun, jonka suuruuden näistä kullekin erikseen liittovaltuusto määrää kutakin toimintavuotta varten.

5 §      Liittovaltuustolla on liittohallituksen esityksestä oikeus erottaa liitosta jäsenyhdistys, henkilöjäsen, kannattajayhteisö ja tukijäsenjoka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii tai sallii jäsentensä toimivan vastoin liiton tarkoitusperiä.

6 §      Liittovaltuusto voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liiton tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön. Kunniapuheenjohtajana voi olla ainoastaan yksi henkilö kerral­laan.

RESERVIUPSEERIPIIRIT

7 §      Liiton jäsenyhdistykset muodostavat rekisteröityjä reserviupseeri­piirejä, joiden säännöt liittohallitus hyväksyy. Piirien toiminta-alueen vahvistaa liittovaltuusto. Tarvittaessa voi liittovaltuusto oikeuttaa jäsenyhdistyksen toimimaan myös reserviupsee­ripiirinä.

8 §      Reserviupseeripiirien tehtävänä on liiton ohjeiden mukaisesti toimia reserviupseeriyhdistysten yhdyselimenä sekä ohjata ja tukea alueellaan liiton jäsenyhdistysten toimintaa.

9 §      Jäsenyhdistys kuuluu siihen reserviupseeripiiriin, jonka alueella on sen kotipaikka.

LIITON TOIMIELIMET

10 §     Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus ja liiton neuvottelukunta.

LIITTOKOKOUS

11 §     Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi syys – marras­kuussa liittohallituksen määrätessä kokousajan ja -paikan.

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää milloin liittovaltuusto katsoo sen tarpeelliseksi, tai milloin sitä ehdottaa jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa (1/10) liiton äänimäärästä ja sitä liittohallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

12 §     Kutsu liittokokoukseen on vähintään 30 päivää ennen kokousta julkaistava liittokokouksen määräämässä lehdessä. Samassa ajassa on kokouskutsu lähetettävä kirjallisesti jäsenyhdistyksille, reserviupseeripiireille ja henkilöjäsenille. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköpostilla niille jäsenyhdistyksille, reserviupseeripiireille ja henkilöjäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa liittoon.

Oikeus aloitteiden tekemiseen liittokokoukselle on jäsenyhdistyksillä, reserviupseeripiireillä ja henkilöjäsenillä. Aloitteet on jätettävä liittohallitukselle viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus lähettää tehdyt aloitteet vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta lausunnollaan varustettuina liiton jäsenyhdistyksille, reserviupseeripiireille ja henkilöjäsenille.

13 §     Kaikkien liittokokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava liittohallituksen kokouskutsussa ilmoittamassa paikassa ja määräämänä aikana. Äänivaltaisten edustajien on samalla jätettävä edustajavaltakirjansa tarkastettavaksi.

Liittokokouksessa jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni jokaista jäsentään kohti. Jäsenmaksun suorittaneella henkilöjäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni. Jäsenyhdistyksen äänioikeuden perusteena pidetään sitä jäsenmäärää, jonka perusteella yhdistys on suorittanut jäsenmaksun liitolle edelliseltä toimintavuodelta.

Kannattajayhteisöillä ja tukijäsenillä ei ole puhevaltaa eikä äänioikeutta liittokokouksessa.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni.

Jäsenyhdistys saa lähettää liittokokoukseen yhden edustajan jokaista jäsenmääränsä alkavaa satalukua kohti. Yhdistyksen äänivaltaa liittokokouksessa käyttää siihen valtuutettu edustaja. Toisilla edustajilla on kokouksessa vain puhevalta. Henkilöjäsenen ääntä käyttää hän itse tai hänen valtuuttamansa liiton äänivaltainen jäsen.

Reserviupseeripiirillä on oikeus lähettää liittokokoukseen enintään kolme (3) edustajaa, joilla samoin kuin liiton neuvottelukunnan, liittoval­tuuston ja liittohallituksen jäsenillä on kokouksessa puhevalta.

