Säännöt

Liittokokouksen hyväksymä 19.11.2022
Yhdistysrekisterin rekisteröimä 1.12.2022

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO – FINLANDS RESERVOFFICERSFÖRBUND r.y:n SÄÄNNÖT

NIMI JA KOTIPAIKKA

1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersförbund ry. Liiton viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi; pöytäkirjakieli on suomi. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue valtakunnan alue. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

TOIMINTA JA TARKOITUS

2 § Liiton tarkoituksena on olla suomalaisten reserviupseeriyhdistysten, niiden jäsenten, erillisten henkilöjäsenten, reserviupseeripiirien ja Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa palvelleiden reserviupseereiden aatteellisena sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskusjärjestönä.

Liiton tehtävänä on maanpuolustuksen vapaaehtoisjärjestönä tukea Suomen valtakunnan alueen puolustamista sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edistävää toimintaa, ylläpitää ja kohottaa maanpuolustustietoutta ja -tahtoa sekä vaikuttaa muutenkin maanpuolustusedellytysten parantamiseen valvomalla ja edistämällä reserviupseerien asemaa ja etuja sekä upseereina että reserviläisinä. Liitto voi tukea sodasta ja kriiseistä kärsimään joutuneita. Tarkoitustaan liitto toteuttaa

– Kehittämällä, ohjaamalla ja tukemalla jäsenyhdistystensä ja reserviupseeripiirien toimintaa henkisesti ja aineellisesti mm. tiedotuksen ja kurssitoiminnan avulla.
– Harjoittamalla koulutus-, valistus- ja julkaisutoimintaa.
– Ylläpitämällä sotilasperinteitä sekä tukemalla sotilasperinnetoimintaa ja perinteen keräämistä ja tallentamista.
– Järjestämällä reserviupseerien henkistä ja fyysistä kuntoa sekä upseeritaitoja ylläpitävää ja kehittävää toimintaa, siihen luettuna myös urheiluammunnan harjoitus- ja kilpailutilaisuudet.
– Toimimalla reserviupseerien etujärjestönä.
– Kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
– Osallistumalla kansainväliseen reserviläistoimintaan.
– Hankkimalla varoja jäsenmaksuilla, rahan keräyksillä ja julkaisutoiminnalla, ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä jälkisäädöksiä. Järjestämällä tapauskohtaisia, kestoltaan rajattuja, muusta varainhankinnasta eriytettyjä keräyksiä, joiden tuotto voidaan kohdistaa kotimaiseen tai kansainväliseen apuun sodasta ja kriiseistä kärsimään joutuneille. Liitto jäsenyhdistyksineen on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3 § Liiton jäseniksi voivat päästä liiton hyväksymien sääntöjen mukaan toimivat rekisteröidyt reserviupseeriyhdistykset, jotka liittohallitus hyväksyy jäseniksi ja joita jäljempänä näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi.

Liiton henkilöjäseneksi voi päästä reserviupseeri, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi. Liiton jäseninä voi lisäksi olla oikeuskelpoisia kannattajayhteisöjä
tai tukijäseniä, jotka liittohallitus hyväksyy.

4 § Jäsenyhdistykset suorittavat liitolle jäsentensä lukumäärän perusteella jäsenmaksun, jonka suuruuden jäsenyhdistyksen jäsentä kohti liittovaltuusto määrää kutakin toimintavuotta varten erikseen.

Henkilöjäsen, kannattajayhteisö ja tukijäsen suorittavat jäsenmaksun, jonka suuruuden näistä kullekin erikseen liittovaltuusto määrää kutakin toimintavuotta varten.

5 § Liittovaltuustolla on liittohallituksen esityksestä oikeus erottaa liitosta jäsenyhdistys, henkilöjäsen, kannattajayhteisö ja tukijäsen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii tai sallii jäsentensä toimivan vastoin liiton tarkoitusperiä.

6 § Liittovaltuusto voi liittohallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liiton tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön. Kunniapuheenjohtajana voi olla ainoastaan yksi henkilö kerrallaan.

RESERVIUPSEERIPIIRIT

7 § Liiton jäsenyhdistykset muodostavat rekisteröityjä reserviupseeripiirejä, joiden säännöt liittohallitus hyväksyy. Piirien toiminta-alueen vahvistaa liittovaltuusto. Tarvittaessa voi liittovaltuusto oikeuttaa jäsenyhdistyksen toimimaan myös reserviupseeripiirinä.

8 § Reserviupseeripiirien tehtävänä on liiton ohjeiden mukaisesti toimia reserviupseeriyhdistysten yhdyselimenä sekä ohjata ja tukea alueellaan liiton jäsenyhdistysten toimintaa.

9 § Jäsenyhdistys kuuluu siihen reserviupseeripiiriin, jonka alueella on sen kotipaikka.

