Rukajärven suunnalla jatkosodassa taistelleiden sotilaiden joukossa oli useita eteviä kuvataiteilijoita, joiden rintamalla maalatuista teoksista on koottu Marskin Majalle ainutlaatuinen taidenäyttely, joka on auki elokuun puoleen väliin saakka.
Toivo Jutila maalasi useita tauluja Rukajärven kylästä.
Taidenäyttelyn avajaiset olivat keskiviikkona 14.6. Marskin Majan perinnetoimikunnan puheenjohtaja Matti Ahtiainen kertoi avajaisissa, että Rukajärven suunnalla taistelleiden taiteilijoiden sodanaikaisia teoksia on pystytty jäljittämään noin 300 kappaletta, ja että tässä näyttelyssä on 30 teosta viideltä eri taiteilijalta. Matti Ahtiainen kiitti taiteilijoiden perheenjäseniä ja muita taulujen omistajia taulujen lainaamisesta näyttelyyn. Näyttelyn suojelija on Tasavallan Presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
Erkki Matilaisen tykkitaulu on näyttelyn harvoja varsinaisia sotatoimia kuvaavia teoksia.
Näyttely avoinna elokuun puoleenväliin saakka
Marskin majalla on esillä Kalle Halosen, Erkki Matilaisen, Bo Bjurströmin ja Toivo Jutilan töitä sekä näyttelyn harvinaisuus, tuntemattoman kokkolalaisen keittiölotan öljyvärimaalaus ”Taistelijat asemissaan lumisessa metsässä”. Kaikkiaan esillä on noin 30 taideteosta.
Näyttelyn suurin harvinaisuus on rintamalla palvelleen kokkolalaisen lotan öljyvärimaalaus: ”Taistelijat asemissaan lumisessa metsässä”.
Marskin Majan museoalueeseen ja tauluihin pääsee tutustumaan tiistaista sunnuntaihin klo 11-17 aina 15.8.2017 asti.
Majalla mielenkiintoinen historia
Mannerheimin 75-vuotispäivän lähestyessä kenraalimajuri Raappana päätti yhdessä 14. divisioonansa sotilaiden kanssa rakentaa ylipäällikölle lahjaksi metsästysmajan rantasaunoineen ja kalamajoineen. Sotilaat halusivat näin osoittaa kunnioitustaan ja kiitollisuuttaan ylipäällikölle. Majan rakennuspaikka valittiin Lieksajärven länsirannalta läheltä Repolan kylää. Majan alkuperäinen paikka sijaitsee nykyisen valtakunnan rajan itäpuolella. 14. Divisioonan lähetystö kävi 5.6.1942 Mikkelissä luovuttamassa majan ylipäällikölle. Lähetystössä oli kenraalimajuri Raappanan lisäksi kaksi taistelutehtävissä kunnostautunutta nuorta sotilasta, alikersantti Tahvo Laitinen ja korpraali Samuli Pääkkönen.
Jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuun vaihteessa 1944 marsalkan metsästysmaja kalustoineen päätettiin siirtää Suomen puolelle. Rakennukset purettiin ja hirret numeroitiin huolellisesti. Kaikki materiaali kuljetettiin ja varastoitiin Pielisjärvelle. Mannerheimille tarjottiin joitakin vaihtoehtoja majan uudelleensijoituspaikaksi ja hän ihastui Puneliajärven rannalla olevaan luonnonkauniiseen erämaaympäristöön, mikä muistutti alkuperäistä rakennuspaikkaa. Keväällä 1945 Mannerheim osti Lopelta Punelian järven rannalta maa-alueen metsästysmajan pystytystä varten. Alue kuului Leppäniemen kartanolle, jonka isäntäväki Saara ja Paavo Kassari suhtautui hyvin myönteisesti hankkeeseen.
Lisätietoja Marskin majasta ja sen ravintolasta löytyy netistä:
Mar
Teksti ja kuvat: Marjatta Ahtiainen ja Janne Kosonen
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
