Lauri Törnin ase kiinnosti Reserviupseeripäivässä

lokakuu 11, 2019

Toista kertaa järjestetty Reserviupseeripäivä keräsi Katajanokan Kasinolle lauantaina 5.10.2019 viitisenkymmentä eri-ikäistä reserviupseeria. Päivän ohjelma alkoi aamukahvien merkeissä, jonka jälkeen tilaisuuden avasi Reserviupseeriliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä. Päivän juontajana toimi liiton järjestötoimikunnan puheenjohtaja Tuomas Kuusivaara.

 

Varusmiespalvelus vahvisti ammatinvalintaa

Viime vuoden tapaan myös tänä vuonna Reserviupseeripäivään oli saatu kiinnostavia puhujia. Ensimmäisen puheenvuoron piti Ylen toimittaja ja mm. Kioski -ohjelmaa tekevä Toivo Haimi. Haimi on itsekin aktiivinen reserviupseeri ja toimii mm. Itä-Helsingin Reserviupseereiden hallituksessa. Kokelaskautensa Pääesikunnan viestiosastolla sekä Ruotuväki-lehden uutistoimittajana työskennellyt Haimi kertoi puheenvuorossaan mm. siitä, miten oma varusmiespalvelus on ohjannut häntä toimittajan uralle.

– Päädyin RUK:ssa oppilaskunnan hallitukseen ja sen myötä kurssikirjan toimittajaksi. RUK:sta jää monenlaisia muistoja, mutta eräs konkreettisimmista muistoesineistä on kurssikirja, joka säilyy ihmisten kirjahyllyissä vuosikymmeniä, Haimi sanoo.

– Siksi olikin aikamoinen tulikoe laittaa kaltaiseni 19-vuotias media-alan untuvikko päätoimittamaan kirjaa, josta tulisi yli seitsemällesadalle ihmiselle pysyvä muisto Haminassa vietetyistä neljästätoista viikosta.

 

Haimi kiitteli puheessaan paitsi Puolustusvoimia ammatinvalintaa vahvistaneesta kokemuksesta, myös Suomen varusmiespalvelusjärjestelmää, joka tuo erilaiset ihmiset samaan tupaan. Toisin kuin pitkälti siviilimaailmassa, armeijassa ei pysty valitsemaan ihmisiä, joiden kanssa toimii päivästä toiseen.

– Mullekin päätyi tupakaveriksi joitakin taistelijoita, joilla oli täysin päinvastaiset kotitaustat, arvomaailmat, koulutukset, harrastukset, ihanteet ja kiinnostuksen kohteet kuin minulla, toteaa Haimi.

– Meitä erottavia asioita oli monia, ja yhdistäviä vain yksi: Se, että piti hoitaa meille käskettyjä hommia parhaan kykymme mukaan.

Haimi muistutti, että erityisen tärkeäksi kokemus muodostui reservin johtajille.

– Kun tehtävänä on johtaa ihmisiä, joiden kanssa ei tulisi toimeen edes ravintolapöydässä, tulee väistämättä oppineeksi jotain sekä muista ihmisistä että itsestään. Ja minä ainakin uskon vakaasti, että se oppi kulkee mukana läpi koko elämän.

 

Patikkamatka Lauri Törnin onnettomuuspaikalle

Päivän toisena puhujana oli tietokirjailija Kari Kallonen. Sotahistoriassa Kallonen on keskittynyt erityisesti Suomen ja länsivaltojen välisiin suhteisiin, ja kirjoittanut mm. Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin elämäkerran. Hän myös kuului Joint Task Force Full Accounting -osaston suomalais-amerikkalaiseen 56. retkikuntaan, joka löysi ja tutki Lauri Törnin helikopterin onnettomuuspaikan Vietnamin viidakossa.

Kallonen on panssari-RUK:n vuosina 1979-80 suorittanut reserviupseeri.

Kallosen esitys käsitteli suomalaisia sotilaita maailmalla ja sotahistorian kummallisuuksia, sekä erityisesti Lauri Törniä ja hänen retkiään Kaakkois-Aasiassa.

– Lauri Törni katosi lokakuussa 1965 Vietnamin sodan salaisessa Shining Brass -operaatiossa, jonka tarkoituksena oli paikantaa Laosin puolella kiemurteleva sissien Ho Chi Minh -huoltoreitti, Kallonen kertoo. Törnin kopteri ei kuitenkaan koskaan palannut takaisin Kham Ducin tukikohtaan.