LIITON TOIMIELIMET

10 § Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus ja liiton neuvottelukunta.

LIITTOKOKOUS

11 § Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi syys – marraskuussa liittohallituksen määrätessä kokousajan ja -paikan. Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää, milloin liittovaltuusto katsoo sen tarpeelliseksi, tai milloin sitä ehdottaa jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa (1/10) liiton äänimäärästä ja sitä liittohallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Liittokokoukseen voi osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

12 § Kutsu liittokokoukseen on vähintään 30 päivää ennen kokousta julkaistava liittokokouksen määräämässä lehdessä. Samassa ajassa on kokouskutsu lähetettävä kirjallisesti jäsenyhdistyksille, reserviupseeripiireille ja henkilöjäsenille. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköpostilla niille jäsenyhdistyksille, reserviupseeripiireille ja henkilöjäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa liittoon. Oikeus aloitteiden tekemiseen liittokokoukselle on jäsenyhdistyksillä, reserviupseeripiireillä ja henkilöjäsenillä.

Aloitteet on jätettävä liittohallitukselle viimeistään kahdeksan (8) viikkoa ennen kokousta. Liittohallitus lähettää tehdyt aloitteet vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta lausunnollaan varustettuina liiton jäsenyhdistyksille, reserviupseeripiireille ja henkilöjäsenille.

13 § Kaikkien liittokokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava liittohallituksen kokouskutsussa ilmoittamassa paikassa ja määräämänä aikana. Äänivaltaisten edustajien on samalla jätettävä edustajavaltakirjansa tarkastettavaksi.

Liittokokouksessa jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni jokaista jäsentään kohti. Jäsenmaksun suorittaneella henkilöjäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni. Jäsenyhdistyksen äänioikeuden perusteena pidetään sitä jäsenmäärää, jonka perusteella yhdistys on suorittanut jäsenmaksun liitolle edelliseltä toimintavuodelta.

Kannattajayhteisöillä ja tukijäsenillä ei ole puhevaltaa eikä äänioikeutta liittokokouksessa. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni.

Jäsenyhdistys saa lähettää liittokokoukseen yhden edustajan jokaista jäsenmääränsä alkavaa satalukua kohti. Yhdistyksen äänivaltaa liittokokouksessa käyttää siihen valtuutettu edustaja. Toisilla edustajilla on kokouksessa vain puhevalta. Henkilöjäsenen ääntä käyttää hän itse tai hänen valtuuttamansa liiton äänivaltainen jäsen.

Reserviupseeripiirillä on oikeus lähettää liittokokoukseen enintään kolme (3) edustajaa, joilla samoin kuin liiton neuvottelukunnan, liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä on kokouksessa puhevalta.

Puheoikeus liittokokouksessa on lisäksi liiton toiminnanjohtajalla ja muilla liiton toimihenkilöillä. Liittokokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

Päätökseksi asiakysymyksissä tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten ollessa tasan, asia ratkaistaan arvalla.

Päätös liittohallituksen puheenjohtajan vaalissa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa äänten enemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Muissa vaaleissa valituksi tulee ehdokas, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Liiton puheenjohtajaa valittaessa tulevat kysymykseen vain ne suostumuksensa tehtävään antaneet henkilöt, jotka jäsenyhdistys tai henkilöjäsen ovat ilmoittaneet liittohallitukselle kahdeksan viikkoa ennen liittokokousta.

14 § Varsinaisessa liittokokouksessa

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteerit ja pöytäkirjantarkistajat.

2) Annetaan selostus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta.

3) Päätetään liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

4) Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

5) Valitaan jäsenet varamiehineen liittovaltuustoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

6) Päätetään missä julkaisussa liittokokouskutsu julkaistaan.

7) Käsitellään muut mahdolliset asiat.

LIITTOVALTUUSTO

15 § Liiton päättävänä elimenä varsinaisten liittokokousten välisenä aikana toimii liittovaltuusto.

Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisessa liittokokouksessa seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen saakka kestäväksi toimiajaksi siten, että kukin reserviupseeripiiri saa liittovaltuustoon yhden jäsenen sekä lisäksi yhden jäsenen jokaista piirin jäsenyhdistysten yhteenlasketun jäsenmäärän täyttä tuhatlukua kohti. Jokaiselle jäsenelle valitaan lisäksi henkilökohtainen varamies. Piirin jäsenmäärä lasketaan siihen kuuluvien liiton jäsenyhdistysten edelliseltä toimintavuodelta liitolle suorittamien jäsenmaksujen perusteella.

Edellä mainittujen lisäksi varsinainen liittokokous valitsee liittovaltuustoon viisi jäsentä henkilökohtaisine varamiehineen. Näistä jäsenistä tulee ainakin yhden jäsenen varamiehineen olla ruotsinkielinen ja, mikäli mahdollista, yhden jäsenen varamiehineen henkilöjäsen.

