Eduskunnan on varmistettava vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen tuki

Maanpuolustuksen Tuki, sen jäsenjärjestöt Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto, Naisten Valmiusliitto ja  Maanpuolustuskoulutusyhdistys esittävät vakavan huolensa valtion talousarvioesityksen sisältämistä vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen määrärahaleikkauksista. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeiset järjestöt pitävät leikkauksia hallitusohjelman tavoitteiden vastaisina ja esittävät, että Eduskunta palauttaa järjestöjen määrärahat riittävälle tasolle. Kyseessä on vain n. 400 000 €:n erä, jonka merkitys valtion budjetissa on pieni, mutta järjestöille erittäin suuri.

Keväällä hyväksytyssä hallitusohjelmassa todetaan selkeästi, että puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan korottamalla puolustusmäärärahoja. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu kertausharjoitusten riittävän määrän varmistaminen sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen.

Korotuksella paikataan viime vaalikaudella tehtyjä määrärahaleikkauksia, jotka vaaransivat puolustusjärjestelmämme toimivuuden ja uskottavuuden. Puolustusvoimat joutui merkittävästi vähentämään mm. reserviläisten kertausharjoituksia, varusmiesten maastovuorokausia sekä lentotunteja ja alusvuorokausia. Leikkaukset olivat selkeässä ristiriidassa lähialueidemme kiristyneen turvallisuustilanteen sekä naapurimaidemme puolustuslinjausten kanssa.

Vähäisten kertausharjoitusten synnyttämää reservin koulutusvajetta on osittain paikattu vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen avulla. Keskeisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) koulutti viime vuonna 11.000 reserviläistä Puolustusvoimien tilaamilla kursseilla sekä 18.000 reserviläistä muilla sotilaallisilla kursseilla. Samaan aikaan Puolustusvoimien kertausharjoituksiin osallistui vain 6.000 reserviläistä. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella ja reservin omaehtoisella toiminnalla kyetään poikkeuksellisen kustannustehokkaasti tukemaan reservin suorituskykyä ja vahvaa maanpuolustustahoa.

Hallitus esittää nyt kuitenkin vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen tukimäärärahoihin noin viidenneksen leikkausta. Erityisen vakavasti leikkaukset kohdistuvat Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen, jolla on julkisoikeudellisena yhdistyksenä erityisasema maanpuolustusjärjestöjen kentässä. MPK on myös muista järjestöistä poiketen puolustusministeriön alainen tulosyksikkö.

Koulutuksen yhteistyöjärjestönä MPK tarjoaa jäsenjärjestöjensä jäsenille sekä muille kansalaisille kokonaisturvallisuus- ja kyberturvallisuusstrategian mukaista koulutusta, johon osallistuu vuosittain lähes 50.000 suomalaista. Koulutettavien määrä on ollut 2010-luvulla jatkuvassa kasvussa.

Rahoituksen leikkaaminen nyt esitetyllä tavalla aiheuttaa MPK:ssa jo ensi vuonna pitkähköjä lomautuksia yhdistyksen vakituisille työntekijöille sekä leikkauksia varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen, johon kuuluu mm. naisille, nuorille ja kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua koulutusta. Mikäli rahoitus jää pidemmäksi ajaksi nyt esitetylle tasolle, joudutaan MPK:n henkilöstöä jo lähivuosina irtisanomaan ja koulutustoimintaa supistamaan. Turvallisuusvaatimuksista johtuen henkilöstön riittävyyden osalta liikutaan jo nyt äärirajoilla.

Suunnitellut leikkaukset vaikuttavat erityisen vahvasti naisille suunnattuun koulutukseen, jonka kehittäminen ja toteuttaminen on yksi MPK:n lakisääteisistä tehtävistä. Erityisen hankalaan tilanteeseen joutuu naisjärjestöjen maanpuolustus- ja turvallisuustyötä koordinoiva Naisten Valmiusliitto, jonka toimintaa rahoitetaan pitkälti Puolustusministeriön taloudellisella tuella. Myös muiden maanpuolustusjärjestön toimintaedellytyksiä leikkaukset heikentävät merkittävästi.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen järjestämä vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus täydentää Puolustusvoimien kertausharjoituskoulutusta, mutta ei voi korvata sitä. Reserviläisten toimintakyvyn, osaamisen ja motivaation kannalta on erittäin tärkeää, että kertausharjoitusten määrällinen ja laadullinen taso pidetään riittävänä. Puolustusvoimien 230.000 hengen sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä.