Historia
Keurusseudun Reserviupseerien 60-vuotishistoriikki. Laatinut Pekka Kajarinne 14.10.2007
Keurusseudun Reserviupseerien perustamisajatuksen isänä asiakirjoissa mainitaan paikkakunnalle muuttanut ja jo muualla reserviupseeritoimintaan osallistunut luutnantti Niilo Patronen. Yhdessä Kalettoman Pioneerivarikon upseerien, kapteeni Toivo Kokkolan ja luutnantti Reino Haapion kanssa Patronen muodosti toimikunnan, joka pani Keuruun Seudun Reserviupseerikerhon perustamisasian alulle.
Kerhon perustava kokous pidettiin Keuruun Kansallispirtillä kesäkuun 15. päivänä 1947. Paikalla oli kokoonkutsujien lisäksi yhdeksän reservinupseeria. Lisäksi 14 muuta reserviupseeria oli joko puhelimitse tai kirjeellä ilmoittautunut kerhon jäseniksi. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Keuruun Seudun Reserviupseerikerhon, jonka toiminta-alueena oli Keuruu sekä lähipitäjät Multia ja Pihlajavesi.
Ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi
puheenjohtajana Martti E. Haapamäki
varapuheenjohtajana Reino Haapio
sihteerinä Toivo A. Kokkola
taloudenhoitajana Niilo Patronen
jäseninä Yrjö Kettunen ja Roope Ampiala
sekä varajäseninä Hugo Puusaari ja Olavi Hakola.
Ensimmäinen varsinainen yleiskokous pidettiin joulukuussa 1947. Tässä kokouksessa päätettiin kerhon toimintamuodoista, jotka ovat viitoittaneet kerhon toimintaa aina näihin päiviin asti. Kerhon ensimmäinen vuosikokous oli helmikuussa 1948. Vuosikokouksen ohjelma koostui hiihdosta, saunomisesta, päivällisestä, varsinaisesta vuosikokouksesta sekä kerhoillasta. Tällainen klo 12 tienoilla alkanut koko päivän kestänyt vuosikokous muodostui alkuaikoina traditioksi. Kokoukset venyivät todennäköisesti varsin pitkiksi, koska kokouskutsussa oli maininta, että mahdolliset huonevaraukset kannattaa tehdä Matkustajakoti Seiposta.
Alusta lähtien kerhon toiminnan keskeisinä periaatteina ovat olleet jäsenten kansalaisvastuu ja kansalaisvelvollisuus, maanpuolustusasian eteenpäinvieminen sekä jäsenten niin henkisen kuin fyysisen kunnon kohottaminen. Alkuaikoina kuului ohjelmaan myös vaikeuksiin joutuneiden jäsenten taloudellinen tukeminen.
Varsinainen käytännön toiminta n. 10 ensimmäisen vuoden aikana keskittyi Kalettoman Pioneerivarikon alueelle. Kerhotalossa pidettiin vuosikokoukset ja luentotilaisuudet sekä varikon maastossa talvimestaruus- ym. kilpailut. Ammunnan tultua ohjelmaan varikon radalla järjestettiin erilaisia ampumakilpailuja. Vaikka kerhon toiminnallinen keskipiste olikin Kalettoman Varikko, oli kerhon puheenjohtajuus alkuaikoina peräti 9 vuotta Haapamäellä.
Koska kerho toimi varsin laajalla alueella ja toiminnan keskipiste oli Varikolla, johti tämä siihen, että vuosikokouksessa 21.1.1962 tehtiin periaatepäätös Haapamäen Reserviupseerikerhon perustamisesta, mikä päätös toteutuikin 8.5.1962 pidetyssä Haapamäen kerhon perustavassa kokouksessa. Haapamäen kerhoon tulivat kuulumaan myös Pihlajaveden reservinupseerit. Keuruun Reserviupseerikerhon alue käsitti vuoden 1962 jälkeen siis nykyisen Keuruun kunnan itäisen alueen sekä Multian kunnan. Toiminnan keskipisteenä tuli olemaan kirkonkylä, kuten tälläkin hetkellä.