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimintavuodeksi kerrallaan. Liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan liittovaltuuston varsinaisten jäsenten joukosta. Liittovaltuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa tulevat kysymykseen vain ne suostumuksensa tehtävään antaneet henkilöt, jotka jäsenyhdistys tai henkilöjäsen ovat ilmoittaneet liittovaltuustolle. Liittohallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti toimia liittovaltuuston jäsenenä.

16 § Liittovaltuustolla on toimintavuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous, joka pidetään huhti – kesäkuussa ja syyskokous, joka pidetään marras – joulukuussa.

Liittovaltuuston muita kokouksia pidetään, milloin liittohallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liittovaltuuston jäsenistä tai liiton jäsenyhdistyksistä sitä liittohallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokouskutsu on lähetettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on liittohallitukselle saapunut. Liittovaltuusto kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköpostilla, mikäli jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteen, sen jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokoukseen voi osallistua liittovaltuuston tai hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolmannes muista jäsenistä on paikalla.

Liittovaltuuston kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kokouksessa tulee päätökseksi asiakysymyksissä se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Päätös liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liittohallituksen ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vaalissa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella kukaan ehdokkaista ei saa tarvittavaa äänten enemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Muissa vaaleissa valituksi tulee ehdokas, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänten ollessa tasan, vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

17 § Liittovaltuuston syyskokouksessa

1) Valitaan kokouksen sihteerit ja pöytäkirjantarkistajat.

2) Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi.

3) Valitaan liittohallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi.

4) Valitaan liittohallituksen toinen varapuheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi

5) Valitaan liittohallituksen jäsenet seuraavaksi toimintavuodeksi.

6) Valitaan liiton neuvottelukunnan jäsenet seuraavaksi toimintavuodeksi.

7) Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.

8) Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.

9) Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus ja sen suorittamisaika.

10) Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.

11) Käsitellään muut liittohallituksen esittämät sekä piirien, jäsenyhdistysten tai henkilöjäsenten viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä liittohallitukselle kirjallisesti liittovaltuuston käsiteltäviksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 14 §:ssä tarkoitettuja asioita, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

18 § Liittovaltuuston kevätkokouksessa

1) Valitaan kokouksen sihteerit ja pöytäkirjantarkistajat.

2) Esitetään liiton neuvottelukunnan lausunto liiton toiminnasta.

3) Käsitellään liiton toimintakertomus ja tilinpäätös.

4) Esitetään tilintarkastuskertomus.

5) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä liittohallitukselle myönnettävästä tili- ja vastuuvapaudesta.

6) Käsitellään muut liittohallituksen esittämät sekä piirien, jäsenyhdistysten tai henkilöjäsenten viimeistään helmikuun 15. päivään mennessä liittohallitukselle kirjallisesti liittovaltuuston käsiteltäviksi ilmoittamat asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 14.:ssä tarkoitettuja asioita, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

LIITTOHALLITUS

19 § Liittohallitus toimii liiton lakimääräisenä edustajana.

Liittohallitukseen kuuluu liittokokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä enintään 20 muuta jäsentä, jotka liittovaltuusto valitsee yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan.

Liittohallitukseen tulee valita, mikäli mahdollista, vähintään yksi (1) jäsen jokaisesta piiristä. Liittohallituksen puheenjohtajasta käytetään nimitystä liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen varapuheenjohtajista nimityksiä liiton ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Nämä muodostavat liiton puheenjohtajiston.

Liittohallitus voi keskuudestaan ja liiton toimihenkilöistä sekä kutsumistaan asiantuntijoista asettaa tarpeellisiksi katsomiaan, pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. Nämä valmistelevat liittohallituksen käsiteltäviksi tulevia asioita.

Jos liiton puheenjohtaja toimikautensa kestäessä estyy tehtävänsä hoitamisesta, liittovaltuusto voi myöntää hänelle vapautuksen ja valita toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi puheenjohtajan.

20 § Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja vähintään neljä muuta jäsentä on paikalla.

Liittohallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten ollessa tasan, vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Halutessaan hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

21 § Liittohallitus huolehtii liiton toiminnasta ja sen tulee siinä tarkoituksessa muun muassa:

1) Edustaa liittoa.

2) Kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuuston kokous sekä valmistella niille esitettävät asiat.

3) Panna täytäntöön liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset.

4) Hoitaa liiton rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia tilinpäätöksen valmistamisesta.

5) Huolehtia toimintakertomuksen laatimisesta.

6) Huolehtia talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemisestä.

7) Ottaa ja erottaa toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa.

8) Hyväksyä jäsenyhdistysten ja reserviupseeripiirien säännöt.

9) Päättää jäseneksi hyväksymisestä.

