Menneet tapahtumat

Joululounas 17.12.

klo 12 Joululounas Tekniskan Tekniskan Saleilla, Eerikinkatu 2.
Esitelmä: Reino Myllymäki: Myrsky II:n entisöintiprojekti

Kerhoilta 13.11.

klo 18 Esitelmä: Ilmavoimien komentaja kenrmaj Sampo Eskelinen: Ajankohtaista Ilmavoimista

Syyskokous ja kerhoilta 9.10.

klo 17 Syyskokous
klo 18 Esitelmä: Kapt Mikko Kankaisto: Lentäjäurani tämänhetkinen tilanne

Ilmavoimien vainajien päivän seppeleenlasku ja kerhoilta 7.9.

klo 15 Ilmavoimien vainajien päivän seppeleenlasku Alppilentäjien haudalla Hietaniemen hautausmaalla
klo 17 Mersunsauvakilpailu (vast)
klo 18 Esitelmä: Hannes Bjurström: Helsinki, Suomenlinna ja vuoden 1918 tapahtumat

Ilmailunäytös 16.6.

Bussiretki Ilmavoimat 100 -juhlalentonäytökseen Tikkakoskelle. Ilmoittautumiset sihteerille 13.6. mennessä. Matkat+pääsylippu 40,-. Lentonäytöksen ohjelma täällä.

Kevätretki 20.-22.5.

BAE Systems Warton, Manchester
Tutustuminen Eurofighter Typhoon -koneen valmistukseen, simulaattoriin ja koneeseen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

Kerhoilta 10.4.

klo 18 Esitelmä: Kenrmaj Lauri Puranen: HX-hankkeen tilanne (Request for Quotation -prosessi)

Ilmavoimat 100 vuotta -juhla Suomalaisella Klubilla 14.3.2018

Ilmailukerho järjesti Ilmavoimien satavuotisjuhlan kunniaksi iltajuhlan Suomalaisella klubilla keskiviikkona 14.3.2018. Kerhon puheenjohtaja Hannes Bjurströmin avasi tilaisuuden ja toivotti puheessaan kaikki yli 80 juhlavierasta aveceineen tervetulleeksi. Tervetulosanojen jälkeen tilaisuuden kunniavieras, Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg piti juhlapuheen, jossa hän tiivisti Ilmavoimien taipaleen alkuajoista näihin päiviin sekä vuosikymmenten aikana tehdyn työn nykyisen suorituskyvyn eteen. Lindberg korosti tämän saavutetun osaamisen ja toiminnan tason säilyttämisen tärkeyttä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, viitaten eritysesti meneillään olevaan HX-hankkeeseen ja sen aikana tehtäviin päätöksiin, joiden vaikutukset ulottuvat aina 2050-luvulle asti. Puheen jälkeen kenraali Lindbergille luovutettiin Ilmailukerhon standaari ja lisäksi Helsingin Suomalainen Klubi luovutti Lindbergille vuoden 1918 muistoksi teetetyn Marskin karvahatun numero 1. Tämän jälkeen lyhyen tervehdyksensä juhlaan toi vielä aktiivisesti Espanjassa toimiva Aurinkolaivue. Lisäksi Ilmailukerho muisti Olli Hervaa tämän osoittamasta esimerkillisestä lentäjätoveruudesta lentomerkkitaululla.

Juhlapuheiden ja tervehdysten jälkeen iltajuhla jatkui seurustelun ja juhlapäivällisen parissa. Suomalaisen Klubin kolmen ruokalajin juhlamenu piti sisällään täyteläistä tattikeittoa ja talossa leivottua leipää alkuruoaksi, pääruokana tuoretta kuhaa sekä jälkiruoaksi appelsiini créme brûlèen. Jälkiruoan aikana vieraita ilahdutti Kaaderikuoron kvartetti. Illan päätteeksi vauhtiin päästettiin ev evp Tapani Rahkon orkesteri Almost 4 Gentlemen, jonka tahtiin juhlavieraat pääsivät laittamaan jalalla koreasti tanssiparketilla.

Kiitokset onnistuneesta illasta ja juhlatunnelmasta järjestäjille sekä kaikille juhlavieraille!

Ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2018

Klo 11 Seppeleenlasku ev evp Richard Lorenzin haudalle Malmin hautausmaalla ja klo 12 Ilmavoimien vuosipäivän seppeleen lasku Hietaniemen hautausmaan Sankariristille.

Kevätkokous ja kerhoilta 13.2.2018

Helmikuun kerhotapaamisemme pidettiin poikkeuksellisesti Tekniskan saleilla. Illan aluksi yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa käytiin läpi Ilmailukerhon toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminnantarkastuskertomus vuodelta 2017, ja päätettiin vahvistaa vudoen 2017 tilinpäätös ja myöntää hallitukselle vastuuvapaus vuodelle 2017.

Klo 18.30 alkoi illan luento-osuus, jossa vieraaksemme saapuivat Eurofighter Typhoon -hävittäjän edustajat BAE Systemsiltä: Mr Steve Formoso, Chief Test Pilot, Wg Cdr Guy Lockwood, MoD Exports, Former Eurofighter QWI and USAF F22 exchange pilot, Mr Paul Hitchcock, Managing Director Finland ja Mr Damon Olloman, HX Campaign Manager. Illan esitys liittyi jatkumoon, jossa olemme kuulleet HX-hankkeessa mukana olevien toimittajakandidaattien esittelyt omista hävittäjistään. Informatiivinen puolitoistatuntinen tarjosi kattavan kuvauksen Typhoonin kyvykkyyksistä ja luennon jälkeen kysymykset ja keskustelu jatkui vilkkaana. Kerhoilta järjestettiin tällä kertaa avoimena myös muille pääkaupunkiseudun reserviläiskerhoille ilmoittautumista vastaan. Iloksemme paikalle saapui ilmailusta ja Ilmavoimien ajankohtaisista aiheista kiinnostuneita vierailijoita myös muista asehaaroista.

