Marskin Maja 70 vuotta

kesäkuu 6, 2012

Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja, Marskin Maja, rakennettiin vuonna 1942 Rukajärven suunnan taistelijoiden lahjana 75 vuotta täyttävälle ylipäällikölle. Jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari, Erkki Raappanan johtaman 14. Divisioonan miehet pystyttivät majan alun perin sotatoimialueelle Itä- Karjalaan Lieksajärven rantaan Repolaan. Majan 70 -vuotisjuhlia vietettiin Lopen Puneliajärven rannalla 5.6.

Majan juhlapäivää oli viettämässä noin 150 kutsuvierasta. Vieraat toivotti tervetulleeksi metsästysmajayhdistyksen puheenjohtaja kenrm Sami Sihvo. Avaussanoissaan hän kertasi majan mielenkiintoista historiaa. Juhlapuheen piti prkenr Pasi Kostamovaara, joka kertoi rajakenraali Erkki Raappanasta ja 14. divisioonan korpisotureista. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kunnioittivat tilaisuutta läsnäolollaan. Tervehdyksissään he kiittivät Majayhdistyksen upseerijräjestöjä historiallisesti tärkeän Marskin majan hyvästä ylläpidosta. Tilaisuuden musiikista vastasivat Kaartin Soittokunta ja Kaaderilaulajat.

Tasavalla presidentti Sauli Niinistö tervehti upseerijärjestöjen puheenjohtajia saapuessaan Marskin majan 70-vuotisjuhlaan.

Raappanan joukkojen lahja Mannerheimille
Rakennustöihin komennettiin alan ammattilaisia divisioonan eri yksiköistä, ja maja valmistui Mannerheimin syntymäpäivään 4.6.1942 mennessä. Divisioonan lähetystö kävi seuraavana päivänä 5.6.1942 luovuttamassa majaa koskevan lahjakirjan ylipäällikölle Mikkelissä. Mannerheim kävi syksyllä 1942 tutustumassa metsästysmajaansa tarkastaen samalla Rukajärven suunnalla toimivia joukkoja.

Suomalaisten joutuessa loppukesällä 1944 vetäytymään Repolasta metsästysmaja purettiin, ja sen hirret siirrettiin ja varastoitiin Lieksan lähettyville eräälle ratapihalle. Keväällä 1945 majalle löytyi uusi sijoituspaikka Lopelta Puneliajärven rannalta. Mannerheimin palkkaamat rajamiehet pystyttivät majan udelleen Mannerheimin valitsemaan paikkaan niin, että hän saattoi ottaa majan vastaan juhannuksen alla 1945.

Mannerheim kävi metsästysmajallaan vuosina 1945–48  kymmenkunta kertaa kutsuen majalle vieraitaan ja läheisiä ystäviään. Luovuttuaan tasavallan presidentin tehtävistä vuonna 1946 hän vietti paljon aikaa ulkomailla, mistä johtuen hänen käyntinsä majalla harvenivat. Viimeisen kerran marsalkka vieraili majallaan keväällä 1948.

Upseerijärjestöt ottivat majan huostaansa
Samana keväänä 1948 Mannerheim lahjoitti metsästysmajansa Suomen yleiselle Metsästäjäliitolle. Koska Metsästäjäliitolla ei ollut metsästykseen liittyvää käyttöä majalle, sitä uhkasi rappeutuminen. Apuun tulivat upseerijärjestöt perustamalla vuonna 1957 Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n, jolle Metsästäjäliiton perustama Sisula-säätiö lahjoitti majan lisärakennuksineen. Yhdistyksen perustajajärjestöt olivat Jääkäriliitto, Upseeriliitto, Kadettikunta ja Suomen Reserviupseeriliitto. Nykysin Jääkäriliiton tilalla majayhdistyksessä on Jääkärisäätiö. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi aina vuoteen 1998 jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Majayhdistyksen nykyinen puheenjohtaja on on kenrm Sami Sihvo. Edellä mainittu yhdistys SMMM ry. huolehtii edelleenkin Marskin majan museoalueesta. Alueella toimii kesäkautena, ja tilauksesta muulloinkin, kahvila-ravintola. Vuonna 1959 Maja avattiin yleisölle, ja viime vuosina on tähän museoalueeseen tutustunut noin 15 000 henkeä vuodessa.