10) Huolehtia jäsenluettelon pitämisestä.

11) Tehdä puolustusministerille esitys Suomen Reserviupseeriliiton kultaisen ansiomitalin soljen kera ja kultaisen ansiomitalin myöntämisestä.

LIITON NEUVOTTELUKUNTA

22 § Liiton neuvoa-antavana elimenä toimii sotilas- ja siviilielämän eri alojen asiantuntemusta edustava liiton neuvottelukunta, johon valitaan enintään viisikymmentä (50) vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä tai sen tukemisessa ansioitunutta upseeria.

Liiton neuvottelukunnan jäsenet valitsee liittovaltuusto liittohallituksen esityksestä toimintavuodeksi kerrallaan. Itseoikeutettuina jäseninä liiton neuvottelukuntaan kuuluvat lisäksi liiton kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet, liittohallituksen ja liiton neuvottelukunnan aikaisemmat puheenjohtajat, liittohallituksen puheenjohtaja ja molemmat varapuheenjohtajat. Liiton neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

23 § Liiton neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta.

Liiton neuvottelukunnan varsinainen kokous pidetään toimintavuosittain ennen liittovaltuuston kevätkokousta. Liiton neuvottelukunta voidaan kutsua myös ylimääräiseen kokoukseen.

Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisesti tai sähköpostilla, mikäli jäsen on ilmoittanut sähköpostiosoitteen, viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

Liiton neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan (8) muuta jäsentä on saapuvilla.

24 § Liiton neuvottelukunnantehtävänä on

1) Tukea liittoa ja sen toimielimiä liiton tarkoitusperien toteuttamisessa.

2) Käsitellä liiton toimintaan liittyviä periaatekysymyksiä ja tehdä niitä koskevia aloitteita.

3) Antaa liitolle lausuntoja sen toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

4) Esittää liittovaltuustolle yleislausunto liiton edellisen toimintavuoden toiminnasta.

25 § Liiton neuvottelukunta voi asettaa alaansa kuuluvien asioidenvalmistelua varten tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia.

TOIMINTA- JA TILIVUOSI SEKÄ TILINTARKASTUS

26 § Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit on ennen helmikuun 15. päivää jätettävä tilintarkastajalle, jonka tulee antaa tarkastuskertomuksensa liittohallitukselle helmikuun kuluessa.

LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

27 § Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, heistä kaksi yhdessä tai yksi heistä yhdessä jonkun sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka liittohallitus on siihen valtuuttanut.

LIITON MERKIT

28 § Liiton merkit ovat jäsenmerkki, harrastusmerkki, kuntomerkki ja ansiomitali.

29 § Jäsenmerkki on hopeoitu heraldinen ruusu, johon on kiinnitetty kullattu Suomen leijona. Merkkiä on oikeutettu käyttämään liiton jäsenyhdistyksen jäsen sekä liiton henkilöjäsen. Jäsen, jolle on myönnetty kultainen ansiomitali, käyttää jäsenmerkkinä kullattua heraldista ruusua, johon on kiinnitetty teräksinen Suomen leijona. Kultaisen ansiomitalin soljen kera saanut jäsen käyttää kokonaan kullattua jäsenmerkkiä.

30 § Harrastus- ja kuntomerkkejä voi olla useita asteita. Niiden muodon, myöntämisperusteet ja kantamisluvan vahvistaa liittohallitus. Sotilaspuvussa kannettaville merkeille on saatava asianomainen lupa.

31 § Suomen Reserviupseeriliitolla on kultainen ansiomitali soljen kera (RUL am sk) ja kultainen ansiomitali (RUL am), joita koskevat yksityiskohtaiset säännökset sisältyvät 24.4.1981 annettuun asetukseen Suomen Reserviupseeriliiton ansiomitalista (283/1981).

Lisäksi Suomen Reserviupseeriliitolla on hopeinen ansiomitali (RUL ham) ja pronssinen ansiomitali (RUL pram), jotka liittohallitus myöntää.

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

32 § Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään kolme neljännestä (3/4) liittokokouksessa annetuista äänistä.

33 § Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden välillä on vähintään kolmekymmentä (30) päivää. Päätös astuu voimaan, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljännestä (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.

34 § Jos liitto on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus liiton tarkoitusperiä toteuttavalle rekisteröidylle säätiölle. Mikäli tällaista säätiötä ei ole olemassa liiton purkamis- tai lakkauttamishetkellä, luovutetaan sen omaisuus edellä mainitun laiselle säätiölle, joka perustetaan vuoden kuluessa liiton purkamisesta tai lakkauttamisesta.

SÄÄNTÖJEN VOIMAANTULO

35 § Sääntömuutoksen tultua merkityksi yhdistysrekisteriin tulevat muutetut säännöt voimaan heti.