Kerhoilta 9.1.2018

Vuoden ensimmäisessä kerhotapaamisessa vieraanamme oli kapteeni Matthew Dougherty – US Marine Corpsin lentäjä ja lennonkouluttaja, joka tällä hetkellä palvelee Karjalan Lennostossa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen vaihto-ohjelman kautta. Kapteeni Dougherty kertoi omasta urastaan: saamastaan koulutuksesta hävittäjälentäjäksi ja läpikäymistaan komennuksista sekä niiden aikaisista tehtävistään. Kapteeni Doughertyn omakohtaista ja mielenkiintoista esitystä elävoittivät runsas kuvamateriaali sekä tarinat tehtävien takaa eri puolilta maapalloa.

Joululounas 7.12.2017

Perinteiselle Ilmailukerhon ja Ilmailuosaston yhteiselle joululounaalle kokoonnuimme 7.12. Helsingin Suomalaisella Klubilla. Herkullisista joulupöydän antimista nautittuamme kuulimme kerhomme entisen puheenjohtajan ja nykyisen toisen varapuheenjohtajan sekä hallitusaktiivin Atte Paukun esitelmän otsikolla ”Historiaa Espanjan vanhoista pyhiinvaellusreiteistä – tarua ja/tai totta”.

Kerhoilta 14.11.2017

Ilmailukerhon marraskuun kerhoillassa pääsemme toimintavuoden lopulla perinteisesti kuulemaan päivityksen Ilmavoimien ajankohtaisista teemoista ja tilanteesta. Tänä vuonna tämän mielenkiintoisen katsauksen saapui pitämään kesällä Ilmavoimien komentajana aloittanut kenrmaj Sampo Eskelinen.

Kerhoilta 10.10.2017

Lokakuun kerhoillassa vieraaksemme saapui Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, everstiluutnantti Torsti Astrén, joka esitti katsauksen turvallisuuspolitiikan ajankohtaisiin teemoihin. Astrén aloitti esityksensä globaalien kehitystrendien ja uhkakuvien läpikäynnillä, ja heijasteli sen jälkeen niiden vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen. Tämän jälkeen esitelmä sivusi niin Itämeren puolustuspoliittista tilannetta, kysymystä NATO-jäsenyydestä, Hornetien seuraajien hankintaa kuin Venäjän syyskuista Zapad-sotaharjoitusta. Asiantunteva ja mukaansatempaava esitys poiki vilkasta keskustelua ja kysymyksiä illan päätteeksi.

Ilmavoimien vainajien päivän seppeleenlasku ja kerhoilta 7.9.2017

Iltapäivällä Ilmailukerhon edustajat suorittivat perinteisen seppeleenlaskun Alppilentäjien haudalle Hietaniemen hautausmaalla. Tänä vuonna kunnioitettiin seppeleenlaskulla myös Suomen Ilmavoimien hävittäjätaktiikan isänä pidettyä ev Richard Lorentzia tämän haudalla Malmin hautausmalla.

Kerhoillan esitelmäosuudessa kuulimme kattavan läpileikkauksen Ilmavoimien koelentotoiminnasta. Kapt Jaakko Nikkasen omakohtainen esitys piirsi yksityiskohtaisuudessaan erittäin mielenkiintoisen ja tarkan kuvan koelentokeskusken tehtäväkookonaisuuksista ja toimenkuvasta.

Illan aikana Mersunsauva-kiertopalkinto sai myös uuden haltijansa, kun kerhon jäsenten ilmailutietous testattiin vuotuisessa tietovisasssa. Tiukassa mittelössä pisteen marginaalilla voiton korjasi Eric Andersson, toiseksi sijoittui Jaakko Kaskia ja kolmantena kysymyksistä suoriutui Tapio Pitkänen. Kerho onnittelee kaikkia tietäjiä!

Ilmailukerhon kevätretki 18.-19.5.2017

Tämän vuoden retkikohteeksi valikoitui Tikkakoski, jossa tutustuimme tukikohdan toimintaan Sotilasilmailusta ammatti –päivässä sekä vierailimme Suomen Ilmavoimamuseossa. Lisää retken ohjelmasta on luettavissa täällä.

Haulikkokisa 30.5.2017

Perinteinen kerhon ampumakilpailu (metsästysammunta) järjestettiin tiistaina 30.5. Hyvinkään ampumaurheilukeskuksessa eli Ridasjärven radalla. Kisan voitti ja kiertopalkinnon sai haltuunsa Viljo Turunen, kerho onnittelee mestaria!

Kerhoilta 11.4.2017

Illan ajankohtaisesta esitelmästä vastasi kom Misa Kangaste Pääesikunnasta, joka avasi Itämeren sotilaspoliittista tilannetta ja kertoi merivoimien kehittämissuunnitelmista.

Kerhoilta 14.3.2017

Illan puhujavieraana Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja evl Tomi Böhm esitteli Ilmavoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa: ”Ilmavoimien kansainvälinen harjoitustoiminta on monipuolista ja ilmaoperointikykyä laaja-alaisesti kehittävää. Kansainvälisissä harjoituksissa koulutetaan Ilmavoimien henkilöstöä, opitaan harjoituskumppaneilta parhaita käytänteitä ja näytetään Ilmavoimien erinomaista osaamista ja suorituskykyä. Kansainvälisen harjoitustoiminnan näkyvimpänä osa-alueena ovat lentoharjoitukset, joiden toimeenpanosta vastaa yleensä hävittäjälentolaivue. Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerhon esitelmässä Ilmavoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa tarkastellaan hävittäjälentolaivueen näkökulmasta.”
Tiivistelmä evl Böhmin koko esityksestä löytyy täältä.

Evl Tomi Böhm Ruska16 harjoituksen aikana Kallaxissa (Kuva: Tomi Böhm)

Ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2017

Ilmailukerhon ja Ilmailuosaston seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaan Sankariristillä. Seppeleen laskivat pj. Hannes Bjurström sekä 1. vpj Kari Salmi (Kuvat: Atte Paukku).

