Heinolan Reserviupseerit ry

Historia

1938 – 1998

Heinolan reserviupseerikerho perustettiin 19. joulukuuta 1938 yhdentoista reservivänrikin aloitteesta. Mukana olivat H Hirki, E Malinieni, A Eloranta, P Kortteinen, T Saavalainen, B Sunila, K Seppäläinen, T Nyholm, T Jääskeläinen, A Pakola ja L Kauppila. Järjestäytymiskokouksessa 28.12.1988 valittiin kerhon johtokunta, puheenjohtajana H Hirki. Samassa kokouksessa päätettiin liittyä Suomen Reserviupseeriliiton jäseneksi.

Nuoren kerhon ripeästi alkanut toiminta keskeytyi talvi- ja jatkosodan ajaksi, joilta vuosilta on kerhon asiapapereissa vain vakavina ajan tunnuksina kirjattu ostetuiksi muistoadresseja.

Ankeista ajoista huolimatta alkoi kerhon toiminta viritä uudelleen rauhan palattua maamme rajoille. Sodissa muodostunut yhteishenki loi vankan pohjan kerhotoiminnalle, joka niissä oloissa oli ainoa mahdollisuus maanpuolustushengen ja -kyvyn kohentamiseksi. Kerhon toimintapiiriin liitettiin Heinolan mlk, Hartolan, Joutsan, Luhangan ja Sysmän pitäjät ja nimeksi vahvistettiin Heinolan Seudun Reserviupseerikerho ry. Myöhemmin eri paikkakunnille perustettiin omat kerhot.

Perimätiedon mukaan tarve kerhojen perustamiselle tuli siitä, kun kokousmatkat tuppasivat venymään jopa vuorokauden mittaisiksi.

Osoituksena kestävästä veljeydestä on kerhon toimintaohjelmassa ollut kaatuneiden reservin upseerien omaisten avustaminen sotien päättymisestä aina vuoteen 1951 asti.

1940 -luvun loppupuolella alkoi toiminta monipuolistua. Varojen hankkimiseksi järjestettyjen tilaisuuksien ja yleisöjuhlien lisäksi aloitettiin urheilutoiminta, jossa vuodesta 1947 alkaen osallistuttiin RUL:n kilpailuihin.

Kerhon Naisjaosto, joka nyt toimii itsenäisenä yhdistyksenä, sai alkunsa 1950. Naisjaoston osuus on edelleenkin erittäin merkittävä, niin eri tilaisuuksien järjestelyissä, kuin myös kerhon talouden tasapainottajanakin.

Kerhon toimintaan kuuluivat kerhoiltojen lisäksi retket ja erilaiset vierailut myös muihin reserviupseerikerhoihin. Kesällä 1950 vieraili Sveitsiläinen reserviupseeriseurue Heinolassa.

Vuonna 1953 tehtiin tulevan toiminnan kannalta merkittävä päätös. Metsähallitukselta vuokrattiin Vierumäeltä Kalattoman rannalta maa-alue, jonne seuraavan vuoden kesällä valmistui talkootyönä rakennettu maja saunoineen ja ampumaratoineen. Edelleenkin hyväkuntoinen maja on ollut ajan myötä lukuisten tapahtumien pitopaikkana.

Samana vuonna uudistettiin RUL:n ja kerhon säännöt ja samalla saatiin lupa urheiluammunnan harjoittamiseen. Majalle rakennettu ampumarata olikin vilkkaassa käytössä, harrastuksen aktivoidessa runsaasti kerhon passiivisiakin jäseniä.

Kerhon toimeenpanemasta ”Maanpuolustusväen Suurjuhlasta” muodostui 1950-luvun päätapahtuma, osallistuihan pääjuhlaan Heinolan Maaherranpuistossa yli 1500 henkeä. Samasta vuodesta alkaen on noudatettu edelleenkin voimassa olevaa tapaa, että Heinolan kaupunki järjestää seppeleenlaskutilaisuuden itsenäisyyspäivänä sankarihaudoille.