Vuonna 1962 erosivat Petäjäveden Reserviupseerit omaksi kerhokseen. He olivat olleet mukana vuodesta 1958. Kun Keurusselän kasarmialue 1960-luvulla valmistui, siirtyivät monet toimintamuodot varuskunnan tiloihin ja maastoon. Varuskunnan suuriarvoisella tuella olemme joustavasti pystyneet järjestämään kokouksia, korkeatasoisia esitelmiä sekä suurimittaisia kilpailuja. Tässäkin yhteydessä on paikallaan kohdistaa lämpimät kiitokset Pioneerirykmentille sekä rykmentin henkilökunnalle.
Jäsenille on järjestetty monia erilaisia kilpailuja 60-vuotisen toiminnan aikana. Näitä ovat olleet mm. suunnistus-, ammunta-, partio-, maantieajo-, hiihto- ja ampumahiihtokilpailut. Näihin kilpailuihin on osallistuttu aktiivisimmin 1950- luvulta 1960-luvun puoliväliin. Tämän päivän ohjelmassa näistä on enää jäljellä erilaiset ampumakilpailut.
Urheilutoiminta ja ennen kaikkea kilpailujen järjestäminen sai uutta piristystä, Reijo Rikala muutti paikkakunnalle jäätyään reserviin vakinaisesta palveluksesta. Kerhomme on järjestänyt yhdessä Keuruun Seudun Reserviläisten kanssa hänen johdollaan erilaisia piirin ja Suomenmestaruustason kilpailuja. Viimeksi järjestetyissä piirin ampuma-suunnistuskilpailuissa osanottajamäärältään suurin sarja oli yli 70- vuotiaat. Onko se jotenkin enteellistä laajemmassakin mielessä, jää nähtäväksi.
Ampumatoimintaa on harrastettu ruutiaseilla varuskunnan ampumaradalla. Vaikka pienoiskivääri ja –pistooli onkin harrastuspuolella syrjäyttänyt järeämmät aseet, olemme saaneet tuntumaa myös rynnäkkökivääriin, kun varuskunnan radalla on kisailtu muutaman kerran vuodessa joko kasa- tai kouluammunnassa. Ilma-aseilla on harjoiteltu ja kilpailtu sekä varuskunnan ja Keuruun keskustan radoilla, viime vuosina tosin vain keskustassa.
Jouluaaton kunniavartioperinnettä on jatkettu. Perimätiedon mukaan toiminnan alku-vuosina kunniavartiota jatkettiin sankarihaudalla aattoillan loppuun asti ja vartiovuorot olivat 2 tunnin pituisia. Nykyisin vartioparin vuoro kestää vain puoli tuntia. kunniavartio-toimintaa on toteutettu yhteistyössä varuskunnan vakinaisen henkilökunnan ja eri reserviläisjärjestöjen ja kiltojen kanssa.
Kerho on järjestänyt kotiutuville upseerikokelaille infotilaisuuksia, joissa on valotettu reserviupseerikerhojen toimintaa. Lisäksi kerhon edustaja on ollut mukana kotiuttamis-tilaisuuksissa, joissa on palkittu paras kokelas.
Keuruun markkinoilla maanpuolustusjärjestöillä on ollut oma esittelyteltta, jossa on ollut nähtävillä ja jaossa erilaista maanpuolustusaiheista esitemateriaalia. Olemme hoitaneet osaston päivystystä yhdessä Keuruun Seudun Reserviläisten kanssa.
Paikallisia yhteistyökumppaneita ovat olleet Keuruun Seudun Reserviläiset, Keuruun Paikallisosasto, Keuruun Varuskunta ja Pioneerivarikko, Varuskuntakerho, Keuruun Maanpuolustusnaiset, Veteraanijärjestöt, Keuruun kaupunki ja seurakunta. Esitämme kiitokset hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja toivomme sen jatkuvan myönteisissä merkeissä.
Seuraavassa on muutamia tärkeimpiä tapahtumia vuosien varrelta.
- Vuoteen 1960 asti kerho huolehti itsenäisyyspäivän juhlien järjestämisestä, kunnes kunta ja seurakunta eri kansalaisjärjestöjen tuella ryhtyivät niistä huolehtimaan.
- Kerhon näkyvä tunnus, oma lippu vihittiin käyttöön 20.5.1962.
- Keski-Suomen vuoden kerhoksi meidän kerhomme valittiin vuoden 1985 toiminnan perusteella Alpo Mantelan toimiessa puheenjohtajana. Mainittuna vuonna järjestettiin mm. sodan päättymisen 40-vuotisjuhla, Reserviupseeriliiton (RUL:n) liittopäivät varuskunnassa sekä turvallisuuspolitiikan kurssi yhdessä kansalais-opiston kanssa.