Kevätkokous ja esitelmä 14.2.2017

Kerhon sääntömääräisen kevätkokouksen jälkeen illan ohjelmassa oli Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtajan Raine Luojuksen esitys: ”Lennonvarmistustoiminnan tilanne ja kehitysnäkymät Suomessa ja Euroopassa”.

Kerhoilta 10.1.2017

Vuoden ensimmäisessä kerhotapaamisessa kuulimme eversti evp Ossi Sivénin pitämän esityksen Lockheed Martinin F-35 Lightning II hävittäjästä. Lockheed Martin on yksi Hornetien suorituskyvyn korvaamiseksi käynnistetyn HX-hankkeen tietopyyntöön (RFI) vastanneista yrityksistä. HX-hankkeen etenemisestä ja kaikista siihen osallistuvista toimittajakandidaateista löytyy lisätietoja puolustusministeriön sivuilta (linkki).

Joululounas 13.12.2016

Ilmailukerhon joululounas nautittiin Hotelli Arthurissa. Jouluaterian yhteydessä kuulimme Valto Ottovaisen matkakuvakertomuksen: ”Syyria 2010 – ennen sisällissotaa”.

Kerhoilta 8.11.2016

Illan kerhoillassa ajankohtaiset uutiset Ilmavoimista toi Karjalan Lennoston komentaja ev Jari Mikkonen.

Syyskokous ja kerhoilta 11.10.2016

Yhdistyksen syyskokouksessa klo 17 valittiin hallitus ja toimihenkilöt vuodelle 2016 sekä käytiin läpi toimintasuunnitelma uudelle toimikaudelle. Illan esitelmäosuudessa taiteilija Sami Saikkonen kertoi värikkäästi omasta taitolentoharrastuksestaan sekä unelmastaan taitolennosta.

Seppeleenlasku alppilentäjien haudalle ja kerhoilta 7.9.2016

Iltapäivällä suoritettiin perinteinen ilmavoimien vainajien muistopäivän seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaalla. Ilmailukerho huolehtii Alppilentäjien yhteisestä hautamuistomerkistä hautausmaan uudella puolella. Alppilentäjillä tarkoitetaan ilmavoimien lentäjiä, jotka saivat surmansa Glarusin Alppien yllä Sveitsissä lentoveneiden siirtolennolla 7. syyskuuta 1920 (Lähde: Wikipedia).

Kerhoillassa Suomalaisella Klubilla saimme kokea erittäin mielenkiintoisen esitelmän, kun evl evp Pentti Teulahti kertoi omakohtaisista kokemuksistaan MiG 21 F13 -koulutuksesta Kirgisiassa Neuvostoliitossa vuonna 1962. Esitys heijasteli niin aikansa lentokoulutusta, lentokonetekniikkaa, kulttuurieroja kuin maailmanpolitiikkaakin. Esityksen sekä sen herättämän vilkkaan keskustelun ja kysymysten jälkeen kuulimme illan lopuksi vielä Kirgiisikillan tunnuslaulun Katjuskan – yleisössä olleiden killan jäsenten itsensä kirgiisihatut päässään esittämänä.

Illan aikana kilpailtiin myös perinteinen Mersunsauvakilpailu, joka laaja-alaisuudellaan sekä pikkutarkkuudellaan testaa vuosittain kerhon jäsenistön todellisen ilmailutietämyksen. Kilvan voitti Viljo Turunen, toisena Osmo Jalovaara ja kolmantena Raimo Seppänen. Kilpailussa useana vuonna voittajaksi selviytynyt Turunen kiteytti menestyksensä salaisuuden vastaanottaessaan kiertopalkintoa: ”Se on kuulkaa niin, että kun tietää, ei tarvitse arvata”. Kerho onnittelee voittajia!

Ilmailukerhon kevätretki 23.-26.5.2016

Ilmailukerhon  kevätretki tehtiin 23.5.-26.5. 2016 Ruotsiin, Linköpingiin. Matkalle lähti varsin edustava joukko Ilmailukerholaisia, Ilmailuosastolaisia sekä muutama osallistuja Ilmavoimien Kiltaliiton kautta. 24.5. matkalla Linköpingiin pysähdyttiin ensin Skavstassa kohteena Svensaka Flygspaningsmuseum F11. Sieltä matka jatkui Linköpingiin, jossa kohteena oli Flygvapenmuseum. Ilta meni ”vapaan ohjelman” merkeissä. 25.5. olikin ohjelmassa tutustuminen Saabiin sekä Gripeniin. Valitettavasti tietystikään Saabilla ei voinut kuvata, mutta osanottajat saivat täyspainoisen esityksen Gripenistä sekä pääsimme tutustumaan myös itse koneeseen.

Osanottajat olivatkin vakaasti sitä mieltä, että seuraavana keväänä pitäisikin lähteä ”tarkastamaan” seuraava konekandidaatti. Onnistunut matka johti myös uuden jäsenen liittymiseen Ilmailukerhoon!

Ohessa muutamia kuvatunnelmia retkeltä, klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana!

Haulikkokisa 19.5.2016

Ilmailukerhon perinteinen ampumakilpailu pidettiin Hyvinkään ampumaurheilukeskuksessa, ns. Ridasjärven ampumaradalla. Metsästysammunnan järjestäjänä toimi Viljo Turunen ja voitti Martti Eerola.

Kerhoilta 12.4.2016

Kenraalimajuri Lauri Purasen esitelmä: ”Hornetin seuraajahankkeen käynnistyminen”

Kerhoilta 8.3.2016

Professori Stefan Forssin esitelmä: ”Ajopuuna kohti uutta puolustusratkaisua”

Ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2016

Seppeleen lasku sankariristille Hietaniemen hautausmaalla.

Kevätkokous ja kerhoilta 9.2.2016

Ilmailukerhon kevätkokouksen jälkeisessä esitelmässä Finnair Oyj:n lentotoiminnan johtaja Jari Paajanen kertoi esitelmäosuudessa uuden Airbus A350-900 XWB konetyypin vastaanotosta ja ensimmäisistä kokemuksista.