1959 – 1968

Talvisodan alkamisen 20-vuotismuistojuhlaa vietettiin Heinolassa noin 600 Heinolan seudun rintamamiehen voimin 1959 .Tilaisuus oli Heinolan Reserviupseeri- ja aliupseerikerhojen yhdessä toimeenpanema. Päiväjuhlassa kunniakäyntien ja kenttäaterian jälkeen puhui mm. kenraaliluutnantti A.F.Airo. Onnistunut muistojuhla järjestettiin toivomusten mukaan uudelleen jo seuraavana keväänä talvisodan päättymisen 20-vuotismuistojuhlana.

Kuusikymmenluvun alussa voimistunut reserviläisurheilutoiminta jatkui eri muodoissa koko vuosikymmenen ajan.

Jäsenmäärän kasvaessa löytyi harrastajia miltei lajiin kuin lajiin. Kiinnostusta riitti lähes poikkeuksetta kerhon omiinkin kilpailuihin ja vain muutaman kerran täytyi kilpailut peruuttaa osallistujien vähyyden vuoksi.

Ampumaharrastus sai lisää innokkaita osallistujia kun Heinolan Ampujien rata saatiin myös reserviläisten käyttöön, lyhenihän matka harjoittelupaikalle huomattavasti.

Harrastuksen lisääntymisen osoituksena on lukuisten uusien kilpailulajien tuleminen ohjelmaan ja ampumaluokkien suoritukset vuosittain.

Vuosikymmenelle on ollut leimaa antavaa jäsenten kiinnostus myös muuhun kilpailutoimintaan. Samainen innostus oli riittänyt myös lukuisten piiritason kilpailujen järjestämiseen. Etenkin vuonna 1961 Heinolassa onnistuneesti järjestetty Suomen Reserviupseeriliiton ja Suomen Reservialiupseeriliiton partiomestaruuskilpailut vaativat jäsenten aktiivista panosta.

Myös kiinnostus kerhoiltoja kohtaan säilyi vireänä lukuisten merkittävien esitelmöitsijöiden ansiosta. Tunnetuimpia lienevät kenraaliluutnantti A.F.Airo ja silloinen everstiluutnantti E Siilasvuo. Vuonna 1968 toteutettiin liiton ohjelman mukaisesti toimintavuoden jako kahteen osaan. Samalla kerhon nimi muutettiin Heinolan Reserviupseerit ry:ksi.

1969 – 1978

Kokonaan uutta toimintamuotoa kerhon toiminnassa on edustanut vuonna 1969 aloitettu Johtamistaidollinen kurssi, jossa kolmetoista nuorta upseeria sai oppia lähinnä siviilijohtamisen eri ongelmissa.

Vuosikymmenen huomattavimmiksi tapahtumiksi kohosivat Heinolassa vuosina 1970 ja 1978 järjestetyt Maanpuolustusjuhlat, jotka kokosivat vieraita koko maakunnan alueelta.

Vuonna 1972 päätettiin valmistaa kenraaliluutnantti A.F.Airon nimeä kantava mitali, jolla voitaisiin mm. muistaa kerhon toiminnassa ansioituneita jäseniä. Seuraavana vuonna hopeinen Airo-mitali luovutettiin kenraalille tämän 75-vuotisjuhlan kunniaksi.

Yhteiskunnan murrosvaihe 70-luvun alussa vaikutti myös kerhon toimintaan. Erityisesti nuorten reservin upseerien saaminen mukaan aktiiviseen maanpuolustustyöhön vaikeutui. Toiminnalle etsittiin uusia muotoja, jotta kasvava uusi sukupolvi kokisi kerhotoiminnan mielekkääksi ja näin päästäisiin eroon lamakaudesta.

Vuosikymmenellä jatkuivat ansiokkaat kerhoillat kenraalitason esitelmöinneillä.

