Neuvottelukunta toivoo Nato -keskustelua

syyskuu 24, 2014

Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunnan syyskokouksessa toivottiin lisää asiallista ja hyvin perusteltua keskustelua Suomen mahdollisesta Nato -jäsenyydestä. Toiveissa on, että asia nousisi esille myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Neuvottelukunta piti kokouksensa 18.11. Museo Militariassa Hämeenlinnassa.

Neuvottelukunnan kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki liiton kunniajäsen, KTM, kapteeni reservissä Filip Petterssonin muistolle. Hän menehtyi heinäkuun viimeinen päivä. Vuonna 1920 syntynyt Filip Pettersson oli Helsingin Osakepankin pitkäaikainen pääjohtaja, Fennia-yhtiöiden toimitusjohtaja sekä keskeinen vaikuttaja monissa yhteisöissä, mm. Sotavahinkosäätiössä. RUL:ssa hän toimi mm. liiton valtuuskunnan (=nykyinen neuvottelukunta) varapuheenjohtajana 1970-71 ja puheenjohtajana 1971-1988. Liiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1986.

Neuvottelukunnan uusi puheenjohtaja Tapio Peltomäki kertoi neuovttelukunnan kokouksen avauspuheessaan kannattavansa sitä, että Nato-jäsenyyden hakeminen kirjattaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kantaansa Peltomäki perusteli uhkakuvalla, Suomelle parhaalla turvallisuusratkaisulla sekä taloudellisilla seikoilla.

Hänen mukaansa muut turvallisuusratkaisut eli jatkaminen yksinään, liittoutuminen Ruotsin kanssa, tukeutuminen EU:n puolustukseen tai turvautuminen Naton pfp -kumppanuuteen eivät ole uskottavia. Peltomäki myös ihmetteli, että kun kaikissa muissa yhteyksissä yhteistyö ja kansainvälinen yhdessä toimiminen meillä koetaan kannatettavina ja positiivisina asioina, niin kun on kyseessä oman maan ja kansalaisten turvallisuus, sanomme ei. Haluamme olla Naton kumppani, osallistumme Nato-johtoiseen kriisinhallintaan, puolustusvoimamme ovat Nato-yhteensopivia. Mutta sitten Naton viidennen artiklan tuoma turvatakuu ei meille yllättäen kelpaakaan.

Liitolla ei virallista Nato kantaa

RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoi, että liitolla ei ole virallista Nato kantaa, mutta RUL toivoo asiallisen ja analyyttisen keskustelun mahdollisesta jäsenyydestä jatkuvan ja syventyvän. Halkilahti muistutti, että liiton jäsenten mielipiteet jakautuvat Nato -jäsenyyden kohdalla. Yksi jäseniä huolestuttava asia mahdollisen jäsenyyden kohdalla olisi sen vaikutukset yleiseen asevelvollisuuteen.

Liiton jäseniltä asiaa kysyttiin viimeksi kesällä 2012 ja silloin noin kolmas osa liiton jäsenistä (34,0 %) kannatti Nato -jäsenyyttä.  Hieman suurempi osa vastanneista (40,9 %) vastusti jäsenyyttä ja joka neljäs (25,1 %) ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen. Reserviupseereiden joukossa Nato-jäsenyyden kannatus on siis selvästi suurempaa kuin kansalaisten keskuudessa yleensä. Halkilahti uskoi, että mm. Ukrainan tapahtumat ovat lisänneet Nato -jäsenyyden kannatusta ja asiaa tullaan kysymään jäseniltä lähiaikoina.

RUL:n neuvottelukunta on liiton neuvoa-antavana elin ja se koostuu sotilas- ja siviilielämän eri alojen asiantuntijoista. Pääosa neuvottelukunnan jäsenistä on liiton toiminnassa tai muuten vapaaehtoisessa maanpuolustustylössä ansioituneita reserviupseereita. Liiton neuvottelukunnan jäsenet valitsee liittovaltuusto liittohallituksen esityksestä toimintavuodeksi kerrallaan.  Itseoikeutettuina jäseninä liiton neuvottelukuntaan kuuluvat lisäksi liiton kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet, liittohallituksen ja liiton neuvottelukunnan aikaisemmat puheenjohtajat, liittohallituksen puheen­johtaja ja molemmat varapuheenjohtajat. Neuvottelukunta kokoontuu kahdesti vuodessa.