Kerhoilta 12.01.2016

Illan vieraanamme kuulimme Saab AB:n Sales Director Magnus Skogbergia ja hänen esitelmänsä Saab-konsernista sekä Gripen-hävittäjästä: ”Brief Overview of Saab and an Introduction to Gripen”. Saab (JAS Gripen) on yksi Hornetien suorituskyvyn korvaamiseksi käynnistetyn HX-hankkeen tietopyyntöön (RFI) osallistuvista yrityksistä.

Joululounas 8.12.2015

Kerhon perinteinen joululounas Hotelli Arthurissa, jonka jälkeen Valto Ottovaisen kuvakertomus: ”Matkailua maailman äärillä, Tiibet ja Mongolia”.

Kerhoilta 10.11.2015

Kerhoillan esitelmäosuudessa tervehdyksen Ilmavoimista toi Satakunnan Lennoston komentaja ev Juha-Pekka Keränen. Ev Keränen päivitti esityksessään kuulijoiden tiedot mm. Ilmavoimien koulutusyhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, joukko-osastojen ajankohtaisesta tilanteesta ja aluillaan olevasta HN-seuraaja -hankkeesta.

Ilmailukerhon syyskokous ja kerhoilta 13.10.2015

Yhdistyksen syyskokouksessa klo 17 valittiin hallitus ja toimihenkilöt vuodelle 2016 ja käytiin läpi toimintasuunnitelma uudelle toimikaudelle. Kerhon aktiivinen toiminta perustuu jatkossakin säännöllisille esitelmätilaisuuksille, jotka vahvistetaan loppuvuodesta.
Kerhoillan esitelmässä kuulimme lennonvarmistuksen nykytilasta ja kehityssuunnitelmista Suomessa ja Euroopassa, esitelmöitsijänä teknillinen johtaja Hannu Hervos Finavialta.

Seppeleenlasku alppilentäjien haudalle ja kerhoilta 7.9.2015

Alppilentäjien haudalle Hietaniemen hautausmaalla laskettiin seppele.
Kerhoillassa esitelmän piti prkenr Kari Renko, aiheenaan Puolustusvoimien lentotekniikka.

Kevätretki 6-7.5.2015

Lähtöpäivänä 6.5. tutustuimme Immolassa iltapäivällä Rajamuseoon, Raja- ja merivartiokouluun sekä Kaakkois-Suomen Rajavartiostoon. Illanvietto ja yöpyminen Imatralla. Aamupäivällä 7.5. teimme yritysvierailun Imatralla. Iltapäivällä tutustuimme Utissa Ilmailu-upseerikerhon rakennuksen perinnetiloihin. Tiloissa esitellään Utin historiaa Ruotsin ja Venäjän vallan ajalta ja Utin lentotukikohdan historia vuodesta 1918 vuoden 1996 loppuun, jolloin Kuljetuslentolaivue lakkautettiin. Erillisen Pataljoona 4:n perinnehuone esittelee kaukopartiotoimintaa ja Laskuvarjojääkärikoulun sekä Utin Jääkärirykmentin perinnetila niiden toimintaa.

Kerhoilta 14.4.2015

Esitelmä: Ev Sampo Eskelinen: ”Ilmavoimien kehitys maailmalla”.

Kerhoilta 10.3.2015

Esitelmä: Laatupäällikkö Pertti Pitkänen, Finnair Oyj: ”Tekniikan muutokset ja uudet teknologiat”.

Ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2015

Seppeleen lasku sankariristille Hietaniemen hautausmaalla.

Ilmailukerhon kevätkokous ja kerhoilta 10.2.2015

Kevätkokouksen jälkeisessä esitelmässä professori Antti Saarialho valotti Berliinin ilmasillan taustaa, toteutusta ja tuloksia. Esitys piirsikin kuulijoille mainion yleiskuvan operaatiosta ja tarjosi yksityiskohtaista tietoa mm. käytetystä kalustosta. Saarialhon historiakatsaus oli juuri nyt myös ajankohtaisempi kuin pitkiin aikoihin Ukrainan tilanteen ja idän ja lännen välisten jännitteiden takia. Alla tiivistelmä esityksen sisällöstä.

Vuosien 1948-1949 operaatio oli valtava logistinen ponnistus. Länsiliittoutuneiden hallitsemille sektoreille Länsi-Berliiniin oli pääsy vain ilmateitse, kun Neuvostoliitto 24.6.1948 sulki tie-, rautatie- ja vesiyhteydet omien alueidensa kautta. Syynä saartoon oli Neuvostoliiton pelko länsiliittoutuneiden suunnitelmista Saksan ja itäisen Euroopan suhteen: uuden ja vahvan Saksan jälleenrakentamisesta ja Neuvostoliiton vaikutusvallan murentamisesta Itä-Euroopassa. Maayhteyksien sulkeutuessa Länsi-Berliiniin jäi mottiin yli puolitoistamiljoonaa ihmistä, joiden huoltamiseksi oli kuljetettava ruokaa, hiiltä ja polttoainetta. Laskelmien mukaan päivittäinen kuljetustarve oli 1 534 tonnia elintarvikkeita ja lähes 3 500 tonnia koksia ja bensiiniä – yhteensä siis yli 5 000 tonnia. Kaikki tämä materiaali oli kuljetettava kolmea kapeaa 20 mailin levyistä ilmakäytävää pitkin, jotka kulkivat Neuvostoliiton hallitsemien alueiden yli.

Alkuvaiheessa USA:n Europassa olevilla C-47 Dakota -lennostoilla (koneiden rahtikuorma 3,5 tonnia) oli valmius toimittaa n. 300 tonnia vuorokaudessa, ja brittien konekapasiteetti tarjosi käyttöön 400 tonnia vuorokaudessa. Viiden tonnin kokonaistarpeen tyydyttämiseksi ainoa mahdollisuus oli lennättää Europpaan USAF:n C-54 Skymaster koneita, jotka kykenevät kukin kuljettamaan n. 10t hyötykuorman. Näitä koneita Yhdysvalloilla oli ympäri maailmaa tukikohdissaan n. 650 kappaletta, mutta näille tarvittiin myös lentäjät ja miehistö. Sodan aikaisia lentäjiä kutsuttiinkin kertausharjoituksiin. Koulutusta varten rakennettiin jopa täydellinen Tempelhofin lentokentän replika GCA-tutkalähestymisineen ja radiomajakoineen. Vertailun vuoksi modernien C-17 Globemaster koneiden hyötykuorma on 85 tonnia ja C-5 Galaxy koneiden peräti 145 tonnia.