1978 – 1988

Kerhon viides toimintavuosikymmen alkoi selkeiden tavoitteiden merkeissä. Toimintaan otettiin mukaan turvallisuuspolitiikan kurssit ja aloitettiin pelastuspalvelutoiminta. Kerhon tiedotustoimintaa tehostettiin ja sisäistä työnjakoa selkeytettiin. Turvallisuuspolitiikan Turpo-kurssit saivat innostuneen vastaanoton ja onnistuivat hienosti.

Kerhon hallitukseen mukaan tulleet nuoret upseerit toivat innostuneen panoksensa kerhon toimintaan. Tiedotustoimintaan kerhon jäsenten keskuudessa pyrittiin lisäämään Jyvä -lehden ja tiedotuskirjeiden avulla.

Kerhon jäsenet ovat myös olleet aktiivisesti koko vuosikymmenen ajan mukana luomassa Heinolaan viranomaisiltakin kiitosta saanutta ja organisatorisesti kehittynyttä vapaaehtoista pelastuspalvelujärjestelmää.

Reserviläisjotoksille kerho lähetti partioita. Parhaina vuosina kerholla oli kaksi neli-miehistä partiota

Perinteiset toimintamuodot ovat säilyneet uusien rinnalla joskin osanottajien määrä on vähentynyt.

70 -luvulla alkanut YT-toiminta vahvistui vuosikymmenen alkupuolella. Rahan ja taloudellisen toiminnan merkitys korostui. Lähes pelkästään jäsenmaksutulojen varassa toimiva talous ja aktiivisten jäsenten vähentyminen ovat osaltaan olleet pienentämässä kerhon omia toimintaresursseja.

Yhdessä Reservialiupseerien ja Naisjärjestöjen kanssa tehty päätös leirikeittimen hankinasta on osoittautunut hyväksi Keittimestä saadut tulot ovat paikanneet kerhon niukkaa taloutta.

YT-toiminta onkin osoittautunut hyväksi ja mahdollistanut lukuisten tapahtumien onnistuneen toteuttamisen. Yhteistoiminnassa muiden järjestöjen kanssa on järjestetty mm ResUL:in partiokilpailut Myllyojalla vuonna 1987 sekä Heinolassa keväällä 1988 pidetty Päijät-Hämeen Maanpuolustusjuhla, jossa juhlapuheen piti jalkaväen-kenraali Adolf Ehnrooth.

Kerhon jäsenet osallistuivat 1986 vuoden puolella paljastetun sotaan lähteneiden muistokiven pystytystoimikuntaan. Muistokivellä haluttiin kunnioittaa sotiemme veteraanien uhrauksia maamme itsenäisyyden puolesta.

Heinolan Reserviupseerit Ry:n tavoitteena on ollut vetää mukaan maanpuolustustyöhön uudet upseeri-ikäluokat, jotka rauhanajan oloissa ovat saaneet upseerikoulutuksensa ja johtajakasvatuksensa. Pyrkimyksenä on ollut järjestää jäsenille mahdollisuus reserviläistietojen ja -taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

1988 – 1998

Toiminnan yleiset tavoitteet ja toimintalinjat ovat pysyneet ennallaan.

Kokoukset, esitelmätilaisuudet, huomionosoitukset ja kunniavartiot ovat perinteistä aatteellista reserviupseeritoimintaa. Ammunta ja muu sotilasurheilu jatkui edelleen aktiivisesti. Uutta on kuluvalla kaudella mukaan tullut reserviläiskoulutus osana korvaavia kertausharjoituksia.

Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.1996 MikSl piti paraatin Heinolassa.

Reserviläiskomppania koottiin Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueelta. Kerhollamme oli koordinointi ja johtovastuu.