- Kansallisena Veteraanipäivänä 1992 paljastettiin Alpo Mantelan suunnittelema muistolaatta Talvisotaan lähtijöistä kivikoulun pihassa.
- Samana vuonna Kevytosasto 10:n muistolaatta paljastettiin Pöyhölässä ja kerhon nimi muutettiin. Uudeksi nimeksi tuli Keurusseudun Reserviupseerit ry.
- Yhteistyösopimus eri veteraanijärjestöjen kanssa allekirjoitettiin Veteraanipäivänä 1994. Tällä sopimuksella reserviläisjärjestöt sitoutuivat auttamaan veteraaneja erilaisissa käytännön tilanteissa.
- Ehkä näkyvintä yhteistyö on ollut sotainvalidien syyskeräyksessä, jossa yhdistyksemme jäsenet ovat auttaneet kuljettamalla varusmiehiä keräyksiin.
- Vuorovuosina on hoidettu myös sotainvalidien lipaskeräys. Keräyksen viimeisinä vuosina Aulis Pajusaari on toiminut keräyksen johtajana. Nykyisin suoritettavassa veteraanikeräyksessä olemme yhdessä reserviläisten kanssa hoitaneet lipaskeräystä taajaman alueella.
- Veteraaneille tarkoitettuja korsulauluiltoja järjestettiin vuosina 1995 ja 1996.
- Vapaussoturien perinneyhdistyksen kesäjuhlassa 20.–21.5.1995 kerhollamme oli järjestelyvastuu. Juhlassa puhuivat Aulis Pajusaari ja Juhani Ruusuvuori.
- Keuruun Paikallisosasto perustettiin toukokuussa 1997. Johtoryhmän ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Juhani Ruusuvuori. Hänen jälkeensä puheenjohtajana jatkoi Hannu Kostilainen.
- Jorma Vähäkömi toimi Keski-Suomen Reserviupseeripiirin puheenjohtajana vuodesta 2001 vuoteen 2003.
- Yhdistyksemme jäseniä oli mukana veteraanien kanssa toteuttamassa sotaan lähdön muistolaattaa, joka sijaitsee rautatieaseman takana olevassa Veteraanipuistossa.
- Sotahistoriallinen matka Karjalan Kannakselle ja Laatokan ympäri järjestettiin vuosina 2004 ja 2006. Kerhomme jäsen Mikko Lehtomäki oli mukana ensimmäisen matkan järjestelyissä.
- Keurusseudun Reserviupseerit ry jatkaa toimintaa samoilla periaatteilla, joilla toimintaa 60 vuotta sitten käynnistettiin. Näitä ovat maanpuolustustahdon ylläpitäminen, henkisestä ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittäminen.
- Uutena mukaan on tullut yhteistyö veteraanien kanssa. Tämä yhteistyö on viime vuosina tullut entistä tärkeämmäksi.
Edellisissä ohjelmakohdissa riittää kovia haasteita. Uskoa tulevaisuuteen antaa se, että kiinnostus reserviupseeritoimintaa kohtaan on ollut tasaisen jatkuvaa. Jäsenmäärä on pysynyt 80-luvulta alkaen 80-90 jäsenen välillä. Mutta tummiakin pilviä on näkyvissä. Jäsenten keski-ikä on noussut melko korkeaksi vuosien kuluessa. Nuorten jäsenten mukaan saaminen on erittäin suuri haaste tulevaisuuden toimijoille. Kymmenen vuoden kuluttua voimme arvioida, mihin suuntaan kehitys on jatkunut.
Yhdistyksemme puheenjohtajina ovat toimineet:
- Martti E. Haapamäki,
- Osmo Vuorialho,
- Yrjö Kettunen,
- Toivo Kokkola,
- Teuvo Niemioja,
- Klaus Heinonen,
- Kalle Ritokangas,
- Pentti Mantila,
- Toivo Virkkunen,
- Martti Niiranen,
- Simo Vartio,
- Ari Kuukkanen,
- Aulis Pajusaari,
- Alpo Mantela,
- Juhani Ruusuvuori,
- Jorma Vähäkömi,
- Pekka Kajarinne
- Eero Lahti.