Berliinissä kohdelentokenttiä oli aluksi Tempelhof ja Gatow, sekä pian myös Ranskan sektorille rakennettu Tegel. USA:n koneet operoivat Wiesbadenista ja Frankfurt am Rheinin kentiltä lounaasta ja palasivat keskikäytävää pitkin takaisin länteen. Britit operoivat luoteista väylää pitkin Pohjois-Saksassa Hannoverin ja Hampurin lähistöllä olleilta kentiltä ja palasivat niinikää keskikäytävää takaisin. Neuvostolitto häiritsi kuljetuksia aktiivisesti radiohäirinnällä ja ”who is chicken” -leikillä. Kuljetusten ajoitus oli tarkkaa: koneet lensivät viidessä ”kerroksessa” 500 jalan (150 metrin) korkeuseroin ja kussakin kerroksessa oli 15 minuutin lentoetäisyys. Laskuissa koneilla oli näin kolmen minuutin porrastus ja lähestyminen tapahtui maassa olevan tutkalennonjohtajan avustuksella (CGA). Tiukkoja lentosääntöjä oli käytetty jo Saksan suurpommituksiin sodan aikana, joten kokemusta vastaavien operatioiden toteutuksesta oli. Ilmasillan aikana esimerkiksi koneet, jotka eivät syystä tai toisesta pystyneet pitämään aikaikkunoita tai joutuivat keskeyttämään laskeutumisen, joutuivat kääntymään takaisin lähtökentälle täydessä lastissa. Vastaavasti lastin purkuun oli varattu vain rajattu aika: koneet lähtivät aikataulun mukaan paluulennolle, vaikka osa lastista olisikin ollut vielä purkamatta – miehistö ei postunut ohjaamosta maassaolon aikana.

Ennnen ilmasillan aloitusta Berliiniin oli saatu siirrettyä elintarvikkeet 6-8 viikon tarpeiksi. Operaation alku kangerteli, mutta jo ensimmäisen kuukauden kuluessa kuljetettiin yli 70 000 tonnia ja lopussa kuljetukset olivat n. 250 000 tonnia kuukaudessa. Yhteensä operaatio aikana lennettiin 278 228 lentoa ja kuljetettiin n. 2 326 000 tonnia rahtia. Kiireisimpänä päivänä pääsiäisenä 15.-16.4.1949 1398 lentoa toivat Berliiniin 12 940 tonnia rahtia, mikä vastaa 22 junaa, jossa kussakin on 50 vaunua. Tämä sai lopulta myös Neuvostoliiton huomaamaan, että saarto ei toiminut ja Stalin keskeytti saarron 11.5.1949.

Kerhoilta 13.1.2015

”Ilmaoperaatiopäällikkönä Afganistanissa”, maj Niko Pihamaa.

Joululounas 10.12.2014

Perinteinen joululounas, jonka jälkeen kuvakertomus: Valto Ottovainen, ”Omatoimimatkailua maailmalla; Ecuador, Namibia ja Botswana.”

Helsingin Suomalaisen Klubin Ilmailuilta 20.11.2014

Ilmavoimien komentaja, prkenr Kim Jäämeri: ”Ilmavoimat Suomen puolustuksessa.”

Kerhoilta 11.11.2014

Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prkenr Petri Tolla: ”Ajankohtaista Ilmavoimista”

Syyskokous ja kerhoilta 14.10.2014

Kerhon sääntömääräisessä syyskokouksessa klo 17 käytiin läpi ja vahvistettiin yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 sekä valittiin hallitus uudelle toimikaudelle. Toiminta jatkuu kuukausittaisten kerhotapaamisten pohjalta, ja ensi vuoden toimintakalenteri vahvistetaan jäsenille loppuvuodesta. Tavoitteena on jälleen saada Ilmailuosaston kanssa yhdessä järjestettäviin kerhoiltoihin mielenkiintoisia esitelmöitsijöitä. Lisäksi keväällä järjestetään perinteinen kevätretki. Ilmailukerhon hallituksen puheenjohtajana jatkaa kaudelle 2015 Aarne Paukku ja varapuheenjohtajana Jarmo Kaskia. Vanhoina jäseninä jatkavat Auvo Käyhkö, Valto Ottovainen (sihteeri), Tapani Terämaa, Viljo Turunen, Jukka Uskonen, Esko Wilamo ja lisäksi uusina jäseninä hallitukseen valittiin Kari Salmi ja Hannes Bjurström.

Syyskokouksen jälkeen kerhoilta jatkui kenrl Heikki Nikusen kattavalla historiakatsauksella ”Lentotekniikkaa Hansasta Hornetiin 1918-2008”, jossa hän elävästi ja runsaan kuvamateriaalin kanssa kävi läpi Ilmavoimien lentokaluston kehitystä itsenäisyytemme alkuajoista nykypäivään. Alla tiivistelmä esityksestä ja sen lähdeteoksena toimivan samannimisen kirjan sisällöstä.

Esityksen jälkeen palkittiin vielä läpi vuosittaisen Mersunsauvakilpailun voittaja ja käytiin läpi oikeat vastaukset. Kerhon kiertopalkinnon korjasi Viljo Turunen. Haastavan, mutta erittäin mielenkiintoisen kysymyssarjan oli laatinut edellisen vuoden mestari Jaakko Kaskia.