HUOMIONOSOITUKSET

Kerhomme on muistanut jäseniään merkkipäivinä . Kunniavartiot sankarihaudoille on järjestetty Kaatuneiden muistopäivänä, Itsenäisyyspäivänä ja Jouluaattona. Lipun nostotilaisuus järjestettiin perinteitä noudattaen aina 4.kesäkuuta Kalattoman majalla.

Saattopalvelu kuului velvollisuuksiimme Kerhon lippu on vieraillut eri tilaisuuksissa

Suomen lipun airuena.

KOULUTUSTOIMINTA

Kerhollamme on ollut useissa koulutustilaisuuksissa johtamis-, koordinointi- ja koulutusvastuu. Jäsenemme ovat suoriutuneet tehtävistä kiitettävästi . Kiinnostus maanpuolustuskoulutukseen on runsasta. Myös ”siviileillä” on ollut mahdollisuus osallistua maanpuolustuksen valmiuskurssille. Kurssi koostui viidestä iltaluennosta ja yhdestä maastoviikonlopusta Savon Prikaatissa Mikkelissä, sekä yhden päivän koulutuksesta naisille pakolaistoiminta ja miehille LKP

-toiminta Heinolan ampumaradan maastossa. Reserviläispäiviä on järjestetty syksyisin.

Sotilaskoulutus eri aselajeissa, sekä rynnäkkökivääriammunta kuuluvat ohjelmaan.

Alue-KRISO kursseille ja johtajajotoksille on jäseniämme osallistunut. Useimmat näistä tilaisuuksista oikeuttivat jäsenemme saamaan korvaavia kertausharjoituspäiviä, joita  tarvitaan varsinaisten kertausharjoituksien vähennyttyä ratkaisevasti. Neljä kerhomme jäsentä suoritti vaativan E3-johtajakokeen menestyksellisesti. Heinolan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun E3-johtajista he vastaavat 80 % osuutta. Vuosittain osallistui jäseniämme useihin etsintätehtäviin viranomaisten tueksi. Aktiivisimmat kuuluvat

Ns. erikoisetsintäryhmään, jonka lähtövalmius on puoli tuntia.

PAT koulutus ja toiminta käynnistettiin Heinolan Reserviläisten kanssa.

Veteraaneille järjestettiin teemapäiviä. Tarkoituksena auttaa sotiemme veteraaneja heidän jokapäiväisissä elämäntilanteissa.

KILPAILUTOIMINTA

Kerhomme nelimiehinen partio on reippaillut usein Reserviläisjotoksissa.

Ammunta- ja urheilukilpailuja on järjestetty. Ammunnan Piiri-cup kokosi runsaan osallistujajoukon vuosittain. Heinolan Reserviläisten kanssa kilpailussa saavutettiin jopa viiden vuoden voittoputki. Pilkkikilpailut Kausanniemessä ja muutenkin YT-toiminta muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa on sujunut kitkatta.

Kerhon toimintasuunnan luoneiden upseerien arvokas työ velvoittaa nykyisen ja tulevat upseerisukupolvet jatkamaan maanpuolustushengen ja -kyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä. sekä sopeutumaan yhä nopeampaan tahtiin muuttuviin maailmantilanteisiin. Siten omalta osaltaan vastaamaan maamme itsenäisyytemme säilymisestä.

Kerhon puheenjohtajina ovat toiminet

v.1938 – 1944 vänrikki Hugo Hirki

v.1945 – 1946 luutnantti Einari Maliniemni

v.1946 – 1961 kapteeni Oiva Helama

v.1967 – 1970 majuri Yrjö Patomäki

v.1971 - 1972
 luutnantti Urpo Keskinen

v.1973 - 1974
 yliluutnantti Juha Härmänsuo

v.1974 - 1978
 kapteeni Pertti Saleva

v.1985 - 1993
 kapteeni Kari Mattila

v.1994 - 1995
 yliluutnantti Kaarle Vattulainen

v.1995-2010
 majuri Antti SA Penttilä

v. 2010-
 Jussi Varjo