Historiikki

ISOJOEN JA KARIJOEN RESERVIUPSEERIKERHO 1960 – 2010

kirjoittanut Pasi Piikkilä ; lyhennellen muokannut Antero Honkasalo

Isojoen reserviupseerit kuuluivat vuodesta 1951 vuoteen 1960 Kristiinanseudun Reserviupseerikerhoon. Koska Kristiina kuului eri sotilaspiiriin kuin Isojoki ja Karijoki, silloinen Seinäjoen Sotilaspiirin päällikkö kehotti harkitsemaan siirtymistä Kauhajoen reserviupseerikerhoon. Toinen – parempi – vaihtoehto olisi, että perustettaisiin oma kerho. Valo Mäkelä toi Sotilaspiirin päällikön terveiset ja keskusteli Olavi E. Herralan kanssa mahdollisista jatkotoimista. Herrala otti edelleen yhteyttä Jalo Hiipakkaan, joka kuultuaan asian kehotti perustamaan yhteisen kerhon Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle.

Perustava kokous pidettiin Olavi E. Herralan talossa torstai-iltana 10.03.1960. Perustavassa kokouksessa olivat paikalla seuraavat upseerit:

Jalo Hiipakan, esityksestä päätettiin yksimielisesti perustaa Isojoen ja Karijoen Reserviupseerikerho.

Vaihtuvuus kerhon luottamustehtävissä on ollut suurehko. Pienestä jäsenjoukosta on lähes jokainen vuorollaan ollut vähintäänkin hallituksen jäsenenä. Puheenjohtajana ovat toimineet Valo Mäkelä (1960-62), Olavi E. Herrala (1963), Seppo Kalliomaa (1964‑65), Hannu Salo (1966‑70), Urho Lepikkö (1971-72, 75-76), Mauri Paunikallio (1973‑74), Martti Hämäläinen (1977-85), Markku Suokas (1986-1993), Pasi Piikkilä (1994-1999) ja Antero Honkasalo (2000-2004) sekä Masi Honkanen (2005-).

Keskimääräisesti kerhossamme on ollut vuositasolla noin 20 jäsentä, joista noin puolet on toiminut aktiivisesti.

Alkuvuosina kassakriisiä korjattiin esittämällä näytelmä ” MIEHET ASIALLA ”, jonka taiteellisesta ohjauksesta onnistuneesti vastasi Raimo Aalto. Näytelmän roolien ”miehitykseen” ynnä muuhun tarvittiin myös kotirintaman tukea. Näytelmä esitettiin salintäyteiselle yleisölle muutamia kertoja sekä Isojoella että Karijoella vanhanajan iltamatunnelmissa. Iltamat juonsi taidokkaasti radio- ja urheilu­selostajakoulutuksen saanut Ahti Suomela. Juhlasali oli kauniisti koristeltu sinivalkoisin värein. Silloinen Satakunnan Kansa toteaa arvostelussaan: ”Näytelmä esitettiin kokonaisuudessaan hyvin. Yleisö tempautui kohta mukaan ja palkitsi kohokohtia voimakkain kättentaputuksin.”

Iltamat tuottivat rahallisesti tulosta ja niinpä miehet ostivat rouvasväeltä salaa iltamarahoilla kerholle laadukkaan (ja kalliin) pienoiskiväärin. Rakkaat naiset reagoivat: ”pyssyllä ei naista saa” –tyyliin. Kriisistä huolimatta LEIJONA-kivääri on edelleen käytössä.

Vuonna 1962 kerhon myötävaikutuksella perustettiin Isojoen Reservinaliupseerikerho ja Karijoen Reservinaliupseerikerho viikkoa myöhemmin.

Alusta alkaen kerhomme toimintaa on sävyttänyt liikuntaharrastus, kuten suunnistus, ampumahiihto, ammunta, erilaiset maastoliikuntatapahtumat, laturetket, jotokset ja vaellukset. Jopa Väinö Haukan vetämät judo­harjoituksetkin kuuluivat ohjelmaan 60-luvun puolivälin paikkeilla.

Kokouksien yhteydessä suoritettu pistooliammunta sai 70‑luvun taitteen molemmin puolin jäsenistön keskuudessa innostuneen vastaanoton. Ilmapistooliammuntaa varten hankittiin ilmapistooli myymällä jäsenille 30 markan nimellisarvoisia osakkeita. Valo Mäkelän kiertopalkinnoksi lahjoittama Mannerheim-taulu päätyi lopulta Martti Hämäläisen seinälle. Kilpailutoiminnan viehätys on ollut herrasmiesasenteessa, jolla koitoksiin on ryhdytty. Monet ottelut on käyty myös Isojoen ja Karijoen aliupseerien kanssa vaihtuvalla menestyksellä.

Toiminnan alkuajoista lähtien on Olavi E. Herralan ja Selim Haapion aloitteesta pidetty sotilasvartioita sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä sekä myöhemmin myös kaatuneiden muistopäivänä. Samoina päivinä on laskettu seppeleet sankarihaudoille yhdessä aliupseerien kanssa. Alkuajoilta kerhon jäsenillä on varmaankin muistissa Aarre Tuhkusen järjestämät itsenäisyyspäivän iltajuhlat erinomaisine tarjoiluineen.

Huomattavimpia juhlatilaisuuksia, joissa upseerit muiden tahojen kanssa ovat olleet järjestelyvastuussa, voitaneen mainita mm. seuraavat:

Tutustumiskäyntejä on tehty mm. Niinisalon, Säkylän ja Kauhavan sekä Paolan varuskuntiin sekä Kristiinankaupungin edustalla olevaan Kummelgrundin merivartioasemaan ja monien eri yrityksien toimitiloihin. Upseeriveljet ovat kertoilleet kerhoilloissa kokemuksiaan kertaus­harjoituksista, joihin he ovat osallistuneet eri tehtävissä. Johtamistaidon kurssit järjestettiin yhteistyössä Isojoen Kansalaisopiston kanssa Isojoella toimintavuonna 1987‑88. Kurssin johtajana toimi Seppo Kalliomaa.

Kerhomme pienestä jäsenmäärästä johtuen kerhon talous on aina ollut vaatimatonta luokkaa. Pääasialliset tulolähteemme ovat muodostuneet jäsenmaksujen kerho-osuuksista. Kaikki toiminta on perustunut talkoo­henkeen sekä yhteistyöhön eri yhteisöjen kanssa. Kerhon talous on tällä tavoin pysynyt jotakuinkin tasapainossa. Viime vuosina on pystytty tekemään myös varustehankintoja, joista mainittavin on puolijoukkueteltta kamiinoineen.

Kerhomme on lahjoittanut Isojoen ja Karijoen kouluille lippusalkoihin laatat ”UHRIN ANSIOSTA LIPPU LIEHUU”.