Puheoikeus liittokokouksessa on lisäksi liiton toiminnanjohtajalla ja muilla liiton toimihenkilöillä. Liittokokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

Päätökseksi asiakysymyksissä tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten ollessa tasan, asia ratkaistaan arvalla.

Päätös liittohallituksen puheenjohtajan vaalissa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa äänten enemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Muissa vaaleissa valituksi tulee ehdokas, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liiton puheenjohtajaa valittaessa tulevat kysymykseen vain ne suostumuksensa tehtävään antaneet henkilöt, jotka jäsenyhdistys tai henkilöjäsen ovat ilmoittaneet liittohallitukselle kahta kuukautta ennen liittokokousta.

14 §     Varsinaisessa liittokokouksessa

1)    Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteerit ja pöytäkirjantar­kistajat.

2)    Annetaan selostus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta.

3)    Päätetään liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraa­vaksi kolmivuotiskaudeksi.

4)    Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kolmivuo­tiskaudeksi.

5)    Valitaan jäsenet varamiehineen liittovaltuustoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

6)    Päätetään missä lehdessä liittokokouskutsu julkaistaan.

7)    Käsitellään muut mahdolliset asiat.

LIITTOVALTUUSTO

15 §     Liiton päättävänä elimenä varsinaisten liittokokousten välisenä aikana toimii liittovaltuusto.

Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisessa liittokokouksessa seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen saakka kestäväksi toimiajaksi siten, että kukin reserviupseeripiiri saa liittovaltuus­toon yhden jäsenen sekä lisäksi yhden jäsenen jokaista piirin jäsenyhdistysten yhteenlasketun jäsenmäärän täyttä tuhatlukua kohti.  Jokaiselle jäsenelle valitaan lisäksi henkilökohtainen varamies.

Piirin jäsenmäärä lasketaan siihen kuuluvien liiton jäsenyhdistys­ten edelliseltä toimintavuodelta liitolle suorittamien jäsenmaksujen perusteella.

Edellä mainittujen lisäksi varsinainen liittokokous valitsee liittoval­tuustoon viisi jäsentä henkilökohtaisine varamiehineen. Näistä jäsenistä tulee ainakin yhden jäsenen varamiehineen olla ruotsin­kielinen ja, mikäli mahdollista, yhden jäsenen varamiehineen henkilöjäsen.

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimintavuodeksi kerrallaan. Liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan liittovaltuuston varsinaisten jäsenten joukosta.

Liittovaltuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa tulevat kysymykseen vain ne suostumuksensa tehtävään antaneet henkilöt, jotka jäsenyhdistys tai henkilöjäsen ovat ilmoittaneet liittovaltuustolle.

Liittohallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti toimia liittovaltuus­ton jäsenenä.

16 §     Liittovaltuustolla on toimintavuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous, joka pidetään huhti – kesäkuussa ja syyskokous, joka pidetään marras – joulukuussa.

Liittovaltuuston muita kokouksia pidetään, milloin liittohallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liittovaltuuston jäsenis­tä tai liiton jäsenyhdistyksistä sitä liittohallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokouskutsu on lähetettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on liittohalli­tukselle saapunut.

Liittovaltuusto kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköpostilla, mikäli jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteen, sen jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolmannes muista jäsenistä on paikalla.

Liittovaltuuston kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kokouksessa tulee päätökseksi asiakysymyksissä se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu.

Päätös liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liittohallituksen ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vaalissa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa äänten enemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Muissa vaaleissa valituksi tulee ehdokas, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Äänten ollessa tasan, vaali ratkais­taan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

17 §     Liittovaltuuston syyskokouksessa

1) Valitaan kokouksen sihteerit ja pöytäkirjantarkistajat.

2) Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohta­ja seuraavaksi toimintavuodeksi.

3) Valitaan liittohallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi.

4) Valitaan liittohallituksen toinen varapuheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi

5) Valitaan liittohallituksen jäsenet seuraavaksi toimintavuo­deksi.

6) Valitaan liiton neuvottelukunnan jäsenet seuraavaksi toimintavuo­deksi.

7) Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.

8) Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitel­ma.

9) Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus ja sen suorittamisaika.

10) Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.

11) Käsitellään muut liittohallituksen esittämät sekä piirien, jäsenyhdistysten tai henkilöjäsenten viimeistään syyskuun 15. päivään mennes­sä liittohallitukselle kirjallisesti liittovaltuuston käsiteltäviksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 14 §:ssä tarkoi­tettuja asioita, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

18 §     Liittovaltuuston kevätkokouksessa

1) Valitaan kokouksen sihteerit ja pöytäkirjantarkistajat.

2) Esitetään liiton neuvottelukunnan lausunto liiton toiminnasta.

3) Käsitellään liiton toimintakertomus ja tilinpäätös.

4) Esitetään tilintarkastuskertomus.

5) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä liittohallituk­selle myönnettävästä tili- ja vastuuvapaudesta.

6) Käsitellään muut liittohallituksen esittämät sekä piirien, jäsenyhdistysten tai henkilöjäsenten viimeistään helmikuun 15. päivään mennessä liittohallitukselle kirjallisesti liittoval­tuuston käsiteltäviksi ilmoittamat asiat,
ei kuitenkaan yhdistyslain 14. §:ssä tarkoitettuja asioita, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

LIITTOHALLITUS

19 §     Liittohallitus toimii liiton lakimääräisenä edustajana.

Liittohallitukseen kuuluu liittokokouksen kolmeksi vuodeksi kerral­laan valitsema puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä enintään 20 muuta jäsentä, jotka liittoval­tuusto valitsee yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan. Liittohallituk­seen tulee valita, mikäli mahdollista, vähintään yksi (1) jäsen jokaisesta piiristä.

Liittohallituksen puheenjohtajasta käytetään nimitystä liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen varapuheenjohtajista nimityksiä liiton ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Nämä muodosta­vat liiton puheenjohtajiston.

Liittohallitus voi keskuudestaan ja liiton toimihenkilöistä sekä kutsumistaan asiantuntijoista asettaa tarpeellisiksi katsomiaan, pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. Nämä valmistelevat liittohallituk­sen käsiteltäviksi tulevia asioita.

Jos liiton puheenjohtaja toimikautensa kestäessä estyy tehtävänsä hoitamisesta, liittovaltuusto voi myöntää hänelle vapautuksen ja valita toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi puheenjohtajan.

20 §     Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja vähintään neljä muuta jäsentä on paikalla.

Liittohallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten ollessa tasan, vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Halutessaan hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

21 §     Liittohallitus huolehtii liiton toiminnasta ja sen tulee siinä tarkoi­tuksessa muun muassa:

1) Edustaa liittoa.

2) Kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuuston kokous sekä valmistella niille esitettävät asiat.

3) Panna täytäntöön liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset.

4) Hoitaa liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä huoleh­tia tilinpäätöksen valmistamisesta.

5) Huolehtia toimintakertomuksen laatimisesta.

6) Huolehtia talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemises­tä.

7) Ottaa ja erottaa toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa.

8) Hyväksyä jäsenyhdistysten ja reserviupseeripiirien säännöt.

9) Päättää jäseneksi hyväksymisestä.

10)  Huolehtia jäsenluettelon pitämisestä.

11) Tehdä puolustusministerille esitys Suomen Reserviupseeri­liiton kultaisen ansiomitalin soljen kera ja kultaisen ansiomitalin myöntämisestä.

LIITON NEUVOTTELUKUNTA

22 §     Liiton neuvoa-antavana elimenä toimii sotilas- ja siviilielämän eri alojen asiantuntemusta edustava liiton neuvottelukunta, johon valitaan enintään viisikymmentä (50) vapaaehtoisessa maanpuolustustyös­sä tai sen tukemisessa ansioitunutta upseeria.

Liiton neuvottelukunnan jäsenet valitsee liittovaltuusto liittohallituksen esityksestä toimintavuodeksi kerrallaan.

Itseoikeutettuina jäseninä liiton neuvottelukuntaan kuuluvat lisäksi liiton kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet, liittohallituksen ja liiton neuvottelukunnan aikaisemmat puheenjohtajat, liittohallituksen puheen­johtaja ja molemmat varapuheenjohtajat.