 

Kallonen on matkoillaan tavannut useita Törnin kanssa palvelleita miehiä. Heidän kertomustensa, sotilastukikohdissa ja -operaatioiden aikana otettujen kuvien ja laadittujen raporttien perusteella Törnin vaiheita mm. viimeisen retken yhteydessä on pystytty jäljittämään. Jopa niin, että Törnin katoamisen ympärillä leijunut mysteeri alkoi selvitä, kun amerikkalaisista ja suomalaisista koostunut etsintäpartio kesällä 1999 saapui Vietnamiin suorittamaan kaivauksia Törnin helikopterin oletetulle onnettomuuspaikalle.

– Kaivauksia suoritettiin välillä jyrkässäkin rinteessä turvaköysien varassa, helikopterin törmäysalue ruudutettiin ja pois kerättiin niin sanottu musta maa, koska se oli palanut ja siksi pinnalla vuonna 1965, Kallonen muistelee etsintöjä.

Onnettomuuspaikka oli lähellä vuoren lakea ja Kallonen arveleekin, että mikäli Törnin kopteri olisi lentänyt vain 15-20 metriä ylempänä, kopteri olisi noussut vuoren yli.

Maa-alue seulottiin seulontapisteellä. Maa-aineen joukosta löytyi mm. ihmisen hampaita, palanen tunnuslevyä, kolikko ja riippulukon avaimet. Pienten löydösten lisäksi viidakosta kaivettiin esiin myös helikopterin tähtimoottori, ja korkealta puusta helikopterin roottori, joka oli juuttunut runkoon kiinni. Ne löytyvät samalta paikalta edelleen.

– Sen sijaan kahdessa osassa oleva ruotsalainen Swedish K-konepistooli ei enää ole Vietnamissa, se päätyi rinkkani pohjalla Suomeen, sanoo Kallonen hymyillen.

– Keskusrikospoliisi tutki konepistoolin Suomessa ja sai esiin tunnusnumeron, jonka perusteella selvisi, että ruotsalaiset olivat myyneet aseen aikoinaan eräälle CIA:n peitefirmalle, jota kautta konepistooli päätyi lopulta Vietnamiin.

 

Samoin Suomeen päätyivät helikopterin palaset, joiden tunnusnumeroiden perusteella voitiin todeta kopterin olevan Törnin. Sekä konepistooli että kopterin palat olivat Kallosella mukana ja niitä sai käydä päivän aikana ihastelemassa Kasinon yläaulassa.

Kesällä 2003 Lauri Törni haudattiin sotilaallisin menoin Arlingtonissa, Washington DC:ssä. Törni tunnistettiin puuttuvan hampaan tilalle tehdyn kruunun ja aihetodisteiden avulla. Hänen henkensä vaatineelle onnettomuspaikalle on viety teräslevy muistoksi, ja vuorelle pääsee edelleenkiin tekemään retkiä – nykyään myös ohjatusti.

 

Reserviupseerin yhteistyökumppanit mukana päivässä

Monelle nuoremmalle reserviupseerille on jo varusmiespalvelusaikana tullut tutuksi Puolustusvoimien simulaatiokoulutus. Yleisimmin kokemusta tästä on kertynyt KASI-taisteluliivien käytön myötä, mutta simulaatioteknologian hyödyntäminen osana koulutusta on monipuolistunut vuosien mittaan.

 

Maanpuolustuskorkeakoulussa sotataidonlaitoksella työskentelevä majuri Jyri Hollmén piti kiinnostavan luennon Puolustusvoimien simulaatiokoulutuksesta ja sen monipuolisesta käytöstä eri aselajiosaamista ja sota-ajan kokoonpanojen koulutuksessa.

Kasinolle oli koottu myös useita pisteitä, joissa osallistujat pääsivät vapaasti kiertämään, keskustelemaan ja verkostoitumaan. SRA:lla oli näyttävät esillepanot Jääkäri-salissa, jossa alan aktiivit esittelivät lajia ja sen harrastamisessa käytettävää kalustoa. Paikalla olivat myös Suomen Rauhanturvaajaliitto, MPK:n ja Reservin Mentoreiden edustajat.Mikkelin Reserviupseerit pystyttivät viime vuoden tavoin Kasinon takapihalle noptel-radan, jossa pääsi kokeilemaan sekä kivääri-, että pistooliammuntaa.

 

Iltapäivälle oli jätetty aikaa vapaalle keskustelulle ja tutustumiselle sekä päivän muihin osallistujiin, myös esittelypisteisiin. Kevyt salaattilounas sekä kahvitauoilla tarjotut sämpylät ja korvapuustit pitivät väen toimintakykyisinä.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille sekä erityisesti tapahtuman järjestelyissä mukana olleille! Seuraavan kerran Reserviupseeripäivä järjestetään lauantaina 3.10.2020.