LENTOTEKNIIKKAA HANSASTA HORNETIIN 1918 – 2008

Ilmavoimien historiaa on lentotoiminta­näkökulman ohella käsitelty varsin kattavasti myös joukko­osastoin, ­yksiköin ja toimipaikoin. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi tarjoavat ilmavoimien eri toimialasektorit erittäin mielenkiintoiset tarkastelukohteensa ilmavoimien historian tutkimukseen ja kirjoitukseen. Tällaisia koko organisaation kannalta elintärkeitä toimialoja ovat esimerkiksi lentotekniikka, viestitekniikka ja tukikohtatoiminta. Lentotekniikkaa Hansasta Hornetiin 1918­-2008 ­-teos kuvaa ilmavoimien lentoteknillistä toimialaa ilmavoimien perustamisesta aina 2000-­luvulle asti. Lentotekniikan hallinta on luonut perustan kaikelle lentämiselle. Lentoteknillisten järjestelmien taitavalla käytöllä ja kehittämisellä on ollut ratkaiseva vaikutus ilmaoperaatioiden tehoon ja toteutukseen. Teoksessa tuodaan esiin lentoteknillisen toimialan organisaatiorakenne, toimipaikat, erikoispiirteet, resurssit ja niiden hyväksikäyttö sekä kokonaisuuden perustavaa laatua oleva yhteisvaikutus ilmavoimiimme puolustushaaran historian aikana.

Seppeleenlasku alppilentäjien haudalle 8.9.

Ilmavoimien vainajien päivänä suoritettuun seppeleenlaskuun osallistui runsas joukko pääkaupunkiseudun reserviläisiä sekä yleisesikuntaupseerikurssin ilmasotalinjalaisia. Tilaisuutta juhlistivat Kaartin Pataljoonan asettama kunniavartio sekä soittokunta. Ilmavoimien kenttärovasti Sauli Keskinen piti muistopuheen, jonka jälkeen kenrm Lauri Puranen sekä HRU:n Ilmailukerhon puheenjohtaja Aarne Paukku suorittivat seppeleenlaskun.

 

Kerhoilta 13.5.2014

Vieraanamme ti 13.5. Suomalaisella Klubilla esitelmöi Safety Pilot Janne Lumia Finnairilta. Lumia kävi läpi Finnairin Airbus-koneiden historiaa ja valotti lentoyhtiön tulevaisuuden suunnitelmia Airbus-laivaston uusien konetyyppien osalta. Alla tiivistelmä esitelmästä.

Janne Lumia
Kuva: Finnair

Airbus laivasto ja kehitys Finnairissa

Finnair on yksi maailman vanhimpia edelleen toimivia lentoyhtiöitä. Kalusto on näytellyt merkittävää roolia lentoyhtiön kilpailukyvyn ylläpitämisessä. 90 vuotias yhtiö siirtyi suihkuliikenneaikaan 1960 Caravellen myötä. 70,80 ja 90-luvuilla kaluston muodostivat Douglasin koneet ja 90-luvun lopulta lähtien Finnair on määrätietoisesti uusinut laivastoaan Airbusseilla. Tammikussa 2014 Finnairista tuli All-Airbus -operaattori viimeisen Boeing 757 -koneen poistuessa vahvuudesta.

Ensimmäinen Airbus oli A300B4 -konetyyppi joka tänä vuonna juhlii 40-vuotista taivalta. Kone saapui KarAirille 1986 ja maalattiin Finnairin väreihin 1992. Monet suomalaiset pääsivät nauttimaan Airbus-kyydistä lomalennoillaan.

90-luvun puolessa välissä Finnairissa tehtiin merkittävä valinta kun kapearunkoiseksi laivastoksi valittiin A320 sarja. Airbus edusti alan uusinta tekniikkaa sekä tarjosi hieman kilpailijaansa suuremman kapasiteetin. Koneisiin valittiin kaksoispolttokammioilla varustetut moottorit jotka edustivat tuon ajan ajattelun mukaan ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa. 2000 luvulla hiilidioksidipäästöjen noustessa keskiöön osoittautui valinta taloudellisesti raskaammaksi.

2000 luvun alussa Finnair teki laajarunkokalustovalintaa ja päätyi siinäkin Airbussiin. A350 suunnittelu oli alkanut 2004 ja se valittiin Finnairin tulevaksi laajarunkotyypiksi. Projektin viivästyessä ylimenokaudeksi hankittiin mittava kalusto A330 ja A340 koneita joilla operoidaan siihen saakka kun A350 koneiden luovutus Finnairille alkaa Q3/2015.

Yhtiönä Finnair on hankalassa tilanteessa halpalentoyhtiöiden vallatessa tilaa Euroopassa sekä ”hiekkayhtiöiden” tuodessa painetta kaukoliikenteeseen. Kapasiteetin kasvattaminen ja kasvaminen ei kaluston puutteen vuoksi ole mahdollista ennen A350 -liikenteen alkua. Finnair onkin keskittynyt viime vuosina kustannusten alentamiseen.

Kevätretki 7.–8.4.2014

Ilmailukerhon sekä Ilmailuosaston yhteinen kevätretki tehtiin 7.­-8.4. kohteina Suomen Ilmailuopisto Porissa sekä Tykistöprikaatin Lentotiedustelupatteri Niinisalossa.

Maanantaina 7.4. tutustuttiin Suomen Ilmailuopiston toimintaan sekä kalustoon. Isäntänämme Porissa oli toimitusjohtaja Juha Siivonen, joka kertoi meille ensin Ilmailuopiston toiminnasta. Päivän päätteksi tutustuimme vielä Ilmailuopiston kalustoon, ennen siirtymistämme majoitukseen hotelli Cumutukseen.

Tiistaina 8.4. jatkoimme matkaa kohden Niinisaloa, jossa olimme sovitun aikataulun mukaisesti varuskunnan portilla odottamassa sisäänpääsyä. Kapt Tomi Veijalaisen johdatuksella siirryimme seuraamaan Ranger UAV:n lähtöä lentopaikalle. Hieman puolen päivän jälkeen lennokki oli ilmassa ja siirryimme luokkaan, jossa saimme varsin perusteellisen ”koulutuksen” Ranger –lentotiedustelujärjestelmästä. Parin tunnin tiiviin luentosession jälkeen palasimme lentopaikalle seuraamaan lennokin laskeutumista. Vierailun päätteeksi kävimme vielä pienen ”kalustosulkeisen”. Sopimuksen mukaan tästä vierailukohteesta ei ole kuvamateriaalia.


Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina.

Kerhoilta ti 11.3.2014

Maaliskuun kerhoillassa sujui kansainvälisissä merkeissä. Illan vieraaksi Suomalaiselle Klubille saapui eversti Scott Davis, joka toimii Yhdysvaltain sotilasasiamiehenä Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä. Hänen esityksensä ”Training in USAF” käsitteli lentäjien koulutusta ja esitteli sen vaiheita Yhdysvaltain Ilmavoimissa. Ev Davis piti mielenkiintoisen esityksensä ansiokkaasti pääosin suomeksi ja joutui tukeutumaan äidinkieleensä vain kiperimpien kysymysten kohdalla! Alla tiivistelmä esityksestä ev Davisin omin sanoin.

evDavis

Lentäjien koulutus Yhdysvaltojen Ilmavoimissa

”Eversti Scott Davis on Yhdysvaltain sotilasasiamies Helsingissä. Hän on palvellut Yhdysvaltain Ilmavoimissa 29 vuotta ja on taustaltaan hävittäjälentäjä. Lentotunteja hänella on kaikkiaan noin 3 600 useilla erilaisilla koneilla. Hän aloiti lentämisen F-15 Eaglella ja on lisäksi lentänyt F-16 Viperiä, F-18 Hornettia ja F-22 Raptoria. Ev Davisin esitelmä kertoi lentäjien koulutuksesta Yhdysvaltain Ilmavoimissa.

Lentokoulutus USA:ssa on hieman erilaista kuin Suomessa. Oppilaat ovat jo suorittaneet upseerikoulutuksensa ennen kuin aloittavat lentoharjoitukset. He siis aloittavat lentoharjoituksensa luutnantteina eivätkä kadetteina.
Ensimmäistä osaa koulutuksesta kutsutaan englanniksi “Initial Flight Screening”. Tämä on kolmen viikon kurssi. Lentäjiä perehdytetään lentämisen alkeisiin sotilaallisissa olosuhteissa, mutta mukana on myös akateemisia kokeita ja testilentoja. Siinä mielessä se on samantapaista kuin Suomen Ilmavoimien Vinka-alkeiskoneilla tehtävät lennot. Noin 25 % oppilaista karsiutuu tässä vaiheessa.

Tämän jälkeen alkaa varsinainen lentäjäkoulutus. Koulutus kestää noin vuoden. Se alkaa noin 1,5 kuukauden akateemisilla opinnoilla, jonka jälkeen kaikki oppilaat lentävät T-6 Texan II -koneilla noin 5 kuukautta. T-6 harjoitusten jälkeen oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään. Oppilaat jotka tulevat lentämään taistelukoneita, kuten hävittäjiä ja pommittajia, siirtyvät tämän jälkeen lentämään ääntänopeammalla T-38 Talon lentokoneilla. Ne oppilaat, jotka tulevat lentämään kuljetus- tai ilmatankkauskoneilla, tulevat lentämään T-1 Jayhawkilla. Ne, jotka tulevat lentämään helikoptereilla, siirtyvät harjoitelemaan armeijan maavoimiin (US Army). Se, millä konetyypillä oppilaat harjoittelevat T-6-koneen jälkeen riippuu heidän valinnoistaan, mutta ennen kaikkea heidän kyvyistään. Harjoitukset näillä kaikilla konetyypeillä kestävät yli 6 kuukautta. Noin 8-10 % oppilaista, jotka aloittavat lentäjäkoulutuksen, eivät suorita tätä vaihetta loppuun.

Ev Davis on taustaltaan taistelulentäjä, ja hän kertoi hieman lisää taistelulentäjän koulutuksesta. Siipimerkin saamisen jälkeen oppilaat lentävät vielä 2 kuukautta T-38-koneella ja tekevät taktisia perusharjoituksia sekä harjoituksia asejärjestelmillä. Oppilaat saavat vielä lisäksi selviytymiskoulutusta, joka kestää noin kuukauden. Koulutuksessa saa kokemusta myös, millaista olisi jäädä sotavangiksi.

Tämän jälkeen alkaa vihdoin koulutus varsinaisilla taistelukoneilla. Se kestää 7-10 kuukautta konetyypistä riippuen. Noin 95% oppilaista läpäisee tämän viimeisen koulutusvaiheen. Valitettavasti he eivät vielä siinä vaiheessa ole kelpuutettuja lentämään operatiivisissa tehtävissä. Heidän pitää vielä käydä läpi 2-3 kuukautta kestävä harjoitusjakso laivueen kouluttajien kanssa, ennenkuin heidän voidaan viimein olettaa olevan valmiita lentämään operatiivissa tehtävissä siipimiehinä.

Koko prosessi alusta loppuun kestää yli kaksi vuotta. Ja silti koulutus jatkuu läpi lentäjän koko uran, siipimiehestä parvenjohtajaksi ja edelleen taistelulennonopettajaksi.”

Seppeleenlasku to 6.3.2014

Perinteinen seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaan sankariristille Ilmavoimien vuosipäivänä.

Suomalaisen klubin ilmailuilta to 27.2.2014

Helmikuun toinen kerhotapaaminen järjestettiin yhteistoimintailtana Suomalaisen Klubin ilmailuillan yhteydessä. Illan isäntänä toimi prikaatinkenraali ja tuleva Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri. Vierailevana esitelmöitsijänä Klubilla oli Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo, joka olikin vetänyt juhlasalin täyteen liikenneilmailusta ja Finnairin tilanteesta kiinnostuneita kuulijoita. Vauramo kuvasi esityksessään lentotoimialan yleistä tilannetta ja haasteita, sekä avasi Finnairin strategian kulmakiviä, joille yhtiö rakentaa tulevaisuuttaan.