Liiton neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu­heenjohtajan.

23 §     Liiton neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta.

Liiton neuvottelukunnan varsinainen kokous pidetään toimintavuosittain ennen liittovaltuuston kevätkokousta. Liiton neuvottelukunta voidaan kutsua myös ylimääräiseen kokoukseen.

Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisesti tai sähköpostilla, mikäli jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteen, viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kok

Liiton neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapu­heenjohtaja ja vähintään kahdeksan (8) muuta jäsentä on saapu­villa.

24 §     Liiton neuvottelukunnantehtävänä on

1)    Tukea liittoa ja sen toimielimiä liiton tarkoitusperien toteutta­misessa.

2)    Käsitellä liiton toimintaan liittyviä periaatekysymyksiä ja tehdä niitä koskevia aloitteita.

3)    Antaa liitolle lausuntoja sen toimintaan liittyvistä kysymyksis­tä.

4)    Esittää liittovaltuustolle yleislausunto liiton edellisen toiminta­vuoden toiminnasta.

25 §     Liiton neuvottelukunta voi asettaa alaansa kuuluvien asioiden valmistelua varten tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia.

TOIMINTA- JA TILIVUOSI SEKÄ TILINTARKASTUS

26 §     Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit on ennen helmikuun 15. päivää jätettävä tilintarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa liittohallitukselle helmikuun kulues­sa.

LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

27 §     Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapu­heenjohtajat, heistä kaksi yhdessä tai yksi heistä yhdessä jonkun sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka liittohallitus on siihen valtuuttanut.

LIITON MERKIT

28 §     Liiton merkit ovat jäsenmerkki, harrastusmerkki, kuntomerkki ja ansiomitali.

29 §     Jäsenmerkki on hopeoitu heraldinen ruusu, johon on kiinnitetty kullattu Suomen leijona. Merkkiä on oikeutettu käyttämään liiton jäsenyhdistyksen jäsen sekä liiton henkilöjäsen.

Jäsen, jolle on myönnetty kultainen ansiomitali, käyttää jäsen­merkkinä kullattua heraldista ruusua, johon on kiinnitetty teräksi­nen Suomen leijona. Kultaisen ansiomitalin soljen kera saanut jäsen käyttää kokonaan kullattua jäsenmerkkiä.

30 §     Harrastus- ja kuntomerkkejä voi olla useita asteita. Niiden muo­don, myöntämisperusteet ja kantamisluvan vahvistaa liittohallitus. Sotilaspuvussa kannettaville merkeille on saatava asianomainen lupa.

31 §     Suomen Reserviupseeriliitolla on kultainen ansiomitali soljen kera (RUL am sk) ja kultainen ansiomitali (RUL am), joita koskevat yksityiskohtaiset säännökset sisältyvät 24.4.1981 annettuun asetukseen Suomen Reserviupseeriliiton ansiomitalista (283/1981).

Lisäksi Suomen Reserviupseeriliitolla on hopeinen ansiomitali (RUL ham) ja pronssinen ansiomitali (RUL pram), jotka liittohallitus myöntää.

 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

32 §     Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään kolme neljännestä (3/4) liittokokouksessa annetuista äänistä.

33 §     Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäi­sessä liittokokouksessa, joiden välillä on vähintään kolmekymmen­tä (30) päivää.

Päätös astuu voimaan, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljännestä (3/4) kokouksessa anne­tuista äänistä.

34 §     Jos liitto on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus liiton tarkoitusperiä toteuttavalle rekisteröidylle säätiölle. Mikäli tällaista säätiötä ei ole olemassa liiton purkamis- tai lakkauttamishetkellä, luovutetaan sen omaisuus edellä mainitunlaiselle säätiölle, joka perustetaan vuoden kuluessa liiton purkamisesta tai lakkauttamisesta.

SÄÄNTÖJEN VOIMAANTULO

35 §     Sääntömuutoksen tultua merkityksi yhdistysrekisteriin tulevat muutetut säännöt voimaan heti.