Kerhoilta 14.3.2017
Ilmavoimien kansainvälinen harjoitustoiminta
Ilmavoimien kansainvälinen harjoitustoiminta on monipuolista ja ilmaoperointikykyä laaja-alaisesti kehittävää. Kansainvälisissä harjoituksissa koulutetaan Ilmavoimien henkilöstöä, opitaan harjoituskumppaneilta parhaita käytänteitä ja näytetään Ilmavoimien erinomaista osaamista ja suorituskykyä. Kansainvälisen harjoitustoiminnan näkyvimpänä osa-alueena ovat lentoharjoitukset, joiden toimeenpanosta vastaa yleensä hävittäjälentolaivue. Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerhon esitelmässä Ilmavoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa tarkastellaan hävittäjälentolaivueen näkökulmasta.
Hävittäjälentolaivue on Suomen Ilmavoimien iskevä nyrkki. Se on valmiusyhtymän alainen operatiivinen joukkoyksikkö. Hävittäjälentolaivueen päätehtävänä on Suomen alueen sotilaallinen puolustaminen ilmoitse suuntautuvalta uhkalta. Rauhan aikana päätehtävän toteuttamiseksi hävittäjälentolaivue valvoo ja vartioi valtakunnan ilmatilaa vuoden jokaisena päivänä. Päätehtävän ohessa laivue kouluttaa omat taistelulentäjät ja lentotoimintaa tukevat henkilöt tehtäviinsä. Koulutus tapahtuu pääasiassa Suomessa, mutta entistä enemmän myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälisyys onkin ollut osa hävittäjälaivueen toimintaa jo vuosituhannen alusta lähtien. Hävittäjälentolaivueen kansainvälinen toiminta on kehittynyt vuosien aikana monimuotoiseksi ja erittäin mielenkiintoiseksi osaksi arkipäiväistä toimintaa. Kansainväliset koulutus- ja harjoitustapahtumat toteutetaan joko kotitukikohdasta käsin tai vieraasta tukikohdasta ulkomailla. Laivueen toiminta-alue käsittää nykyisin koko Euroopan keskittyen kuitenkin pohjoismaiden ja Pohjoisen Itämeren alueelle. Vuoden 2015 ja 2016 aikana kansainvälinen harjoitustoiminta on ollut aktiivista ja aktiivisuus näyttäisi jatkuvan myös tulevina vuosina. Perinteisten kansainvälisten lentotoimintaharjoitusten (esim. Frisian Flag Hollannissa) lisäksi Ilmavoimat osallistui vuoden 2015 aikana mm. Trident Juncture 2015 harjoitukseen Portugalissa. Ilmavoimat osallistui Nato-johtoiseen harjoitukseen rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Harjoitus oli suurin sotilaallinen harjoitus Euroopassa vuosikymmeniin. Harjoituksen suunnittelu ja toimenpano asetti Ilmavoimien joukoista koostuneelle erilliselle lentoyksikölle monia haasteita, joista selvittiin erinomaisesti. Suunnittelun ja toteutuksen haasteista mainittakoon esimerkiksi logistisen ketjun suunnittelu ja toteutus sekä hävittäjälentokoneiden siirtäminen Euroopan toiselle laidalle ilmatankkausten avulla. Nämä olivat asioita, joita Ilmavoimissa ei aikaisemmin ole tehty. Yksi näkyvä osa Ilmavoimien kansainvälistä toimintaa on tiivistynyt harjoitustoiminta Ruotsin ja Pohjoisen Itämeren alueella toimivien Naton päivystysosastojen kanssa. Ruotsin kanssa harjoitustoiminta käsittää nykyisin lähes viikoittaisen CBT-harjoitustoiminnan, johon myös Norja osallistuu ja kansallisen puolustuksen viitekehyksessä tapahtuvan ilmaoperaatioharjoitustoiminnan. Laajentunut yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut kustannustehokasta ja molempien osapuolien ilmaoperaatiotaitoa kehittävää. Naton Baltian päivystysosastojen kanssa toteutettavat harjoitus- ja koulutustapahtumat ovat yksittäisiä lentokierroksia erikseen sovittavina aikoina. Lentojen sisältö voidaan sopia osapuolten omien tarpeiden mukaan lentokierroskohtaisesti.
Ilmavoimien kansainvälinen toiminta käsittää tässä esityksessä mainittujen lisäksi myös lukuisia muita kansainvälisiä koulutus- ja harjoitustapahtumia. Näitä tapahtumia ja Ilmavoimien muuta toimintaa voit seurata Ilmavoimien nettisivuilla.
Hävittäjälentolaivue 31 komentaja,
Everstiluutnantti Tomi Böhm