Värikäs vaalipaneeli

maaliskuu 22, 2019

Upseerijärjestöjen vaalipaneelissa 21.3. kuultiin selkeitä mielipiteitä tulevan vaalikauden turvallisuuspoliittisista haasteista. Eniten erimielisyyttä herätti Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ja Venäjän rooli. Yksimielisiä panelistit olivat mm.  puolustusselontekoon perustuvan maanpuolustuksen määrärahakehityksestä.

Vaalipaneelissa oli tällä kertaa kutsuttuna Helsingin vaalipiirin neljän suurimman puolueen edustajat eli kokoomuksesta Atte Kaleva, vihreistä Atte Harjanne, sosiaalidemokraateista Erkki Tuomioja ja perussuomalaisista Mika Raatikainen. Tilaisuuden avasi Kadettikunnan puheenjohtaja, kenrm Jari Kallio ja päätössanat puhui Upseeriliiton puheenjohtaja, evl Ville Viita. Paneelin innostavana ja asiantuntevana juontajana toimi toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen MTV3:n uutisista.

Atte Kaleva ja Erkki Tuomioja olivat paneelissa eri mieltä mm. Nato-jäsenyydestä ja Venäjän uhkasta.

Eri linjoilla Natosta

Panelisteista kokoomuksen Atte Kaleva ja vihreiden Atte Harjanne liputtivat avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. He korostivat, että vain jäsenyys tuo lisäturvallisuutta artikla 5:n mukaisesti. Tuon artiklan mukaanhan  aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Atet korostivat myös sitä, että Nato on Suomelle myös arvojensa puolesta oikea viiteryhmä. Mika Raatikainen korosti, että Suomen pitää säilyttää mahdollisuus liittyä Natoon, jos kansan enemmistö niin haluaa. Erkki Tuomioja näki mahdollisen Nato-jäsenyyden lisäävän riskiä, että Suomi liitetään mahdollisiin sotilaallisiin konflikteihin, joihin emme ilman jäsenyyttä joutuisi.

Venäjän roolista turvallisuuden tai turvattomuuden tuottajana panelistit olivat myös eri mieltä. Tuomioja korosti, ettei Venäjä ole ainoa suurvalta, joka ajattelee itsekkäästi ja että Venäjän roolia turvattomuuden lisääntymisessä helposti korostetaan. Muut panelistit totesivat, että Suomen sotilaallisen turvallisuuden kannalta Venäjä on ainoa todellinen uhka.

Asevelvollisuus ja puolustusmäärärahat

Asevelvollisuuden kohdalla Atte Harjanne näki eniten muutospainetta. Tähän viittaa myös nuorempien ikäryhmien aikaisempaa matalammat maanpuolustustahtoluvut. Harjanteen mielestä sukupuolten välinen epätasa-arvo on yksi suurimmista asevelvollisuuden haasteista. Hän painotti, että asevelvollisuuden kehittämisen perustana pitää kuitenkin olla se, että jatkossakin varusmiespalveluksen kautta voidaan tuottaa riittävän kokoiset sodan ajan joukot.

Atte Harjanne näki suuria paineita asevelvollisuuden kehittämiseen.

Mika Raatikainen ei näe asevelvollisuuden kehittämiseen suuria paineita. Hänen mielestään nykyinen järjestelmä toimii hyvin ja vähäiset paineet sen kehittämiseen tulee pieneltä, mutta äänekkäältä joukolta. Erkki Tuomiojan mielestä nykyinen järjestelmä toimiin myös varsin hyvin. Yhtenä merkkinä tästä on se, että meidän asevelvollisuusjärjestelmällä pystytään tuottamaan myös erittäin osaavia joukkoja kriisinhallintatehtäviin. Tasa-arvokysymyksiin pitää jatkossa kiinnittää huomiota nykyistä enemmän.

Mika Raatikainen perusteli varusmiespalveluksen toimivuutta mm. oman poikansa tuoreilla kokemuksilla.

Atte Kaleva piti asevelvollisuuden keskeisenä vaatimuksena sitä, että jatkossakin pystytään kouluttamaan riittävästi motivoituneita nuoria sodan ajan joukkoihin. Asevelvollisuuden lisäksi myös siviilipalvelusta pitää kehittää. Kaleva muistutti myös, että naiset pitää saada nykyistä laajemmin mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin.

Kaikki panelistit totesivat, että puolustusselonteossa mainitusta maanpuolustuksen määrärahakehyksestä on pidettävä kiinni. Samalla he korostivat, että parlamentaariset puolustusselonteot ovat välttämättömiä, jotta maanpuolustuksen suurista linjoista saadaan riittävä yksimielisyys.

Vapaaehtoisuutta tarvitaan

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain uudistumisen panelistit näkivät lähtökohtaisesti positiivisena asiana. Kaleva ja Harjanne kuitenkin muistuttivat, että muutoksen yhteydessä on varmistettava, että vapaaehtoisten toimijoiden motivaatiota ei latisteta turhalla byrokratialla. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen taloudellinen lisäresurssi on löydettävä muualta kuin nipistämällä KRIHA-rahoja tai puolustusvoimien toimintamäärärahoja.

Katajanokan Kasinolla pidettyä upseerijärjestöjen vaalipaneelia seurasi paikan päällä reilut 50 henkilöä.