Finnairin kasvutavoitteiden pääfokus on Euroopan ja Aasian kauttakulkuliikenteessä, jossa se tälläkin hetkellä on kolmen suurimman toimijan joukossa. Toimialalle on tyypilistä konsolidoituminen: Finnairkin joutuu pohtimaan asemaansa ja valintojansa lentoyhtiöiden välisissä alliansseissa, yhteisyrityksissä ja liitoksissa. Kotimarkkinoiden palveleminen ja kansainvälisten matkustusyhteyksien tarjoaminen suomalaisille on Vauramon mukaan edelleen tärkeää Finnairille. Helsinki-Vantaan kotikenttä on Suomen suurimpia työpaikkojen keskittymiä ja koko ilmailualan merkitys työllistäjänä iso. Vauramo näkee lentoliiketoiminnan kasvualana. Kustannustehokkuus kaikissa toiminnoissa on Vauramon mukaan kuitenkin erittäin välttämätöntä kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Lopuksi Vauramo kertoi myös yhtiön kalustouudistuksesta: yhtiön tilaamien komposiittirakenteisten Airbus A350 -koneiden käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat laivaston nykymalleihin verrattuna.

Kevätkokous ja esitelmätilaisuus ti 11.2.2014

Ilmailukerhon sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Suomalaisella klubilla ti 11.2.2014. Kokouksessa käytiin läpi ja vahvistettiin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus, sekä myönnettiin vuoden 2013 hallitukselle vastuuvapaus. Kokouksen jälkeen ilta jatkui ajankohtaisella esitelmällä: kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg saapui vieraaksemme kertomaan uudesta logistiikkalaitoksesta ja sen perustamisesta osana meneillään olevaa puolustusvoimauudistusta. Alla tiivistelmä kenrl Lindbergin esityksestä.

kenrl_Lindberg

Kuva: Puolustusvoimat

Logistiikkalaitos – suurin muutos  puolustusvoimauudistuksessa

Puolustusvoimauudistuksen tarpeen aiheuttajia ovat kustannustason nousu, ikäluokkien pieneneminen ja puolustusmateriaalin vanheneminen. Uudistustarvetta lisäsi viime vuosien merkittävä rahoitustason lasku. Uudistuksen tavoitteena on turvata Suomen sotilaallinen puolustuskyky samalla, kun tuotetaan pysyvät kustannussäästöt kiinteistömenoissa, henkilöstökuluissa ja materiaalihankinnoissa. Puolustusvoimien koko ja toiminnan taso saadaan tasapainoon vuonna 2015.

Suurin uudistus tapahtuu logistiikka-alalla, jossa eri puolustushaarojen materiaalilaitokset yhdistetään vuoden 2015 alussa puolustusvoimien logistiikkalaitokseksi. Logistiikan johtosuhteet selkiytetään, päällekkäisiä toimintoja poistetaan ja toimintatavat yhtenäistetään. Eri puolustushaarojen parhaat käytännöt on tunnistettu ja ne siirretään uuden laitoksen toimintatavoiksi.

Logistiikka-alan kokonaishenkilömäärä vähenee uudistuksessa noin 20%, joten vanhoilla organisaatioilla ja menetelmillä ei enää vuoden 2015 jälkeen kyetä tuottamaan puolustushaaroille niiden tarvitsemia logistiikkapalveluja. Puolustushaarat rakentavat uudessakin mallissa operatiiviset suorituskyvyt ja vastaavat omien taistelujärjestelmiensä käyttöhuollosta. Uusi logistiikkalaitos tuottaa logistiikan palvelut valtakunnallisesti mahdollistaen puolustushaarojen operaatiot ja toiminnan. Laitos vastaa materiaalihankinnoista, materiaalisen suorituskyvyn ylläpidosta ja elinjaksohallinnasta puolustusvoimissa. Puolustusvoimien lääkintähuolto on keskitetty logistiikkalaitokseen.

Uusi logistiikkalaitos luo edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä sekä ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja materiaalin käyttökelpoisuuden. Laitos liittää puolustusvoimat sopimuksilla osaksi kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää. Henkilöstöä 38 kunnan alueella eri puolilla Suomea. Laitos on joka suhteessa suuri valtakunnallinen ja kansainvälinen toimija.

Esitelmätilaisuus ti 14.1.2014

Uuden toimintakautemme avasi majKai Naumasen pitämä mielenkiintoinen esitys aiheesta ”Ilmatorjunnan nykytila ja tulevaisuuden kehitysnäkymät”. Esitys käsitteli Suomen ilmatorjunnan nykytilaa, sen roolia puolustusjärjestelmässämme, sen toiminta- ja käyttöperiaatteita sekä suorituskykyjä nyt ja lähitulevaisuudessa.

Esityksen alkuosassa kuvattiin lyhyesti ilmatorjunnan asemointi ilmapuolustuksen kokonaisuudessa sekä ilmatorjunnan tarkastajan rooli aselajin toiminnan ohjauksessa sekä suorituskykyjen kehittämisessä. Esityksen toisessa osiossa kuvattiin ilmatorjunnan toiminta- ja käyttöperiaatteiden muutosta maavoimien taistelutavan uudistamiseen ja luonnosvaiheessa olevan ilmatorjuntaoppaan valmisteluun liittyen. Tämän jälkeen tuotiin esiin viime vuosina tapahtunut ilmatorjunnan suorituskykyjen kehittäminen ja esiteltiin nykytilan suorituskyvyt niin johtamisjärjestelmien kuin asejärjestelmienkin osalta.

Esityksen lopuksi luotiin vielä katsaus tulevaisuuteen pohdittaessa aselajin kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia 2020-luvulla näköpiirissä olevien suorituskykyjen korvaamiseen. Esityksessä pyrittiin luomaan kattava kokonaisuus ilmatorjunnan viime vuosien kehittämiseen ja nykytilaan sekä lähitulevaisuudessa tapahtuvaan muutokseen. Esitys herättikin kiitettävää mielenkiintoa kuulijoissa ja innosti monia esittämään aiheellisia kysymyksiä teemaan liittyen.

Oma valokuva_2013_MAAVE_pieni

Kuva: Puolustusvoimat