Lappeenrannassa 19.11. kokoontunut RUL:n liittokokous hyväksyi äänestyksen jälkeen Helsingin Reserviupseeripiirin aloitteen julkilausumaksi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista sotialliselle suorituskyvylle. Liittokokous myös valitsi liiton puheenjohtajan ja liittovaltuuston sekä hyväksyi kolmivuotissuunnitelman vuosille 2017 – 2019.
Julkilausuma-aloite herätti liittokokouksessa vilkasta keskustelua ja lopulta se hyväksyttiin äänestyksen jälkeen luvuin 10168 ääntä puolesta 8531 ääntä vastaan. 86 ääntä äänesti tyhjää.
Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikentynyt Euroopassa ja Itämeren alueella. Tämä negatiivinen kierre näkyy idän ja lännen voimistuneena vastakkainasetteluna. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Nykyolosuhteissa on aiempaa tärkeämpää huolehtia uskottavasta kyvystä puolustaa maatamme kaikissa tilanteissa. Tätä vahvistetaan tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä. Sotilaallisten suorituskykyjen ylläpito ja kehittäminen edellyttävät riittävää teknologista ja teollista perustaa sekä huoltovarmuusjärjestelyjä. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia on arvioitu mm. hallituksen teettämässä arviossa. Sen mukaan Nato on Itämeren alueella vakauttava tekijä.
Mikäli Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä, parantaisi se asiantuntija-arvioiden mukaan maamme sotilaallista suoritus- ja puolustuskykyä sekä huoltovarmuutta. Erityistä parannusta Suomen suoritus- ja puolustuskyvyssä saavutettaisiin tiedustelu, kyberpuolustus ja -hyökkäys, hybridihyökkäysten torjunta sekä ilmapuolustuksen aloilla. Lisäksi on huomioitava, että Naton 5. artiklan tarjoama turvatakuu koskee vain järjestön jäsenmaita. Suomen pitkään harjoittaman Nato-yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus ja yhteistyön tiivistäminen mm. koulutus- sekä harjoitustoiminnassa varmistavat osaltaan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostuisi käytännön esteitä.
Suomen jäsenyys toisi mukanaan myös sotilaalliseen suorituskykyyn liittyviä kysymyksiä, jotka vaativat lisäselvityksiä, kuten esimerkiksi vaikutus puolustusbudjettiin ja osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin. Suomalaisten sotilaiden palvelusehdot Naton kansainvälisissä operaatioissa vaativat selkeät sopimukset. Erityisesti reserviläisten osallistuminen kansainvälisiin tehtäviin tulisi järjestää vapaaehtoispohjalta.
Naton jäsenyysvaatimukset edellyttävät, että jäsenmaa huolehtii ensisijaisesti itse omasta puolustuksestaan. Nykyisten jäsenmaiden joukossa on hyvin erilaisia puolustusratkaisuja ammattiarmeijasta ja valikoidusta asevelvollisuudesta aina yleiseen asevelvollisuuteen. RUL:n kanta on, että yleisestä asevelvollisuudesta ei tule luopua. Yleinen asevelvollisuus on tutkitusti paras ja kustannustehokkain ratkaisu itsenäisestä kokonaismaanpuolustuskyvystä huolehtimiselle.
RUL on jo pitkään osallistunut aktiivisesti Pohjoismaiden ja Nato-maiden reserviupseerijärjestöjen harjoittamaan kansainväliseen yhteistyöhön. RUL seuraa tarkasti, miten maamme puolustuskykyä kehitetään kansainvälisellä yhteistyöllä sekä tarjoaa jäsenilleen taustoittavaa tietoa menossa olevasta kehityksestä. RUL kannustaa jäsenistöään osallistumaan julkiseen keskusteluun maamme puolustusratkaisuista.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
