Historia
Kerhon historia
Perustamiskokous
Aika:
Sunnuntai 13. päivä joulukuuta 1953.
Paikka:
Kolkko ja kylmä Seuratalo Elimäellä. Salissa 17 elimäkeläistä reservin upseeria.
Tilaisuuden avaus:
Koulunjohtaja, kapteeni Erkki Sutela.
Asia:
Reserviupseerikerhon perustaminen Elimäelle.
Kokouksen järjestäytyminen:
Muutaman käytetyn puheenvuoron jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Elimäen Reserviupseerikerho. Puheenjohtajaksi valittiin kapt Erkki Sutela ja sihteeriksi vänr Erkki Vitikainen. Liiton mallisännöt kelpasivat sellaisenaan ja jäsenmaksuksi määrättiin 500 mk. Näin se alkoi.
Perustajajäsenistä on joukossamme vielä kaksi:
kapt Erkki Vitikainen ja ylil Kauko Puonti. Kerhon perustaja, maj Erkki Sutela kuoli 30.5.2010.
Kerhon toiminta käynnistyi vireänä
– Lähestyvän joulun vuoksi päätettiin järjestää kunniavartio Elimäen sankarihaudoille, josta alkanut perinne jatkuu edelleen.
– Ensimmäisen vuosikokouksen kunniavieraana helmikuussa 1954 hotelli Kymenhovissa, Kouvolassa oli yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs.
– Kerhon toimesta aloitettiin Elimäellä 16.toukokuuta samana vuonna sankarivainajien muistopäivän vietto ja kerhomme järjesti aluksi myös kunnan itsenäisyysjuhlat.
– Monipuolinen urheilutoiminta talvi- ja syysmaastokilpailuineen sekä eri ammuntalajeineen käynnistyi vuonna 1955 ja ensimmäinen haasteottelu, talvikilpailu käytiin, ketäs muuta kuin silloisen Pioneerirykmentin upseerikerhoa vastaan.
– Vireä toiminta toi mukaan uusia jäseniä niin, että kerhon jäsenmäärä kasvoi heti ensimmäisen toimintavuoden aikana yli puolella, ollen vuoden lopussa 36.
Sirpaleita 58-vuotistaipaleelta
– Kaatuneiden aseveljien muistoksi hankittiin 60-luvun vaihteessa sankarivainajien muistotaulut Elimäen seitsemään kansakouluun muistuttamaan jälkipolvia itsenäisyytemme lunnaista.
– Kerhomme oli pääjärjestäjänä kahdessa suuressa maanpuolustusjuhlassa, jotka pidettiin Korian varuskunnassa. Vuoden 1958 juhlassa yleisöä oli paikalla n. 2500 henkeä ja vuoden 1968 juhlassa noin 1200 henkeä. Molemmissa juhlissa puolustusvoimilla oli näyttävä osuutensa taistelunäytösten ja kalustonäyttelyn muodossa.
– Vuonna 1969 saimme oman kerhohuoneen Korian varuskunnasta Pioneeriupseerikerhon yläkerrasta. Tämä meille tärkeä tukikohta menetettiin, kun eräs tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme – Kymen Pioneeripataljoona – muutti vuonna 1994 Vekaranjärvelle.
– 20-vuotisjuhlassa 1974 Elimäen Reservin Upseerien Naiset lahjoittivat kerholle oman lipun, jonka väreinä ovat perinteiset Kymenlaakson sotilasvärit, valkoinen ja musta. Lipun muurinharjakuvio viittaa Elimäen asemaan entisenä rajapitäjänä ja vanhana varuskuntapaikkakuntana. Samalla saimme kerholle ensimmäiset standaarit.
– Sandbergin muistokilpailu, pitkäaikaisen, aktiivisen kerhomme jäsenen, jääkäriluutnantti Alfred Sandbergin muistoksi järjestetty monipuolinen toimintakilpailu sai alkunsa myös vuonna 1974. Kilpailu on järjestetty syksyisin Mustilan kotikunnaalla ja on saavuttanut suuren suosion yli kuntarajojen.
– Lukuisat kerhoillat mielenkiintoisine esitelmineen, retkeily, vierailut yrityksiin ja puolustusvoimien yksiköihin, sotainvalidien viljankeräys (nykyään veteraanikeräys), yhteiset juhlat naisjaoston ja varuskunnan kanssa kuuluivat toimintaamme.
– Tämän päivän kerhotyöhön ovat sääntömääräisten kokousten lisäksi pysyvästi jääneet lukuisat ampumakisat, perheralli, uintikisa Timpan tuopeista, Sandbergin muistokilpailu, kerhoillat sekä retket, joilla on tutustuttu mm. varuskuntiin ja Salpa-asemaan Luumäellä. Ampumakisoista sisäratamestaruusammunnat on nimetty edesmenneen kunniapuheenjohtajamme mukaan v. 2011 Sutelan Muistokilpailuksi. Nuorten upseerien järjestämä maastokilpailu on jälleen mukana kerhon toiminnassa.
Elimäen Reserviupseerikerhossa on alusta alkaen vallinnut erinomainen kerhohenki, jonka tulokset ovat näkyneet voittoisina piirin ja jopa liitonkin toiminnassa. Ilman kunniapuheenjohtajamme, majuri Erkki Sutelan voimakasta ja esimerkillistä panosta kerhomme toiminnan alkuaikana kerhomme ei olisi sitä, minä me sen tänä päivänä tunnemme. Suomen Reserviupseeriliiton kunniajäsenyys kerhomme aloitteesta oli osoituksena siitä, miten suuresti me arvostimme hänen toimintaansa.
Elimäen Reserviupseerikerho on haja-asutuksen aiheuttamista pitkistä etäisyyksistä huolimatta ollut koko toimintansa ajan yksi Kymenlaakson toimeliaimpia. Saavutuksista mainittakoon lukuisat piirin kunto-, toiminta- ja yleiskilpailujen voitot, joihin mikään muu kerho ei ole yltänyt. Prosenttiammunnassa olemme useina vuosina olleet sarjamme kärjessä – myös valtakunnallisella tasolla.
